Cannes
Ohjaaja ja käsikirjoittaja Aki Kaurismäen uusi elokuva Kuolleet lehdet esitellään maanantaina Cannesissa, mutta HS:n tietojen mukaan sammutetuin lyhdyin.
Jos nyt sellaista termiä voi käyttää ensi-illasta maailman suurimmalla elokuvafestivaalilla.
Helsingin Sanomien useasta lähteestä saamien tietojen mukaan Aki Kaurismäki ei myönnä medialle Cannesissa lainkaan haastatteluja lukuun ottamatta festivaalin yhteydessä järjestettävää lehdistötilaisuutta tiistaina.
Syytä Kaurismäen mediavälttelyyn ei ole kerrottu.
Myös uuteen elokuvaan liittyvät ensi-iltajuhlat ovat pienimuotoiset, jos niitä vertaa aiempiin Kaurismäen ensi-iltoihin Cannesissa.
”Median välttely tuntuu selittämättömältä, jopa pöhköltä.
Kaurismäki kyllä matkustaa muun työryhmänsä mukana Cannesiin juhlistamaan Kuolleiden lehtien ensi-iltaa.
Elokuva kilpailee tapahtumassa Kultaisesta palmusta. Tunnustus lasketaan elokuvamaailman tärkeimpiin.
Kaurismäen uutuus Kuolleet lehdet on tiedotteen mukaan ”jo kadonneeksi luultu neljäs osa” ohjaaja-käsikirjoittajan työläiselokuvien trilogiaan, jonka muita osia ovat Varjoja paratiisissa, Ariel sekä Tulitikkutehtaan tyttö.
Yleensä tunnetuimmatkin elokuvantekijät tapaavat Cannesin kaltaisessa tapahtumassa mediaa niin paljon kuin aikatauluihin järkevästi sopii, ja siinä mielessä Kaurismäen median välttely tuntuu selittämättömältä, jopa pöhköltä.
Erikoiselta median välttely vaikuttaa myös siksi, että elokuvasta on kerrottu pelkkää hyvää. HS:n lähteiden mukaan Kaurismäki on saanut uutta virtaa työskentelyynsä näyttelijöistä, joiden kanssa hän ei ollut aiemmin työskennellyt. Pääosia Kuolleissa lehdissä näyttelevät nelikymppiset Alma Pöysti ja Jussi Vatanen.
Taiteilijat tarvitsevat itselleen ja töilleen ennen kaikkea yleisön, mutta selvää on myös se, että taiteilija ja taide tarvitsee aina myös mediaa. Media antaa näkyvyyttä ja auttaa yleisösuhteen luomisessa. Media myös selittää ja tulkitsee teoksia. Taiteilijan suuntaan julkisuus voi toimia myös jonkinlaisena peilinä, merkkinä olemassaolosta ja asemasta.
Toisaalta taiteilijalla on aina taiteilijan vapaus toimia miten parhaaksi näkee.
Alma Pöysti näyttelee toista pääosaa elokuvassa Kuolleet lehdet.
Voi olla, että 66-vuotias Kaurismäki on kyllästynyt vastaamaan median usein kieltämättä toisteisiin uteluihin.
Takana on jo 40 vuotta elokuvantekoa, joten hänen ei enää tarvitse tunkea naamaansa esiin samaan tapaan kuin vasta jalansijaansa hakevan.
Kaurismäen tunnettuudesta kertoo se, että Kuolleiden lehtien myyntityö on jo pitkällä ennen ensi-iltaa ja Cannesin tarjoamaa ekstrajulkisuutta. Esitysoikeudet Euroopassa on hankittu muun muassa Saksaan ja Ranskaan, jotka molemmat ovat olleet Kaurismäelle tärkeitä maita sekä yleisösuhteen että lipputulojen muodossa.
Toisaalta lisähuomiota Kaurismäkikin tarvitsee, ja sitä hän on selvästi hakemassakin. Ei hän muuten olisi antanut Kuolleita lehtiä Cannesin festivaalin kansainvälisesti hyvin seurattuun kilpasarjaan.
Esitysoikeuksia on vielä myymättä monille keskeisille markkinoille, joista yksi on Pohjois-Amerikka eli Yhdysvallat ja Kanada. Pohjois-Amerikassa Kaurismäki ei ole onnistunut lyömään läpi samaan tapaan kuten Ranskassa.
Cannesissa Kaurismäki tunnetaan ja tiedetään oikein hyvin: suomalainen auteur on esitellyt töitään Ranskan Rivieralla kilpasarjassa aiemmin vuosina 1996, 2002, 2006 sekä 2011. Se on saavutus sinänsä, sillä moni elokuvantekijä vain haaveilee Cannesin kilpasarjaan pääsystä.
Kaurismäen brändin rakentumista Cannesissa on auttanut arvostettujen elokuvien lisäksi ryyppyhuumori, joka on jäänyt ainakin festivaalia vetävän johtaja Thierry Fremaux’n mieleen. Suomalainen juhlija on ranskalaisesta eksoottinen.
Edellisen kerran Kaurismäki oli laajasti kansainvälisesti esillä uuden elokuvansa myötä vuonna 2016 Berliinissä. Tuolloin hänet myös palkittiin sikäläisen festivaalin parhaana ohjaajana elokuvasta Toivon tuolla puolen.
Tuolloinkin Kaurismäen esiintymisissä oli erityispiirteitä. Kaurismäki esimerkiksi jätti saapumatta festivaalin tiedotustilaisuuteen, johon muut palkitut saapuivat. Syyksi kerrottiin se, että Kaurismäki oli tehnyt paljon töitä.
Ennen palkintojen jakoa media oli kiinnittänyt huomiota Kaurismäen haastatteluihin, joissa hän vaikutti päihtyneeltä.
Cannesissa Kaurismäen uutuuden ensi-ilta on luvassa maanantaina Suomen aikaa klo 17.45. Paikka on Cannesin festivaalipalatsin hulppein Lumière-sali, jonne mahtuu yli 2 000 katsojaa.
Ensi-iltanäytös on järjestetty Kaurismäen haluamalla tavalla iltapäivällä.
Tässäkin Kaurismäki eroaa muista elokuvantekijöistä.
Uudet elokuvat esitellään Cannesissa yleensä hulppeissa iltagaaloissa iltaseitsemältä tai vaikka iltakymmeneltä.
Näihin gaalanäytöksiin pukeudutaan iltapukuihin ja smokkiin, yleisössä on paljon kulttuurikermaa ja elokuvaväkeä, mutta myös yritysvieraita erityisesti festivaalin sponsoreilta, automerkiltä, luottokorttiyhtiöltä ja kosmetiikkafirmoilta, muun muassa.
Kaurismäki ei ole halunnut osaksi iltanäytösten gaalahumua. Hän on aiemminkin toivonut, että hänen elokuvansa näytös on iltapäivällä. Ilmeisesti siksi, että silloin elokuva on enemmän pääroolissa. Toinen syy on se, että silloin pukukoodi punaisella matolla kameroiden räiskyessä on vapaampi.
Näin Kaurismäki ei joudu näyttäytymään smokissa.
Hän haluaa pysyä pikkutakkilookissa.
Jussi Vatanen ja Alma Pöysti elokuvassa Kuolleet lehdet. Elokuva kilpailee Cannesissa Kultaisesta palmusta.
Oikaisu 23.5. kello 17.56: Aki Kaurismäen elokuva oli mukana Cannesin kilpasarjassa myös vuonna 1996.