Helsinkiläisen Savoy-teatterin tulevasta toiminnasta ja sen periaatteista keskustellaan taas.
Konsertti- ja tapahtumapaikkana toimivalle kulttuurikeskukselle alettiin sorvata uutta toimintamallia jo vuonna 2022, kun kaupunki ilmoitti etsivänsä sille kaupallista kumppania niin sanotun public-private-mallin muodostamiseksi.
Se tarkoittaisi, että kaupallinen toimija ottaisi vastuun Savoyn toiminnasta.
Helsingin kaupunki säilyisi kuitenkin merkittävänä rahoittajana ja takaisi, että myös 750-paikkaisen teatterin nykyinen, musiikin marginaaleja ja vähemmistöjen kulttuureita esittelevä malli jatkuu.
Jos mieleinen kumppani löytyy, Savoy-teatterin uuteen toimintamalliin olisi tarkoitus siirtyä aikaisintaan vuoden 2024 aikana.
Sitä varten on käyty keskusteluja eri ehdokkaiden, kaupungin tiedotteen mukaan ”kulttuuri- ja tapahtumatoimijoiden” kanssa.
”Niitä on ollut useita, eikä vuoropuhelu ole vielä ohi”, Helsingin kulttuurijohtaja Mari Männistö kertoo. Siksi asian etenemisen aikataulukaan ei ole vielä tiedossa.
Kaupungin mukaan toimintamallin muuttamisella ei tavoitella säästöjä kulttuuribudjettiin.
Nykyisin kaupunki tukee Ahlström Capitalin omistamassa kiinteistössä Kasarmikadulla sijaitsevaa Savoy-teatteria yli 700 000 eurolla, josta vuokrakulut ovat 350 000 euroa.
Sosiaalisessa mediassa monet musiikin ja muun esittävän taiteen edustajat ovat kuitenkin ehtineet huolestua Savoy-suunnitelmista.
Organisaatiomuutoksen myötä kaupungin tuki Savoyn toimintaan pienenee ja teatterin henkilökunta sirotellaan kaupungin muihin alueellisiin kulttuurikeskuksiin.
Kaupallinen toimija saattaa vaikuttaa myös ohjelmistoprofiiliin. Samoin on pelätty palvelu- ja vuokratason kohoavan liian kalliiksi tilaa nyt paljon käyttäville yhteisöille ja vapaan kentän taiteilijoille.
Kun säästöjä ei kerran haeta, syitä organisaationmuutokseen voi ehkä etsiä myös Helsingin kaupungin 2020 hyväksymästä taide- ja kulttuurivisiosta.
Vuoteen 2030 ulottuvassa suunnitelmassa korostetaan tarvetta kulttuurin rahoituksen monipuolistumiseen ja yhteistyöhön yritysten kanssa, samoin taiteen saavutettavuutta eri puolilla kaupunkia.
Tässä oleellisia ovat juuri alueelliset kulttuurikeskukset, joita Helsingissä on tätä nykyä viisi, Savoy-teatterin lisäksi Kanneltalo, Malmitalo, Stoa ja Vuotalo.
