Suomalais­laulajat kertovat, miksi Tina Turner oli niin yli­voimainen

Tina Turner oli esikuva monille suomalaisille muusikoille.

Virve Rosti, Marjo Leinonen, Muska Babitzin ja Laura Voutilainen muistelevat Tina Turneria.

| Päivitetty

Monille Suomen naispuolisille rock-muusikoille juuri edesmennyt Tina Turner oli esikuva. Esimerkiksi pitkän linjan poplaulaja Virve Rosti, 64, kertoo seuranneensa tätä nuoresta asti.

”Jos jotakuta olen fanittanut, niin häntä”, Rosti kertoo. ”Muistan, että minulla oli julistekin ajalta, jolloin hän teki 1980-luvun alussa paluun. Siinä hänet oli kuvattu takaa, minihameessa, ja kuvassa luki: Guess, who’s back.”

Rostin mukaan Turner vaikutti vahvasti koko naisten esittämään rockmusiikkiin. Toisaalta häntä viehätti se, että tämä oli niin tavallinen, aina oma itsensä:

”Turner ei tosiaankaan ollut bling-bling niin kuin monet nykyajan artistit. Hänellä oli juuret maassa, ja eletty elämä ja koettu tuska näkyivät.”

Rosti kertoo nähneensä supertähden Helsingin-konsertissa, ja hän on myös esittänyt tämän hittejä.

”Ohjelmistossa ovat olleet ainakin Proud Mary, River Deep, Mountain High ja The Best.”

Rock-laulaja Marjo Leinonen, 57, vertaa Turneria luonnonvoimaan: ”Hänen äänensä oli poikkeuksellinen, se ravisteli kaikkia maakerroksia!”

”Kun ääneen yhdistyivät vielä leijonanharjainen hahmo ja traaginen elämäntarina naisena, tuloksena oli epäilemättä rock ’n’ rollin kuningatar”, Leinonen luonnehtii.

The Balls -yhtyeen solisti tunnetaan itsekin vahvasta laulutyylistään. Hän arvelee Turnerin tehneen valtavasti työtä kehittyäkseen laulajana, mutta karisman takana oli myös ”Tina-voimaa”.

”Lavalla häntä ei pidätellyt mikään. Sen kyllä kuuli.”

Leinonen kertoo tutustuneensa ensin Turnerin 1980-luvun soolotuotantoon, vasta sitten Phil Spectorin tuottamaan River Deep, Mountain High -hittiin (1966), jonka Tina esitti yhdessä Ike Turnerin kanssa.

”Sitä olen itsekin laulanut, samoin Nutbush City Limits -kappaletta.”

”Eletty elämä ja koettu tuska näkyivät.”

Laulaja Laura Voutilaiselle, 48, Turner edusti ”jotain käsittämätöntä voimaa”.

Hänelle Turner on ollut ”niin syvällä omassa identiteetissä” ja ”syvällä suonissa”, että hän kertoo purskahtaneensa itkuun uutisen kuultuaan.

Turner oli pinnalla juuri Voutilaisen esiteiniaikoina. Tuon ikäisenä koetut asiat vaikuttavat ihmisen elämään usein vielä vuosienkin päästä. Voutilainen kokeekin, että tuolloin hänen suhteessaan Turneriin oli kyse ”jostain isommasta kuin fanittamisesta”.

”Olen omaksunut hänestä niin paljon eläimellistä voimaa. Hänestä huokui aina pitelemätön naisvoima, mikä ei oikeastaan ole pelkästään naisellista vaan jotain androgyyniä voimaa, määrittelemätöntä, poikkeuksellista.”

Voutilaisen mukaan poppia, rockia ja soulia tyylissään yhdistelleen Turnerin musiikissa oli seksuaalisuutta. Hän kuvailee sitä ”jyrääväksi”, mutta kuitenkin sellaiseksi, mikä ei tullut liikaa päälle.

”Se ei ollut alisteista, vaan tasa-arvoista ja ylevää voimaa, jollaista on myöhemmin seurannut esimerkiksi Beyonce.”

”Vastaavaa en ole kokenut.”

Laura Voutilainen pitää tärkeänä, että Turner mursi esimerkiksi totuttuja mies-naisasetelmia. Hänen elämäntarinassaan ja musiikissaan säteili kaikki se, mitä hän edusti, Voutilainen sanoo.

”Hän tuli vaikeista olosuhteista, ja parisuhde oli hankala, mutta hän nousi siitä ja käänsi sen kaiken omaksi voimakseen ja voitokseen.”

Turnerin Golden Eye -kiertueen stadionkeikka Helsingissä 1990-luvun lopulla teki Voutilaiseen lähtemättömän vaikutuksen.

”Se energia tuli sinne stadionin takaosaan asti. Olin todella inspiroitunut siitä pitkään. Olen nähnyt paljon stadionkeikkoja sen jälkeen, mutta vastaavaa en ole kokenut.”

Rock-laulaja Marija ”Muska” Babitzin, 70, kuvailee Turnerin olleen itselleen ”ehdoton suosikki numero yksi”.

Muska esitti Turnerin kappaleita keikoillaan jo 1970-luvulla. Keikkaohjelmistoon kuului esimerkiksi I Idolize You -kappaleen Hectorin suomentama versio Sua idoloin.

Vielä nykypäivänäkin esimerkiksi Turnerin kappale River Deep, Mountain High kuuluu Muskan keikkojen vakio-ohjelmistoon.

Muskalla ja hänen miehellään Hannu Salakalla oli 1970–80-lukujen aikana konserttitoimisto, joka toi Suomeen lukuisia artisteja. Heidän oli tarkoitus tuoda Suomeen myös Tina Turner jo kauan ennen hänen megahittiensä aikaa. Kukaan ei Muskan mukaan kuitenkaan muista, mihin aikomukset kaatuivat.

Myös Muskalle yksi Turnerin Suomen-keikoista on ollut ikimuistoinen.

”Uskomaton pakkaus”, hän kuvailee Turneria.

”En muuta osaa sanoa kuin että se oli huima kokemus. Uskomattoman siitä [keikasta] teki hänen energisyytensä ja lauluäänensä, joka on sanoinkuvaamaton.”

Kaija Koo esiintyi Ruisrockissa kesällä 2022.

Laulaja Kaija Koo kertoo oppineensa esikuvaltaan Tina Turnerilta asennetta, joka vaikutti hänen koko hänen omaan musiikkiuraansa.

Parikymppinen Kaija Kokkola näki vuonna 1982 Turnerin konsertissa Helsingin Kulttuuritalolla. Konsertti vaikutti hänen koko loppuelämäänsä, musiikkiuraansa ja esiintymiseensä.

”Se oli oppitunti minulle. Kulttuuritalo oli silloin puolillaan, hänen uransa oli silloin vähän alamaissa. Hän esiintyi kuin riivattu ja oli uskomaton”, Kaija Koo muisteli HS:lle heti sen jälkeen, kun tieto Turnerin kuolemasta tuli julkisuuteen myöhään keskiviikkoiltana.

Kulttuuritalon konsertissa Kaija Koo vaikuttui erityisesti Turnerin asenteesta. Yhdysvaltalaisartisti ei pitänyt 1980-luvun Helsinkiä toisarvoisena konserttikohteena, vaan kunnioitti yleisöä.

”Hän olisi voinut olla ylimielinenkin. Hänen asenteensa oli kohdallaan. Hän oli meitä varten siellä.”

Kaija Koo kertoo istuneensa konsertissa eturivissä ja nähneensä lähietäisyydeltä kaiken, mitä Turner teki. Se vaikutti hänen omaankin asenteeseensa: siihen, että aina esiinnytään kuin viimeistä päivää.

”Jokainen keikka on viimeinen keikka. On missä tahansa, on tilaisuus mikä tahansa. Aina pitää antaa kaikkensa.”

Seuraavalla kerralla Suomessa Turner esiintyi suuremmilla lavoilla – Kaija Koo kävi myöhemmin hänen konsertissaan Olympiastadionilla – mutta Kulttuuritalon keikka jäi ikuisesti Kaija Koon mieleen erityisellä tavalla.

Ylen Elämäni biisi -ohjelmaan Kaija Koo valitsi lempikappaleekseen Turnerin vuoden 1993 hitin I Don't Wanna Fight. Hän kuitenkin kertoo pitävänsä monista muistakin Turnerin kappaleista ja tämän poikkeuksellisesta soundista.

”Ei ole toista”, Kaija Koo sanoo.

”Hänessä oli jotain maskuliinisuutta. Universaalia energiaa, joka ei ole mies eikä nainen vaan täyttä energiaa.”

Kaija Koo kertoo kunnioittavansa Turneria suuresti ja pitää tätä yhtenä harvoista artisteista, jotka olisi toivonut elämänsä aikana tapaavansa.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat