Zombierima alittuu - Elokuva-arvostelut | HS.fi

Zombierima alittuu

Suomi-elokuva elävistä kuolleista sotilaista on tylsää tappamista.

Zombierima alittuu

3.5.2012 0:00

Kollega ruoti jo tämän elokuvan sekavia tuotantovaiheita HS:n kulttuurisivuilla 12. 4, joten ei niistä sen enempää. Ensi-illanhan piti olla jo 2008, mutta se on siis vasta nyt. War of the Dead asettuu osaksi kotimaisen elokuvan pyrkimystä ottaa haltuun erilaisia lajityyppejä. Marko Mäkilaakson ohjaustyössä lajityyppi on zombikauhu, mutta enemmän toiminnan kuin kauhun kautta. Eletään jatkosodan aikaa. Englantia haastava suomalainen partio on amerikkalaisen vapaaehtoisen kanssa menossa tuhoamaan venäläisten bunkkeria. Samoilla seuduilla natsit ovat tehneet kamalia "anti-death"-ihmiskokeita, joissa venäläisistä sotavangeista on tehty zombeja, eläviä ja erittäin verenhimoisia kuolleita. Tietenkin zombit käyvät suomipoikien kimppuun. Sitten paetaan ja tapetaan zombeja, ja paetaan ja tapetaan zombeja ja . . . Siinä kaikki. Elokuvassa ei ole kunnollista tarinaa, sisäistä johdonmukaisuutta eikä kiinnostavia henkilöiden välisiä jännitteitä. Siinä vain mätkitään, juostaan ja räjäytellään aivottomasti puolentoista tunnin ajan. Ilmeinen vertailukohta War of the Deadille on Tommy Wirkolan samalla tavoin aika amatöörimäinen norjalainen kauhukomedia Død snø (2009), jossa opiskelijat saavat niskaansa natsizombeja. Teknisesti War of the Dead on kohtalaista suoraan dvd:lle -tasoa. Parasta elokuvassa on sen tummanpuhuva, klaustrofobisia tunnelmia välillä tehokkaastikin luova visuaalinen ilme. Musiikkivideolle se ehkä riittäisi, mutta ei pitkälle elokuvalle.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat