Rakkautta, mutta miksi? - Elokuva-arvostelut | HS.fi

Rakkautta, mutta miksi?

Ohjaaja Pierre Salvadori ja näyttelijä Audrey Tautoun yhteistyöstä syntyi ristiriitainen elokuva.

Rakkautta, mutta miksi?

23.12.2010 0:00

Ohjaaja Pierre Salvadori ja näyttelijätähti Audrey Tautou palaavat yhteen kevyessä ihmissuhdekomediassa. Edellisellä kerralla Tautou nähtiin Salvadorin Hinnasta viis -elokuvassa, joka sijoittui Ranskan Rivieran ökyrikkaiden maailmaan. Ranskan etelärannikolla ollaan nytkin, mutta kansan parissa. Tautou esittää Emilie-nimistä kampaajaa, joka saa kauniin, nimettömän rakkauskirjeen. Jostain selittämättömästä syystä kirje ei kiinnosta naista lainkaan, mutta hän keksii sen sijaan ilahduttaa avioeron murtamaa äitiään lähettämällä kirjeen tälle. Kun äiti ei yhdestä kirjeestä tokene, tytär ajautuu kirjoittamaan hänelle intohimoisia viestejä enemmänkin. Pian väärinkäsitykset alkavat kasautua ja farssi on valmis. Täysihoitoa vaivaa outo tyylillinen ristiriita: elokuva pyrkii olemaan viihdyttävä romanttinen komedia, mutta sen maailma on kylmä ja henkilöt etäisiä, paikoin epämiellyttäviä. Farssikomediaan toki kuuluvat kärjistetyt henkilöhahmot, mutta Salvadorin päähenkilöt ovat järjestään niin vajavaisia, että heistä on vaikea saada otetta. Emilie on itsekeskeinen ja tunnevammainen, mutta herkkä ja lukenut remonttimies palvoo häntä – miksi, jää epäselväksi. Äiti on täysi kaistapää, mutta muuttuukin sitten aivan yhtäkkiä joukon järkevimmäksi. Tätä tai mitään muutakaan ei sen kummemmin motivoida. Äidin ja tyttären suhde erityisesti on epäuskottava. Ajatukset karkaavat valkokankaan tapahtumista väistämättä siihen, mitä ei avata: Miten aikuinen nainen on päätynyt äitinsä hoivaajaksi? Onko äidillä jotain (synnynnäistä) vikaa päässään? Miten tyttärestä itsestään on tullut tällainen – mitä hänelle on tapahtunut, ja miksi sitä ei kerrota? Toiminnan motivointi auttaisi samastumaan henkilöihin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat