Taidefilosofiaa, beibi - Elokuva-arvostelut | HS.fi

Taidefilosofiaa, beibi

Abbas Kiarostamin Iltapäivä Toscanassa ei nimestään huolimatta ole harlekiiniviihdettä, vaan ehtaa älykködraamaa.

Taidefilosofiaa, beibi

17.3.2011 0:00

Tämä elokuva on sivistyneen humanistiälykön luomus alusta loppuun, mutta elokuvan suomenkielisestä nimestä sitä ei kyllä arvaa. Iltapäivä Toscanassa antaa ymmärtää, että luvassa olisi halpaa harlekiiniviihdettä. Ohjaaja ja käsikirjoittaja on Abbas Kiarostami, Iranin elokuvan suurmies. Elokuvan alkuperäinen nimi Copie conforme eli "oikeaksi todistettu jäljennös" viittaa taidehistorialliseen pohdintaan kopion ja alkuperäisen erosta. Ollaan Italiassa. Merkittävää sikäli, että kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Kiarostami on kuvannut ulkomailla. Kiarostamin yleisö on pääasiassa kotimaan ulkopuolella, lännessä. Yhtä lailla poissa omalta maaltaan on elokuvan toinen päähenkilö, taidefilosofi James. Hän on kirjoittanut kirjan – jolla on sama nimi kuin elokuvalla. Elokuvan alussa James luennoi kirjasta Italiassa ja valittaa jääneensä kotimaassaan Britanniassa vaille riittävää huomiota. Kohtauksessa Jamesin äänellä taitaa puhua myös Kiarostami itse. Luennolle saapuu kuulijaksi Juliette Binochen näyttelemä henkilö, nainen vailla nimeä. Pian James tapaa naisen tämän taideputiikissa, jossa on myynnissä sekä aitoa tavaraa että jäljennöksiä. Alkaa iltapäivä Toscanassa, keskustelujen sävyttämä kävelyretki, jossa mies ja nainen puhuvat estetiikasta, riitelevät viinistä ja kinaavat muun muassa siitä, miten harvoin parran saa ajaa ja mitä hääpäivinä kuuluu tehdä. Kiarostami on kertojana rauhallinen, toteava. Ratkaisu istuu kertomukseen, joka peilaa jatkuvasti itseensä. Yksinkertaistettuna viesti on poliittinen. Kiarostami on puolustamassa ilmaisuvapautta ja myös katsomisen vapautta: ei ole mieltä määritellä teosta vain oikeaksi tai vääräksi. Vain katsojan kokemus merkitsee. Merkittävää on vain se, mikä liikuttaa meitä, oli se aitoa tai feikkiä. Juliette Binoche on elokuvan kasvot, ja hänen näyttelijäntyönsä kantaa koko elokuvaa. Kiarostami kuvaa ranskalaisnäyttelijää hillitysti, vaikka iranilaisessa kuvastossa kaula-aukot ovatkin uskaliaita. Kiarostami näkee erityistä vaivaa Binochen kasvojen ja tunnerekisterin tallentamiseen – mennään niin pitkälle, että elokuvassa tehty rinnastus Mona Lisaan vaikuttaa ihan perustellulta. Miespääosan William Shimell on suoraan sanoen aika pökkelö vaan istuu silti kuivakkaan brittifilosofin rooliin – kiitos huolitellun puheenparren. Shimell on siviiliammatiltaan oopperalaulaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat