Kirja-arvostelut

MÄNTSÄLÄN KAPINAN KAAOS Vallankaappaussuunnitelmia kyllä tehtiin, mutta historia ei suvainnut seurata niitä

LOGO: KIRJAT MÄNTSÄLÄN KAPINAN KAAOS Vallankaappaussuunnitelmia kyllä tehtiin, mutta historia ei suvainnut seurata niitä Oliko Suomen ns. ensimmäinen tasavalta suojeluskuntien vai Tannerin? Siitä kiistelivät ankarasti joitakin vuosia sitten Paavo Haavikko ja hänen englantilainen arvostelijansa Anthony Upton, joka ei ottanut uskoakseen Haavikon vastausta, että Tannerin.

Tilaajille

LOGO: KIRJAT MÄNTSÄLÄN KAPINAN KAAOS Vallankaappaussuunnitelmia kyllä tehtiin, mutta historia ei suvainnut seurata niitä Oliko Suomen ns. ensimmäinen tasavalta suojeluskuntien vai Tannerin?

Siitä kiistelivät ankarasti joitakin vuosia sitten Paavo Haavikko ja hänen englantilainen arvostelijansa Anthony Upton, joka ei ottanut uskoakseen Haavikon vastausta, että Tannerin.

Tätä kysymystä Martti Ahti itse asiassa tutkailee "jälkiaktivismin" jatkotutkielmassaan, vaikka pitääkin kiistaa tasavallan nimestä toisarvoisena. Ja toisarvoistahan pelkkä nimillä huitominen onkin, jos puuttuu tietoa. Ahti osoittaa tutkielmillaan, että sitä on todella puuttunut.

Tutkimuksen ensimmäinen, jo aikaisemmin julkaistu perusosa on hänen väitöskirjansa Salaliiton ääriviivat, mutta sen hän joutui päättämään vuoteen 1919, kun ei saanut lupaa käyttää Etsivän keskuspoliisin arkistoa.

Siitä syntyneen kiistan ja julkisen metelin seurauksena arkisto siirrettiin Valtionarkistoon kaikkien vakavien tutkijoitten käytettäväksi. Ahtikin on näköjään todettu vakavaksi, sillä hän on nyt käyttänyt EK:n arkistoa.

Kohtaaminen senaatintorilla

"Kuka kontrolloi ketä?", Ahti kysyy otsikossaan, mutta jättää tässä kirjassaan selvän vastauksen antamatta. Hän tyytyy vain toteamaan, että Tannerin hallitus oli selvä käännekohta: se merkitsi entistä selvempää tunnustusta puolin ja toisin.

Mielenkiintoinen oletus on hänen arvelunsa, että Tanner itse asiassa hyötyi vuoden 1927 provokaatiosta eikä siksi halunnutkaan sen peritotuutta selvitettävän.

Luulen kyllä, että useimmat Ahdin lukijoista päätyvät varmaan vastaukseen: Suomi oli tietysti suojeluskuntien - niin ja "Anderssonin" eli konspiratiivisen Mannerheimin.

Ahdin aikaisemmin kirjoittama ruotsinkielinen artikkeli aiheesta (HTF 4/1984) sisälsi huomattavasti enemmän pohdintaa ja johtopäätöksiä. Siinä Ahti antoi vastauksen, joka olisi ollut syytä kirjoittaa tähänkin versioon: "toteutumaton vaihtoehto oli sisäinen ehto toteutuneelle." Selväkielellä sanottuna: suojeluskunnat, niiden aktivistinen osa ja erityisesti niiden johto, loivat puitteet, joiden sisällä Tannerinkin oli elettävä ja toimittava.

Suojeluskunnat olivat vuoden 1918 voittajia ja voimakas painostusryhmä. "Kaappauksen" uhka leijui tuon tuosta ilmassa, ja jokaisen hallituksen, erityisesti tietysti Tannerin, oli otettava se huomioon.

En tiedä, onko kansikuvan taiteilijan vai Ahdin idea, että otsikon kolmen "kaappaus"-sanan koko suurenee vuoden 1921 selkkauksesta Mäntsälän kapinaan 1932. Siitä lienee lupa päätellä, että kaappauksen uhka oli 1932 suurempi kuin 1921 tai 1927.

Vasen ja oikea

Yhtäläisyydet ovat kuitenkin silmiinpistäviä, tulipa uhka oikealta tai vasemmalta. Vuoden 1927 uhka oli selvä provokaatio, josta sen tekijät saivat ansaitsemansa kuittauksen keväällä 1948.

Tutkijat ja komissiot eivät ole löytäneet mitään konkreettista vuodelta 1927 tai 1948. Huhut syntyivät ja levisivät kummassakin tapauksessa yhtä ihmismäisesti. Vanhat mieli- ja muistikuvat vastustajasta muuttuivat todellisuudeksi. Minna Craucherin, tuon "häikäilemättömän blufferskan", kuten EK:n päällikkö Riekki luonnehti, paljastama "suunnitelma" piirroksineen on hyvin verrattavissa vuoden 1948 kuuluisiin Lehénin karttoihin.

Ahdin viehtymys yksilöihin, sattumaan (Kleopatran nenään) ja tapahtumattomaan (kontrafaktuaaliseen) historiaan tulee esiin tässäkin kirjassa niin kuin jo väitöskirjassa. Sitä viehtymystä tarvitaan ja sitä saisi olla paljon enemmän muillakin.

Ahdin suuri kysymys on: miksi "sitä miestä" ei löytynyt, vaikka ehdokkaista ei ollut pulaa; oli monia muitakin kuin "Andersson". Miksi kaappausta ei tullut?

Lopullista selitystä Ahti ei anna, osoittaapa vain havainnollisesti, miten pienestä se jokaisena näistä kolmesta kerrasta oli kiinni.

Tarjoan vain yhden mahdollisen selityksen, jota on käytetty "vaaran vuosista", vaikka sekin on luettavissa Ahdin tekstistä: vallankaappausta ei tarvitse tehdä niiden, jotka jo katsovat olevansa vallassa. Riittää kun tarpeen tullen painostetaan "omia" tai "omiksi" kuviteltuja. Kun omiksi luultujen petturuus paljastuu, "Ukko-Pekka" osoittautuukin "Akka-Pekaksi", otollinen tilaisuus on jo ohi.

Yksi päätavoite kuitenkin toteutui: marxilaisuus ajettiin maasta pois. Mutta samaan aikaan EK alkoi nähdä myös oikealla silmällään.

Kertova historia

Hän aloittaa jokaisen tarinansa pienestä sattumasta, nimimerkki "vG":n (= von Gerich) kirjoituksesta Hufvudstadsbladetin yleisön palstalla, ruotsalaisen kommunistilehden uutisesta, Mikko Erichin puheesta Mäntsälässä. Niistä lähdetään kerimään kerää auki, usein jopa päiväkirjamaisesti hetki hetkeltä edeten, seurataan rönsyileviä haaroja, osoitetaan kuinka ristiriitaista, jopa kaoottista kaikki lopulta oli.

Suunnitelmia kyllä tehtiin, mutta historia ei suvainnut niitä seurata. Oli paljon irrationaalista, sattumia kuten "väsymys ja viina" Mäntsälässä.

Ahti on nähnyt "menneisyyden kauhistuttavan moninaisuuden", käyttääkseni J.-B. Durosellen osuvaa ilmausta, ja pyrkii välittämään sen. Hän liikkuu maanalaisten konspiraattorien ja heitä seuraavan poliisin vaikeilla jäljillä, mutta on hyvin tietoinen lähteittensä laadusta: niitä ei ole tehty tutkijaa varten, mutta ne on jätetty jälkimaailmaa varten, usein sitä harhauttamaan. Helpoimmin tarjoutuvat ovat myös vähäarvoisimpia.

Jään kuitenkin kysymään, missä on lopulta narratiivisuuden ja kertovan historiikin ero? Ns. totuus eli paras teoria menneisyydestä ei synny siten, että esitetään kaikki lähteet tai edes parhaiksi katsotut kohdat. On valittava ja tulkittava ja molempien perusteet on esitettävä. Narratiivisuudessa ne jäävät piiloon.

Ahti oli ennen tanakka teoreetikko, mutta ehkä kyllästyminen on nyt vienyt toiseen äärilaitaan. Johtopäätösten tekoa ei kuitenkaan saisi jättää lukijalle, sillä ne hän tekee varmasti vanhasta muististaan.

En uskalla arvailla, millaisia johtopäätöksiä muut tekevät esimerkiksi Mäntsälän kapinan yksityiskohtaisesta ja paljon uusia detaljeja sisältävästä kuvauksesta sen suhteen, mistä lopulta oli kysymys. Ne jotka itse tein eivät paljonkaan eroa niistä, joita jo Ahdin edeltäjä Lauri Hyvämäki teki.

Kiljusen herrasväki

Vanhat konspiraattorit aina "Anderssonia" myöten näkivät Mäntsälässä jälleen tilaisuutensa tulleen. Mutta Mäntsälä ei ollut suuren suunnitelman alku vaan suhteellisen irrallinen mielenosoitus, josta tapahtumien sattumanvarainen vyöry alkoi. Jälkikäteen se oli helppo nähdä osana suurta konspiraatiota.

Aikalaiset näkevät usein tapahtuman ytimen ja luonteen selvemmin kuin monien prismojen läpi katsovat jälkipolvet. Mutta ennen kuin tiedämme, mikä ajan arvioista osui parhaiten, tarvitaan tutkija osoittamaan se.

"Myöhempien aikojen jälkiviisaalla tutkijalla ei ole Riekin ja Finnen perustulkintoihin paljon lisäämistä", Ahti päättää esityksensä. Lisäämistä kyllä on, mutta ei oikaisemista.

OSMO JUSSILA

Kaappaus? Suojeluskuntaselkkaus 1921, Fascismin aave 1927, Mäntsälän kapina 1932.

Kirjailija: Ahti Martti

Kustantaja: Otava

Ilmestymisvuosi: 1990

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    3. 3

      Suojelupoliisi haluaa perustaa vakoilukoulun – Supo ja Puolustusvoimat tarvitsevat 130 uutta työntekijää tiedustelulakeja toteuttamaan

    4. 4

      Asianajajaliitto pitää ”paimenkirjeiden” lähettelyä pelkän baarikeskustelunkin pohjalta hyväksyttävänä – ”Asianajajan velvollisuus numero yksi on lojaalius asiakasta kohtaan”

    5. 5

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    6. 6

      Helsingissä rytisee nyt pelti, märkä lumi kaatanut kymmeniä puita – kolareita eri puolilla Suomea

    7. 7

      Poliisi kiinnostui Sunny Car Centerin kadonneista miljoonista – Konkurssipesä: rahaa meni ”hupifirmalle” ja mausteyhtiölle

    8. 8

      Kaarina Hazard nauraa asianajajan välityksellä uhkailevalle miehelle #MeToo-keskustelussa – ”Kasvoton valta yrittää sabotoida naisten järjestäytymis­yritykset”

    9. 9

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    10. 10

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    5. 5

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    6. 6

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    7. 7

      Ahdistelijoista puhuneet naiset ovat saaneet vaientamiskirjeitä – Rikosoikeuden professori: ”Tuollaiset kirjeethän ovat puolittain uhkauksiakin”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää