Kirja-arvostelut

Uuden Euroopan ristiriitainen isä Jacques Delors -elämäkerta piirtää tarkan kuvan EU:n keskeisestä vaikuttajasta

Siitä lähtien kun Jacques Delors nimitettiin 1984 EY:n komission puheenjohtajaksi, hän on vaikuttanut voimakkaammin kuin kukaan muu läntisen Euroopan poliittiseen näyttämöön. Hänen valtaisa työtarmonsa ja idearikkautensa, ilmiömäinen sovittelukykynsä ja käytännön realiteettien tajunsa loivat perustan rakennelmalle, joka nykyään tunnetaan Euroopan unionina.

Tilaajille

Siitä lähtien kun Jacques Delors nimitettiin 1984 EY:n komission puheenjohtajaksi, hän on vaikuttanut voimakkaammin kuin kukaan muu läntisen Euroopan poliittiseen näyttämöön. Hänen valtaisa työtarmonsa ja idearikkautensa, ilmiömäinen sovittelukykynsä ja käytännön realiteettien tajunsa loivat perustan rakennelmalle, joka nykyään tunnetaan Euroopan unionina.

The Economist -lehden Brysselin-kirjeenvaihtajan Charles Grantin teos on ensimmäinen laajamittainen Delorsin elämäkerta ja sellaisena tärkeä teos. Kirjoittajan asenne kuvattavaansa on arvostava, mutta ei kritiikitön.

Tammikuussa puheenjohtajakautensa päättävä Delors on suuri idealisti, joka on intomielisesti halunnut rakentaa Euroopasta taloudellis-poliittisen vastapainon Yhdysvalloille ja Japanille. Innossaan hän kenties eteni yli sen kehitysvaiheen, johon läntinen Eurooppa oli kypsä. Kasvattaessaan yhteisön valtaa kansallisten hallitusten ylitse hän kiihdytti myös EU:n vastaisia mielipiteitä varsinkin kahtena viimeksi kuluneena vuotena.

Delorsin ansiot EY:n ja myöhemmin EU:n kehittäjänä ovat kiistattomat. Hänen nimityksensä EY:n komission puheenjohtajaksi toi uutta vauhtia yhteisöön, joka parin vuosikymmenen aikana oli jäänyt paljolti julkisuuden oheen, vaikka se hiljalleen loikin rakenteitaan.

Juuri Delors oli 1993 aloittaneiden yhteismarkkinoiden pääarkkitehti. Hänellä oli keskeinen osa neuvotteluissa kahdesta "Delorsin paketista", joiden oli määrä nelinkertaistaa EU:n köyhille maille antama tuki vuosien 1987 ja 1999 välillä.

Hän valvoi myös kahta yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistusta, jotka vähensivät mammuttimaiseksi paisuneen maatalouden osuutta EU:n budjetista 65 prosentista 45 prosenttiin. Hän ideoi EU:n sosiaalisen toimintaohjelman ja lähipäätösperiaatteen, jonka tarkoituksena oli vähentää Brysseliin keskittynyttä valtaa siirtämällä sitä toisarvoisissa kysymyksissä takaisin jäsenvaltioille.

Viime aikoina Delors on toiminut voimakkaasti Euroopan unionin kehittämiseksi kohti liittovaltiota, joka on määrä toteuttaa vuosituhannen loppuun mennessä. Delorsin puheenjohtajakaudella yhteisö siirtyi kohti federalismia kahdessa mielessä: EU:n elimet saivat lisää valtaa samalla kun kansallisista budjeteista siirtyi enemmän rahaa Brysseliin.

Kaikista saavutuksista huolimatta Delorsin elämänura ja politiikonkuva sisältävät hämmästyttävän ristiriitaisia piirteitä.

Delorsin maaninen toimintatarmo kompensoi paljolti hänen sisäistä epävarmuuttaan ja luontaista pessimismiään. Hän on ihmisenä vaatimaton, mutta tavattoman ylpeä asemastaan komission puheenjohtajana.

Hän on harras katolilainen, kotoisin vaatimattomista oloista Pariisin työläiskaupunginosasta. Hän on ranskalainen patriootti ja samalla intomielinen eurooppalainen. Hän jäi vaille yliopistollista koulutusta, vaikka myöhemmin opettikin yliopistossa.

Ulkonaisesti hän tekee harmaan byrokraatin vaikutelman, mutta on todellisuudessa kaukana siitä - hän esimerkiksi harrastaa, tai harrasti nuorempana, koripalloa, musiikkia, elokuvia.

Delors kuului aikoinaan vasemmistoradikaaliin PSU-puolueeseen, mutta liukui siitä keskemmälle. Hän palveli kolme vuotta gaullistisen pääministerin alaisena. Käytännössä hän oli ainoa vasemmistolainen, joka käytti 1960- ja 1970-lukujen Ranskassa valtaa kansallisella tasolla.

Hän ei kuitenkaan viihtynyt Pariisin politiikassa. Hänen suhteensa presidentti Mitterrandiin - joka 1981 nimitti hänet finanssiministerikseen - olivat ajoittain kireät. Hän sanoi olevansa liian naiivi ja säädyllinen sopeutuakseen Pariisin politiikan machiavellistiseen ilmapiiriin. Samasta syystä hän ilmeisesti lopulta kieltäytyi tavoittelemasta maansa presidenttiehdokkuutta.

Delorsille sosialismi oli ensi sijassa moraalinen kysymys. Siksi hän koki suuren pettymyksen, kun yhtenäinen sosiaalinen lainsäädäntö ei saanut unionissa vankkaa jalansijaa.

Vapaakauppaa hän piti välttämättömänä Euroopan kohottamiseksi Yhdysvaltain ja Japanin veroiseksi kauppablokiksi maailmanmarkkinoilla. Samasta syystä hän päätyi käsitykseen, että Eurooppa tarvitsee harvempia ja suurempia yhtiöitä.

Toisaalta hän arvosteli taloudellista liberalismia sosiaalisten ja ympäristökustannusten aliarvioimisesta ja kavahti ajatusta, että yhtyneestä Euroopasta oli kehittymässä kapitalismin runsaudensarvi.

Vaikka Delors kiistatta onkin uuden Euroopan isä, se ei kaikilta osin vastaa hänen toiveitaan. Hän ei hyväksynyt Maastrichtin sopimuksen hahmottelemaa "pylväsrakennelmaa", joka keskittää taloudellisen päätösvallan Brysselille mutta antaa muissa kysymyksissä jäsenvaltioille enemmän liikkumavaraa. Hän on usein tuonut julki pelkonsa siitä, että Eurooppa laajenee liian nopeasti.

Delorsin puheenjohtajakauden loppuvuosina yhä enemmän valtaa keskittyi hänelle ja hänen läheisille avustajilleen. Vallankeskitys johti ongelmiin komissiossa: se horjutti määräysvallan tavanomaisia rakenteita ja heikensi muiden komissaarien toimivaltaa.

Lisäksi Delorsin asemastaan tuntema ylpeys hipoi toisinaan julkeutta. Hän ei aina harkinnut sanojaan. Hän väitti 1988, että kymmenen vuoden kuluttua 80 prosenttia taloudellisesta ja muustakin lainsäädännöstä siirtyy EY:lle. Sanat antoivat aseita vastustajille, olihan ne helppo leimata suuruudenhulluudeksi.

Delorsin ja komission kunnianhimo on ärsyttänyt monia jäsenmaiden hallituksia. Tanska järkytti yhteisöä kesäkuussa 1992 torjumalla Maastrichtin sopimuksen kansanäänestyksessä, ja ranskalaiset hyväksyivät sen äärimmäisen niukalla enemmistöllä. Margaret Thatcher arvosteli Delorsia ankarasti sälyttäen kaikki yhtyneen Euroopan ongelmat hänen harteilleen.

Nykyisen unionin kohtalonkysymys lienee se, miten realistinen liittovaltiohanke on.

Grantilla on selvästi omat epäilyksensä. Maastrichtin sopimus, hän muistuttaa, antaa aihetta moniin ristiriitaisiin tulkintoihin. Hän huomauttaa, ettei 12 maan EU vastaa maantieteellisesti mitään aitoa sosiaalista, kulttuurista tai historiallista käsitystä Euroopasta. Delors kenties ajoi liittovaltiohanketta liian nopeasti ja liian pitkälle.

Grant ei ota esiin toista keskeistä kysymystä. Onko EU:n vapaakauppaideologia lainkaan sopusoinnussa Delorsin sosialismin kanssa? Pitkälle kehitetty vapaakauppa tarjoaa vapautta lähinnä vain suuryrityksille ja sotii sosiaalisen tasa-arvon ja ympäristönsuojelun tavoitteita vastaan.

ANTTI VAHTERA MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Suuri idealisti Ristiriitanen henkilö Vapaakauppaa puoltava sosialisti

Delors., Brealey 1994.

Kirjailija: Grant Charles

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    7. 7

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    8. 8

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    9. 9

      Kaaos jatkuu Helsinki-Vantaan lentokentällä: Finnair pyysi matkustajia varautumaan kentällä yöpymiseen, sillä hotellit ovat täynnä

    10. 10

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää