Kirja-arvostelut

Historia on muutakin kuin faktaa

Henrik Meinander hakee tunnejäljet korvaavia isoja näkymiä Suomen sotiin

Tilaajille

Historianprofessori Henrik Meinander tähyää uuteen suuntaan.

Hän ei kalua tapahtumahistorian yksityiskohtia eikä lähdekritiikin knoppeja vaan hakee isoja näkymiä korkealta ja syvältä. Hän tutkii, miten Suomen viime sotia pitäisi katsella, kun yhteiskuntailmastoa pian hallitsevan sukupolven isovanhemmillakaan ei ole tunne- ja muistijälkeä talvi- ja jatkosodasta.

Menneisyyden hallinta voi helpottua kun yksilötason kokemukset eivät enää vaikuta historian arviointiin. Mutta se voi myös vaikeutua.

Henkisen etäisyyden kasvaessa unohtuu helposti, että historiassa toimineet poliitikot ja sotilaat tiesivät ympärillään vallinneesta tilanteesta paljon vähemmän kuin me nyt.

Miten tiedon puute, luulot, uskomukset ja tunteet vaikuttivat päätöksiin? Voiko menneisyydestä syntyvä kuva olla oikea, jos se perustuu vain faktoihin ja taustalta puuttuu tuntuma yhteisön ilmapiiriin ja hengenliikkeisiin?

Tämä on äärimmilleen vaikeutettu tutkimustehtävä, mutta Meinander osaa asiansa, ja hänen kääntäjänsä Paula Autio pysyy menossa mukana.

Tekstissä on esseistin eleganssia kuin Max Jakobsonilla ja tutkijan täsmällisyyttä kuin Tuomo Polvisella. Harvinaista herkkua.

Kun tähystyssektorina on 360 astetta, koko sota-aikaa ei voi kattaa. Meinander rajaa analyysinsä vuoteen 1944. Se on edustava otos siitä, mitä Suomi koki toisessa maailmansodassa.

Suurpommituksiksi sanotut ilmahyökkäykset rikkoivat asemasotavaiheen uneliaisuuden. Jouduttiin kansallisen tuhon partaalle, käytiin kahdet pahat rauhanneuvottelut, ratkottiin sotilaallisen ja poliittisen johdon valtasuhteet, jallitettiin kaksi diktaattoria ja lopulta alettiin panna täytäntöön välirauhansopimusta, jonka viimeiset rippeet lakkasivat vaikuttamasta vasta 1990-luvun alussa.

Kaikki tämä mahtui vuoteen 1944.

Suomalaiset ovat tottuneet puhumaan talvi- ja jatkosodista erillisinä, mutta yhteen kuuluvina asioina.

Meinander muistuttaa, että ne olivat pieniä sivujuonteita toisessa maailmansodassa, joka vaikutti näihin kahteen verrattomasti enemmän kuin ne toisiinsa.

Suurvaltajohtajat eivät ajatelleet, miten heidän toimensa vaikuttivat Suomeen. Silloin harvoin kun he tekivät jotakin nimenomaan Suomelle, tarkoitus oli useimmiten vaikuttaa johonkin muuhun kuin Suomeen.

Meinanderin mittakaava kääntää monet nurkkapatrioottiset pitämykset päälaelleen.

Stalin ei ollut vain pikkuvaltioiden pyöveli. Useimmat hänen Suomeen vaikuttaneista ratkaisuistaan olivat itse asiassa suursodan kannalta järkevää valtiomiestyötä, vaikka ne olivat ainakin kaksi kertaa vähällä viedä Suomen täyteen katastrofiin.

Meinanderin oppituolina on ruotsinkielinen professuuri, mutta hän pitää kieleen liittyvät huomionsa hyvin maanläheisinä ja mielenkiintoisina.

Hallitusherrojen pitäessä neuvoa Mannerheimin kanssa Suomen kohtaloista puhuttiin todennäköisesti ruotsiksi.

Professori kiistää vahvoilta näyttävin perustein sen yleisen uskon, että ruotsinkielisten enemmistö olisi kannattanut rauhanoppositiota. Se oli asennerakenteeltaan suunnilleen samanlainen kuin suomenkielisten enemmistö.

Jalkaväkirykmentti 61:llä oli avainosa Talin-Ihantalan suurtaistelun ratkaisevalla hetkellä, kun suomalaisten puolustus alkoi menestyä. Se porukka puhui ruotsia.

Kirjassa on mainio katsaus siihen, miten humanistinen hengenviljely ja viihdetuotanto vaikuttivat sota-ajan yhteiskuntailmastoon. Samalla sinkoilee painavia puheenvuoroja sotahistorian tutkijoiden klassisiin kiistakysymyksiin.

Hakeutuminen yhteistyöhön Saksan kanssa oli johdonmukainen seuraus siitä, mitä kesällä 1940 tiedettiin ja arveltiin. Toisinkin olisi ehkä voitu tehdä, mutta ei ole takuita siitä, olisiko se johtanut toteutunutta parempaan lopputulokseen. Olisi voinut johtaa huonompaankin.

Kesän 1944 torjuntavoitto ei heti tuntunut käännekohdalta. Miehet rintamalla, ministerit Helsingissä ja kenraalit Mikkelissä eivät heinäkuun ensimmäisellä viikolla voineet tietää, että pahin oli ohi.

Me tiedämme. Nyt voimme arkiston rauhassa laskea, että Suomen varustus oli elokuussa 1944 parempi kuin koskaan. Ehkäpä liittosopimusta vastaava Rytin sitoumus Hitlerille olikin tarpeeton. Silloin kukaan ei vaan voinut tietää, miten suursodan kaoottinen loppuvaihe vaikuttaisi Suomeen.

Tuntemattoman sotilaan jermujen irvailu hyvänä kakkosena maaliin tulleesta pienestä sisukkaasta Suomesta sisältää suuren totuuden. Sen totuuden, että Suomi tuli maaliin 1944. Muut Hitlerin rinnalla sotineet ja Neuvostoliiton vaikutuspiiriin joutuneet valtiot pystyivät siihen vasta 1990-luvun alussa.

Neuvostoliitto tuli ensimmäisenä maaliin samana vuonna Suomen kanssa, mutta runsaan puolen vuosisadan kuluttua se katosi kartalta. Se voitti sotilaallisesti, mutta hävisi historiallisesti.

Suomi melkein hävisi sodassa, mutta voitti historiallisesti.

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, joka toimii vapaana tutkijana ja kolumnistina

Suomi 1944. Sota, yhteiskunta, tunnemaisema

Kustantaja: Siltala

Kirjailija: Henrik Meinander

Ilmestymisvuosi: 2009

Laji: Tietokirjat, historia,

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    5. 5

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    6. 6

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    7. 7

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    8. 8

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    9. 9

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    10. 10

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää