Kirja-arvostelut    |   Kirja-arvostelu

Karl Ove Knausgård haastaa lukijansa näkemään pahuuden itsessään

Massiivisen Taisteluni-romaanisarjan päätösosa on jopa kiinnostavampi kuin edeltäjät.

Romaani Karl Ove Knausgård: Taisteluni. Kuudes kirja (Min kamp. Sjette bok). Suom. Katriina Huttunen. Like. 1 216 s.

Karl Ove Knausgårdin (s. 1968) Taisteluni-sarjan päätösosa, kuudes kirja, palaa kirjailijan nykyhetkeen, kirjailijaperheen arkeen ja kirjailijuuteen.

Kuudes kirja on sarjan pisin, maanisin, hengästyttävin ja kiinnostavin.

Se nivoo yhteen aiempien teosten teemoja, mutta on kerronnallisesti ja rakenteellisesti tarkoituksellisen rikkonainen. Kirjasta voisi hyvin irrottaa kolme tai neljä itsenäistä kirjaa ja muutaman tieteellisen artikkelin sekä pari perusopintotason kirjallisuusesseetä.

Kokonaisuutena teos on jäätävä järkäle, nykykirjallisuuden Wasa-laiva tai Titanic.

Taisteluni-sarjan vetovoima on sen pikkutarkassa, nerokkaan oivaltavassa kuvauksessa. Kuudennessa osassa Knausgårdin tarkkuus pääsee taas täysin oikeuksiinsa muutaman aiemman osan suvantovaiheen jälkeen.

Isät lastensa kylpemistä valvomassa. Miehet, jotka tekevät ruokaostoksia, kantavat vastuuta perheestä, tekevät paljon töitä ja kokevat siitä huonoa omatuntoa varsinaisesti sitä kuitenkaan kokematta. Heidät Knausgård kirjoittaa näkyviin: keski-ikäiset valkoiset heteromiehet, nimenomaan keski-ikäisinä valkoisina heteromiehinä, ei normina tai itsestään selvyytenä. Heidät ja heidän taistelunsa.

Samalla hän käy keskustelua kirjallisuudesta, kirjallisuudellisuudesta, kirjallisuuden rajoista ja kirjailijan elämästä. Hän dokumentoi katkeralla tarkkuudella setänsä Gunnarin aikeita nostaa oikeusjuttu ensimmäisen kirjan käsikirjoituksesta, ja sitä, minkälaisia reaktioita se hänessä itsessään herättää.

Knausgård kertoo yksityiskohtaisesti vaimon vajoamisesta syvään masennukseen miehensä kirjoitusprosessin vaatimien uhrausten uuvuttamana. Hän analysoi viiltävästi ja armotta omaa itseään, tai ”it­seään”, ajatuksiaan, toimintatapojaan, virheitään ja julmia tekojaan.

Ennen kaikkea Knausgård puhuu siitä, mistä ei puhuta. Hän sanoo asioita, jotka ovat sosiaalisesti tabuja, mutta jotka jokainen meistä tunnistaa, ­itsessään ja toisissa ihmisissä.

Knausgårdin tapa katsoa maailmaa jää päälle. Tältä osin elämän voi karkeasti jakaa aikaan ennen Taisteluni-sarjan lukemista ja aikaan sen jälkeen.

Kesken kuudennen kirjan kirjoittamisen Norjassa tapahtui Utøyan tragedia. 22. heinäkuuta 2011 Anders Behring Breivik murhasi 77 ihmistä, omien sanojensa mukaan markkinoidakseen kirjoittamaansa manifestia. Myöhemmin Breivik julistautui fasistiksi ja kansallis­sosialistiksi.

Päätösosan keskeyttää noin 400-sivuinen kuvaus kansallissosialismin noususta 1920- ja 30-lukujen Saksassa sekä Adolf Hitlerin lapsuudesta ja nuoruudesta. ”Mitä minä tiedän pahuudesta”, Knausgård kysyy ja kirjoittaa:

”Hitlerin Taisteluni on kirjallisuuden ehdottomasti viimeinen tabu”. Ja jatkaa: ”Melkein kaikki kirjallisuus on vain tekstiä, mutta ei Taisteluni. Se on inhimillisen pahuuden symboli.”

Knausgård ei mainitse Breivikiä sanallakaan teoksessaan. Sen sijaan hän kysyy, mitkä ovat ne olosuhteet, jotka mahdollistavat kansallissosialismin nousun ja Hitlerin valtaan astumisen. Miten se oli mahdollista?

Minkälainen on se yhteiskunnallinen tilanne, joka synnyttää natsi-Saksan kaltaisen ilmiön ja mitkä ovat ne inhimilliset olosuhteet, jotka luovat Hitlerin kaltaisen yksilön?

Näihin kysymyksiin vastatessaan Knausgårdin on puhuttava Hitleristä, hänen elämästään ja hänen kirjastaan. Murrettava Mein Kampfiin liittyvä tabu. Ja nähtävä, että vaikka Hitlerin hahmo ja hänen kirjoittamansa teos on asetettu inhimillisen pahuuden symboliksi, myös todellisuus, jossa ne tuotettiin, oli tälle symboliikalle otollinen.

Siinä todellisuudessa, jota Knausgård 1920–30-lukujen Saksassa kuvaa, on paljon samaa kuin nykypäivän Euroopassa. On pitkittynyt lama, köyhien keskuudessa kasvava epätoivo, joka laajenee keskiluokkaan.

On lisääntyvä epäluottamus valtaa pitäviin ja toive siitä, että uudet tuulet toisivat muutoksen, paremmat ajat. On halu taistella oman maan, oman toimeentulon ja oman elämän puolesta – mutta ketä ja mitä vastaan?

Varo, Eurooppa, Knausgård tuntuu sanovan. Katso ympärillesi ja varo, koska ilmassa on nousevan pahuuden merkkejä.

Hitler ei ollut Knausgårdille pahuuden ruumiillistuma. Hän oli pahuuden symboli. Mitä enemmän me kiinnitämme huomiota yksittäiseen symboliin, sen vähemmän me ymmärrämme niitä ilmiöitä, jotka ovat sen takana.

Kun Taisteluni-sarjaa katsoo taaksepäin kuudennen kirjan valossa, joutuu kysymään, mitä tapahtuu, kun ihminen häviää taistelunsa pahuutta vastaan. Omaa sisäistä pahuuttaan tai laajempaa, yhteiskunnallista pahuutta.

Koska pahuus ei asu yksittäisessä symbolissa, Knausgård sanoo. Pahuus ei ole Hitler. Eikä se ole Breivik. He eivät ole yksittäistapauksia, jotka voidaan eliminoida ja siten varmistaa, ettei pahaa enää tapahdu.

Pahuus on meissä jokaisessa. Ja joukossa se tiivistyy.

Paljastamalla itsensä, armottomalla ja tarkalla kuvauksella omasta pahuudestaan, Knausgård haastaa meidät kaikki näkemään pahuuden itsessämme. Ja taistelemaan sitä vastaan. Loppuun asti.

Kirjoittaja on pohjakoulutukseltaan kirjallisuustieteilijä, myöhemmin perheihanteista väitellyt filosofian tohtori, joka edistää työkseen perheiden monimuotoisuutta.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Taisteluni. Kuudes kirja

Vuosi: 2016

Sivumäärä: 1216

Julkaisija: Like

Alkuperäinen nimi: Min kamp. Sjette bok

Laji: romaani

Suomentaja: Katriina Huttunen

Kirjoittaja: Karl Ove Knausgård

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirjallisuus
  • Kirja-arvio
  • Kirja-arvostelut
Luetuimmat - Kulttuuri

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Taksinkuljettaja törmäsi tahallaan pyöräilijään kevyen liikenteen väylällä Espoossa – jyräsi vielä kaatuneen pyöränkin

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Facebookin ex-johtaja ja muut sosiaalisen median kehittäjät myöntävät luoneensa hirviön, jota he eivät osaa pysäyttää: ”Kukaan ei pysty enää keskittymään”

    4. 4

      Paljastava pukeutuminen on häirintää

    5. 5

      Tuntemattoman sotilaan räjähdyskohtaus rikkoi Guinnessin maailmanennätyksen – saavutus huomattiin ulkomaillakin

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Sinnikäs tee se itse -henkilö kiinnittelee aidonnäköisiä liikennemerkkejä Mellunmäessä – ”En ymmärrä yhtään”, hämmästelee kaupungin työntekijä

    8. 8

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    9. 9

      HS maistoi 8 täyteläistä joulupöydän punkkua – yksi sai viisi tähteä

      Tilaajille
    10. 10

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    8. 8

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    11. Näytä lisää