Kukin tyylillään - Levyarvostelut | HS.fi

Kukin tyylillään

Ensialbuminsa kansivihkon tervehdyksessä Lassi Valtonen toivoo, että jatkossa hän olisi "pelkkä Lassi, enkä Idols-Lassi". Olisi helppo antaa kehuja Valtosen levyn lauluntekijöille ja varsinkin tuottaja Matti Mikkolalle.

Kukin tyylillään­

27.10.2011 0:00

Ensialbuminsa kansivihkon tervehdyksessä Lassi Valtonen toivoo, että jatkossa hän olisi "pelkkä Lassi, enkä Idols-Lassi". Olisi helppo antaa kehuja Valtosen levyn lauluntekijöille ja varsinkin tuottaja Matti Mikkolalle. Heidän työnsä ei kuitenkaan puhuttelisi yhtään niin vahvasti, jos tulkitsijana olisi Valtosen sijasta jokin tavanomaisempi karaokekuningas. Lassi Valtosen ansiot paljastuvat kunnolla vasta nyt, ennenkuulemattomien laulujen siivittämänä. Laulu on pingottamatonta, ja säästeliäästi annosteltu vibrato ja persoonallinen r-äänne antavat sille särmää ja luonnetta. Levy on tyylillisesti aika kirjava: folkpopista Johnny Cash -kantriin ja rivakkaan rockiin ja vuoden 1918 kansalaissotaan viittaavaan progeballadiin, Pispalaan. Huippuhetket löytyvät levyn lopusta: Topi Sahan gospelhenkinen Vanhus kasvaa komeaksi paatokseksi ja Pelle Miljoonan ajankohtainen punkklassikko Nuoriso sairastaa syöpää on svengaavaksi päivitetty.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat