Olavi Uusivirta: Elvis istuu oikealla - Levyarvostelut | HS.fi

Olavi Uusivirta: Elvis istuu oikealla

Yhdeksän vuotta sitten kaksikymppinen Olavi Uusivirta julkaisi ensialbuminsa. Nyt Uusivirta on melkein kolmekymppinen, ja hänen neljäs albuminsa Elvis istuu oikealla kertoo nuoruudesta.

Olavi Uusivirta: Elvis istuu oikealla

15.3.2012 0:00

Yhdeksän vuottasitten kaksikymppinen Olavi Uusivirta julkaisi ensialbuminsa. Nyt Uusivirta on melkein kolmekymppinen, ja hänen neljäs albuminsa Elvis istuu oikealla kertoo nuoruudesta. Se on myös Uusivirran paras levy. Uusivirran lauluissa on ennenkin haettu sitä nuoruudesta tuttua tunnelmaa, kun kaikki tuntuu mahdolliselta eikä mikään vielä liian tutulta. Hetkittäin hän on sen tavoittanutkin, mutta ei yhtä kirkkaasti kuin nyt. Samalla Uusivirta on luopunut melankoliarockin formaatista ja heittäytynyt 70-lukulaiseen rockpoljentoon ja reheviin, puhaltimilla maustettuihin sovituksiin. Nuoruus-kappaleessa Uusivirta laulaa kuin nuori Dave Lindholm, ja komea Reeperbahn alkaa David Bowien Life on Marsin pianosoinnuilla ja päättyy Lou Reedin Berlinistä muistuttavaan äänikollaasiin. Irtonaisesti kulkeva soitto sopii saumattomasti teksteihin, joissa nuoren ihmisen holtiton kiihko ja elämänhalu kuvataan runollisesti. Uusivirran laulujen nuoruus voi olla romantiikkaa, mutta se kuulostaa paljon todemmalta kuin suomirockin tavanomainen, muutamassa kuluneessa kielikuvassa rypevä ahdistusnuoruus.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat