Teatteriarvostelut    |   Ooppera-arvostelu

Rautavaaran Kaivos sai Budapestissa hienon ensi-illan, mutta vaisut aplodit

Unkarin vuoden 1956 kansannoususta innoituksensa saanut ooppera tuotiin alkulähteilleen kansannousun muistojuhlissa

Ooppera Einojuhani Rautavaaran Kaivos ja Judit Vargan Szerelem Unkarin valtionoopperassa Budapestissa. Unkarin valtionoopperan orkesteri ja kuoro, joht. Tibor Bogányi. Ohjaus Vilppu Kiljunen, lavastus Antti Mattila, puvustus Piia Rinne. Dramaturgi Kinga Keszthelyi, kuoromestari Kálmán Strausz. Kaivoksen rooleissa Tommi Hakala, Adrienn Miksch, Béla Laborfalvi Soós, Péter Fried, Atilla Kiss B., Ferenc Cserhalmi, Gergely Ujvári, Zsuzsanna Bazsinka. Szerelemin rooleissa Éva Balatoni, Gabriella Fodor, Boldizsar László, Mária Farkasréti, Veronika Dobi-Kiss, Dániel Roska, Tamás Vass ja Andras Körösi.

Mustaa ja valkoista, pimeyttä ja valoa, toivottomuutta ja toivoa. Unkari muistaa vuoden 1956 kansannousun 60-vuotisjuhlaa kahdella oopperalla, jotka ovat suorastaan toistensa vastakohdat. Toinen vajoaa kohti pimeyttä, toinen nousee kohti toivoa.

Suomalaisittain merkittävää juhlissa on se, että yksi oopperoista on suomalainen: Eino­juhani Rautavaaran ensimmäinen ooppera Kaivos, jonka esittämättä jättäminen on suomalaiselle oopperaelämälle yhtä häpeällistä kuin Aarre Merikannon Juhan monikymmenvuotinen syrjintä.

Koska Suomessa ei ole vieläkään saatu oopperalavalle Kaivosta, yhtä maamme oopperahistorian merkittävimmistä teoksista, kunnian sen ensimmäisestä näyttämöesityksestä sai Unkarin valtionoopperassa Budapestissa perjantaina.

Mitään valtavaa aplodimyrskyä Kaivos ei kuitenkaan saanut aikaan, ja muutenkin ensi-ilta oli suhteellisen hillitty tapaus. Toinen ensi-iltaooppera, Judit Vargan Szerelem, otettiin vastaan hieman lämpimämmin.

Salissa oli yllättävän paljon tyhjiä paikkoja, joten Kaivos ja Szerelem eivät aiheuttaneet erityistä ryntäystä lippuluukulle. Paikkoja näyttää olevan runsaasti tarjolla myös kolmeen vielä jäljellä olevaan esitykseen.

Unkarissa Kaivos on totta kai syntysijoillaan, sillä Rautavaara alkoi kirjoittaa librettoa tavat­tuaan vuonna 1957 Unkarin edellisen vuoden kansannousun pakolaisia ja kuultuaan heidän kertomuksiaan kansannousun tapahtumista. Hän tapasi pakolaiset Zürichissä, Arnold Schönbergin Moses und Aronin ensimmäisen oopperalavalle tuotetun esityksen väliajalla.

Symmetriaa rakastanut Rautavaara olisi ehkä virnistänyt vinosti historian sattumuksille, sillä vuonna 1951 kuollut Schönberg ei itse ehtinyt kokea Moses und Aronin esitystä, kuten ei heinäkuussa kuollut Rautavaarakaan oman Kaivoksensa; ja kuullessaan pakolaisten kertomuksia Rautavaara oli juuri itse alkanut opiskella Schönbergin kehittämää 12-säveltekniikkaa, joka oli mullistanut 1900-luvun taidemusiikin.

Tuo sävellystekniikka sopi loistavasti kuvittamaan Rautavaaran oopperan synkkää tarinaa, jossa kapinoivat kaivosmiehet jäävät hallituksen joukkojen piirittäminä oman kaivoksensa vangiksi.

Kaivos sai siis odottaa näyttämöensi-iltaansa 59 vuotta. Aivan täysin paitsioon Kaivos ei sentään jäänyt, sillä sensuroitu versio esitettiin televisiossa keväällä 1963. Tuota versiota ei kuitenkaan ole mahdollista nähdä juuri missään, ja ehkä hyvä niin: sen ohjaus on pahan kerran ­aikaansa sidottu, eikä esimerkiksi sen joukkokohtauksia pysty irvistämättä katsomaan.

Siksi olikin pieni yllätys, että näyttämökuvaltaan Budapestin Kaivos muistutti ulkoisesti niinkin paljon vuoden 1963 televisioversiota. Syynä tälle on tietenkin se, että kaivoksen täytyy muistuttaa kaivosta. Vaikka oopperan tapahtumien aikaa ja paikkaa suomettuneessa Suomessa myöhemmin muunneltiinkin, alun perin Rautavaara kirjoitti librettoonsa, että tarina ”tapahtuu vuonna 1956 Euroopassa”.

Siinä ei lopulta hirveästi pelivaraa olekaan, vaan yleisön täytyy saada silmiensä eteen unkarilainen 1950-luvun kaivosnäkymä. Antti Mattilan lavastuksessa on uskottavan näköisiä aaltopeltiseinäisiä parakkeja ja alaspäin viettäviä luiskoja. Piia Rinteen puvustus on sekin tyylinmukainen ja tukee tarinaa.

Näyttämöesityksessä kävi lopullisesti selväksi Rautavaaran kirjoittaman libreton poikkeuksellinen vahvuus. Siinä hän pureutuu vapauden ja vastuun teemoihin aina vain uusista näkökulmista ja pitää teemoista kiinni johdonmukaisesti loppuun asti.

Vilppu Kiljusen ohjauksessa messiaanisen pelastajahahmon Simonin (Tommi Hakala) sisäiset kamppailut tulevat selvästi esiin, samoin Simonin kumppanin Iran (Adrienn Miksch) minäkuvan rakentuminen tekojen kautta, papin (Péter Fried) tarjoama uskonnollinen näkökulma, komissaarin (Béla Laborfalvi Soós) edustama kollektivismi ja niin edelleen.

Koska esitettäviä oopperoita oli kaksi, kumpikin esitettiin ilman väliaikoja, mikä valitettavasti verotti hieman Kaivoksen tehoa.

Ohjauksellisesti vaikein oli siirtymä toisen ja kolmannen näytöksen välillä, kun kuorolaiset kiirehtivät kolmannen näytöksen alun tilanteeseen, jossa kapinalliset ovat toivottomassa nalkissa kaivoksen uumenissa ja vain odottavat tilanteen ratkeamista.

Muuten kolmas näytös toimi hienosti tarinan ratkaisuna, kun odotus muuttui olosuhteiden pakosta toiminnaksi ja Simon lopulta ristiinnaulittiin hallituksen joukkojen pistimillä.

Musiikillisesti esitys oli hyvätasoinen. Tibor Bogányin johtama valtionoopperan orkesteri ja kuoro antoivat parastaan. Kuoro loisti kolmannessa näytöksessä puhtaalla ja voimallisella laulullaan, orkesteri tulkitsi Rautavaaran kirjoittamia paksuja orkesterikudoksia hienosti.

Valmistellessaan 1960-luvulla teoksen televisioversiota Rautavaara latasi orkesteritekstuurit täyteen, luottaen siihen, että mikrofonit joka tapauksessa poimivat laulajien melodiat paksujen orkesteriosuuksien päältä.

Ja kyllähän ne poimivatkin, mutta sen hintaa joudutaan nyt maksamaan. Näyttämöesityksessä lauluosuudet jäävät paikoitellen orkesterin varjoon, eikä Tibor Bogányikaan mahtanut tälle mitään. Toisaalta juuri täyteen pakattu orkesterisointi on erottamaton osa Kaivoksen olemusta.

Solistit olivat erinomaisia, ja kiitosta täytyy antaa unkarilaisille laulajille suomen kielen ääntämyksen opettelusta. Ainoan suomalaisen laulajan Tommi Hakalan diktion selkeys oli ohittamatonta, mutta myös muut lauloivat koko lailla moitteetonta suomea.

Markon roolissa Atilla Kiss B. lauloi vahvalla ja selkeällä tenoriäänellä, basso Péter Fried oli papin roolissa vakaa ja luotettava hahmo, Ferenc Cserhalmi edusti bassoäänellään peruskaivosmiestä Vanhan roolissa. Ainoan naisroolin esittäjän Adrienn Mikschin kuulaassa sopraanossa oli tarvittaessa dramaattistakin terää.

Hienosti laulanut bassobaritoni Béla Laborfalvi Soós oli Komissaarina kuin Tommi Hakalan esittämän Simonin vastakohta: kaivosmiesten parissa varttunut kansanmies, joka on vapautta pohtiessaan päätynyt täysin erilaisiin lopputuloksiin kuin individualisti Simon.

Kaivoksen edetessä tapahtumat siirtyvät aina vain alaspäin, kaivoksen pihalta kohti epätoivoista loppua kaivoskuilujen uumenissa. Kolmannen näytöksen lavasteissa alaspäin viettävä linja oli valtavan tehokas ja se ohjasi katsetta aina vain alaspäin.

Kaivoksen jälkeen esitetty toinen juhlaooppera, Judit Vargan Szerelem, on monella tavalla Kaivoksen vastakohta. Jos Kaivos vie epätoivoon ja pimeyteen, Szerelemiä hallitsee toivo ja valo.

Suosittuun unkarilaiselokuvaan perustuva tarina kertoo Lucasta (loistava sopraano Gabriella Fodor), joka odottaa poliittisista syistä vangitun miehensä Jánosin (Boldizsar László) vapautumista. Hän uskottelee Jánosin vanhalle äidille (Éva Balatoni), että János on Amerikassa tekemässä elokuvaa, kun tämä oikeasti viruu salaisen poliisin tyrmässä.

Jos Kaivos oli miesten ooppera, suurin osa Szerelemin laulajista on naisia. He odottavat Jánosia valkoisessa huoneessa, joka kuvastaa hienosti Lucan tarinoillaan rakentamaa kulissia. Sen takaa ja sivuilta nähdään milloin häivähdyksiä tosielämästä eli vankilasta, milloin Lucan keksimistä seikkailuista Amerikassa.

Tarinan loppu on valtavan koskettava, kun János lopulta todella vapautetaan vankeudesta ja hän pääsee palaamaan kotiinsa. Silloin valkoinen kulissikin osoittautuu juuri kulissiksi, joka korvautuu lopulta oikealla elämällä.

Judit Vargan musiikkikin on tavallaan Rautavaaran vastakohta. Jos Kaivosta hallitsee saksalaisesta perinteestä ponnistava ja 12-säveltekniikan jatkama pitkiä linjoja rakentava satsipohjainen kirjoitustapa, Szerelem puolestaan rakentuu katkonaisesti lyhyistä aiheista.

Varga kirjoittaa värikkäästi soivia katkelmia kuin värikkäitä jalokiviä, jotka ketjuuntuessaan muodostavat sointimosaiikin.

Kovin suurta jatkuvuutta tällä tavoin ei pääse musiikkiin syntymään, mutta toisaalta vahva tarina vie teosta eteenpäin. Tibor Bogányin johtama valtionoopperan orkesteri toteutti Vargan sointihelmet kauniisti.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kaivos, Szelerem

Musiikki: Einojuhani Rautavaara, Judit Varga

Rooleissa: Kaivoksen rooleissa Tommi Hakala, Adrienn Miksch, Béla Laborfalvi Soós, Péter Fried, Atilla Kiss B., Ferenc Cserhalmi, Gergely Ujvári, Zsuzsanna Bazsinka. Szerelemin rooleissa Éva Balatoni, Gabriella Fodor, Boldizsar László, Mária Farkasréti, Veronika Dobi-Kiss, Dániel Roska, Tamás Vass ja Andras Körösi.

Laji: ooppera

Paikka: Unkarin valtionooppera, Budapest

Ohjaaja: Vilppu Kiljunen

Kirjoittaja: Einojuhani Rautavaara, Judit Varga

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kaksi metroasemaa Lontoon keskustassa suljettu, poliisi patistaa Oxford Streetillä kulkevia ihmisiä sisätiloihin – HS seuraa

    2. 2

      Taikinan syöminen on vaarallista, varoitetaan Yhdysvalloissa – Evira: Sairastuminen teoriassa mahdollista Suomessakin

    3. 3

      Maailman kovin kiroilumaa on Suomi – Äänestä voimallisin suomalainen kirosana

    4. 4

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    5. 5

      James Damore kirjoitti työpaikallaan Googlella manifestin, jonka myötä häntä alettiin vihata ympäri maailmaa – nyt hän kertoo, miksi feminismi on niin kauheaa

    6. 6

      Juha Sipilä: Suomessa ei ole puhuttu liian vähän seksuaalisesta häirinnästä – ”En ole tällaista kuullut kenenkään suusta”

    7. 7

      Jumalan herroittelua karsittiin Ruotsin kirkonmenoista – Uutinen levisi ulkomaille, ja moni käsitti väärin

    8. 8

      Kolmekymppiset ystävykset avasivat Helsinkiin boutique-hostellin, joka työllistää kehitysvammaisia ja maksaa heille kunnollista palkkaa: ”Paras idea ikinä!”

    9. 9

      ”Porno voi olla naisellekin hyvä tapa toteuttaa seksuaalisuutta” – Yle kysyi naisilta, millaista pornoa he haluavat nähdä ja teki vastauksien perusteella radio-ohjelman

    10. 10

      Nuorisojoukko vandalisoi Lauttasaaren kauppakeskusta, huoltomies pani kuvat Facebookiin – Poliisi: ”Etsintäkuulutukset” eivät lähtökohtaisesti ole rikollisia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tämä yksi hovioikeuden lause on kuin väärältä planeetalta – ja somessa kuohuvan raivon ydin

    2. 2

      Nuorisojoukko vandalisoi Lauttasaaren kauppakeskusta, huoltomies pani kuvat Facebookiin – Poliisi: ”Etsintäkuulutukset” eivät lähtökohtaisesti ole rikollisia

    3. 3

      Pieni lipsahdus 1,2 miljardin länsimetrossa: kuljettajille jäi rakentamatta vessat asemille – ”Meillä testataan kuljettajien rakon kestävyyttä”

    4. 4

      Poikani kävi yhdeksän vuotta kouluhelvettiä

    5. 5

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    6. 6

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    7. 7

      Taikinan syöminen on vaarallista, varoitetaan Yhdysvalloissa – Evira: Sairastuminen teoriassa mahdollista Suomessakin

    8. 8

      Kumpi on terveellisempi valinta, pesto vai majoneesi? Kokeile HS:n visassa, valitsetko samoin kuin ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

    9. 9

      James Damore kirjoitti työpaikallaan Googlella manifestin, jonka myötä häntä alettiin vihata ympäri maailmaa – nyt hän kertoo, miksi feminismi on niin kauheaa

    10. 10

      ”Laitetaan pornografinen kuva itsestä Instagramiin ja saadaan tuntemattomilta miehiltä kehuja” – Psykiatrin mukaan tuhansien nuorten identiteetti on niin hauras, että elämä romahtaa, kun tykkäykset hiipuvat

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    2. 2

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    3. 3

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    4. 4

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    5. 5

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    6. 6

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    7. 7

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    8. 8

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

    9. 9

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    10. 10

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    11. Näytä lisää