Maistuuko mehussa marja vai happo? - Kuluttaja | HS.fi

Maistuuko mehussa marja vai happo?

Mehujen laatu parantunut viime vuosina

18.6.2002 3:00

"Maistavatkohan lapset enää oikean marjan makua", ihmettelee Elintarvikeviraston kehityspäällikkö Pirjo-Liisa Penttilä tutkiessaan mehutiivisteiden ja -juomien tuoteselosteita.

Penttilä kävi läpi päivittäistavarakaupan mehutarjontaa ja huomasi, että lähes kaikkiin oli lisätty sitruunahappoa "pirteän" maun aikaansaamiseksi. Ilokseen Penttilä löysi mehutiivisteiden ja -juomien joukosta yhä enemmän aidoista marjoista tehtyä täysmehua ja yhä vähemmän säilöntäaineita ja keinotekoisia aromeja. "Jos mehussa on aitoja aineksia, juoja saa marjojen vitamiinit ja hyvät hivenaineet. Se on aina eduksi", Penttilä vahvistaa. Mehujen koostumuksessa on paljon eroja: aito täysmehu, lähes aito ja täysin keinotekoinen ovat kaupan hyllyllä vierekkäin. Pienten pakkausselosteiden ainesosien tihrustaminen on ainoa keino selvittää, mitä pullo tai tölkki sisältää. Päivittäistavarakaupan mehumarkkinat ovat vuodessa 172 miljoonaa litraa. Kesä on pääsesonki, jolloin mehutiivisteiden ja kertakäyttöisten "pillimehujen" kulutus kasvaa huomattavasti. Kesällä varsinkin lasten pitäisikin juoda riittävästi. "Hyvä nyrkkisääntö on, että aina kannattaa juoda, kun janottaa", sanoo Kansanterveystieteen laitoksen tutkija Marja-Leena Ovaskainen . Aikuiset juovat nestettä litran verran vuorokaudessa, toinen mokoma tulee ravinnosta. Lapset liikkuvat aikuisia enemmän, joten nestettä tarvitaan ainakin yhtä paljon. Mehujen lisäaineilla on merkitystä leikki-ikäiselle enemmän kuin aikuiselle, koska turvallinen saantiraja ylittyy helpommin. Penttilä kiittelee kahden desilitran tölkkiin pakattuja "pillimehuja" siitä, että niissä ei ole säilöntäaineita. "Siltä kannalta pillimehut ovat parempi vaihtoehto kuin laimennettavat tiivistemehut, ainakin jos niitä juodaan suuria määriä", Penttilä toteaa. Pillimehuissa on sekä täysmehua että mehujuomaa, jossa on "oikean" marjan tai hedelmän mehua vain vähän tai ei lainkaan. Hinta on kuitenkin lähes sama. Tiivistemehut on tehty melkein samanlaisella reseptillä: Täysmehuun on usein lisätty happamuudensäätöainetta antamaan pirteyttä makuun. Täysmehun määrä vaihtelee 75 prosentista lähes olemattomaan. Tiivistemehuun on myös usein lisätty säilöntäaineita, väriä ja aromeja. Tölkkeihin pakatuissa mehuissa ja tiivistemehuissa ei säilöntäaineiden kannalta välttämättä ole oleellista eroa. Jos tölkkimehun täysmehupitoisuus on pieni, esim. 10 prosenttia, suurin osa tuotteesta on vettä, jonka asiakas kantaa kotiin. Erityisesti Penttilää ilahduttaa se, että säilöntäaineista bentsoehappo on monessa mehussa korvattu kokonaan tai osittain vähemmän haitallisella sorbiinihapolla. Vielä vuonna 1999 tehdyssä Elintarvikeviraston tutkimuksessa todettiin, että 3-9 prosenttia lapsista sai bentsoehappoa yli sallitun määrän. Eniten turvallisen rajan ylittäneitä oli kaksi- ja kolmivuotiaiden joukossa. Päälähteenä olivat nimenomaan mehut. Bentsoehappo on merkitty ainesosaluetteloon koodilla E 210. Toinen riskitekijä lapsille on mehujen happamuus. Mehujen ph-arvo on yleensä 3-4. "Mikä tahansa ruoka-aine, jonka ph on alle 5,5, liuottaa hammaskiillettä. Mehuissa ja virvoitusjuomissa ei ole eroa, tavallinen appelsiinimehu on yhtä haitallista hampaille kuin jaffa", kertoo hammaslääketieteen professori Jukka Meurman . Energiajuomat eivät sovi lapsille lainkaan, koska ne sisältävät piristäviä aineita, mm. taoriinia, guaranaa ja runsaasti kofeiinia. Tästä on varoitus purkkien kyljessä. Myöskään sellaisia mehuja, joihin on lisätty vitamiinia, ei pidä antaa lapsille. Vitaminoitujen mehujen purkin kyljessä on siitä varoitus.

Luitko jo nämä?