Kuukausiliite

Soittoäänen synty

...ja muita tarinoita siltä ajalta, jona Nokiasta tuli Jorma Ollilan johdolla maailman ykkönen.

1. Sanat Ollilan kalvolla


Tammikuussa 1992 Jorma Ollila nostettiin Nokian johtoon. Monialayhtiö keikkui lähellä vararikkoa. Onneksi Ollilan edeltäjät olivat ehtineet karsia yhtiön rakennetta. Nokian paperiteollisuus, sähkönjakelu, voimalaitos ja Mikro Mikko -tietokoneita valmistanut Nokia Data oli jo myyty.

Johto istui viikonloput seminaareissa ja ruoti tulevaisuuden suuntaviivoja.

Tuore toimitusjohtaja käsitti, että tuleville päätöksille tarvittiin selvä sapluuna. Myös amerikkalaiset suursijoittajat kaipasivat kunnon tarinaa, eivät hämäriä puheita suomalaisesta monialayrityksestä.

Ja kun todella halutaan vaikuttaa, sanoma kannattaa puristaa yksinkertaiseksi.

Eräänä varhaisena syyskuun aamuna Nokian kokoustilassa Båtvikissa Ollilan kynä piirsi paperille otsikon Nokia 2000.

Otsikon alle hän kirjoitti sanoja.

Pian koko Nokian johtoryhmä osaisi nuo sanat ulkoa.

Focus (focused = keskittynyt)

Global (maailmanlaajuinen)

Telecom-Oriented (telekommunikaatioon suuntautunut)

High Value-added (korkeaa lisäarvoa tuottava)


2. Nokia Tunen synty 

Eräänä loppukesän perjantaina 1993 Euroopan myyntiä vetänyt Anssi Vanjoki astui Lauri Kivisen työhuoneeseen. Kivinen työskenteli Nokian puhelinyksikön viestintäjohtajana.

Siihen saakka kännyköissä oli ollut vain yksi, perinteisen lankapuhelimen hälytystä muistuttanut soittoääni. Tulevassa 2100-puhelinsarjassa oli kehittyneempi tekniikka, jonka takia puhelimeen saatiin uusia ääniä. Mutta mitä ne olisivat?

Vanjoki kertoi Kiviselle, että puhelinsarjaan oli suunnitteilla peräti 27 vaihtoehtoista soittoääntä. Vanjoki oli tuumannut, että yksi niistä voisi olla Nokian oma melodia. Sellainen saattaisi löytyä espanjalaisen Francisco Tárregan (1852–1909) kitaralle säveltämästä Gran Valsesta, joka soi Nokian tv-mainoksien taustalla.

Vanjoki antoi kappaleen nuotit Kiviselle, koska tämä oli laulanut kuorossa ja osasi lukea nuotteja.

Kotona Kivinen hapuili sävelmää pianolla ja kitaralla.

Kivisestä tuntui ensin hassulta, että puhelimeen tarvittiin niin monta soittoääntä. Olivathan ihmiset tulleet yhdelläkin toimeen.

Gran Valsen alussa oli pieni säveljuoksu. Kivinen uumoili, että se voisi sopia. Hänen mielestään melodiassa oli samaa henkeä kuin yhdessä Nokian myyntilauseista: Technology with Human Touch.

Kivinen esitteli löydöksensä Vanjoelle. He rengastivat soittoääneen tulevat nuotit nuottiviivastolta. Tárregan melodia oli kelpo valinta siksikin, ettei kappaleesta tarvitsisi maksaa killinkiäkään; tekijänoikeudet olivat ajat sitten vanhentuneet.

Ensimmäinen versio soittoäänestä kuultiin lokakuussa 1993. Se soi kannettavassa Compaq LTE -tietokoneessa kokoustauolla kongressihotelli Majvikissä Kirkkonummella. Sävel kuulosti niin mainiolta, että nuotit faksattiin heti Nokian soittoääniä kehittävään yksikköön Ouluun.

2100-puhelinsarja lanseerattiin vuoden 1994 alussa, ja pian Tárregalta lainatut kolmetoista säveltä kuultiin kaikkialla maailmassa. Yksi sarjan puhelimista oli Nokia 2110. Vaikka 2110 oli kokonsa puolesta nykypuhelimiin verrattuna melkein halko, siitä tuli ensimmäinen suuren yleisön matkapuhelin.

Juuri nuo vuodet 1994–1995 tulivat merkitsemään Nokian läpimurtoa. 2100-sarjaa oli tarkoitus myydä 400 000 kappaletta, mutta sitä myytiin lopulta 20 miljoonaa. Loppu on historiaa: Tididiidii-tididiidii-tididiidiidii.

Mikä on maailmanhistorian esitetyin melodia? Yksi hyvä ehdokas on Nokia Tune.




3. Tekstiviestin keksiminen


Posti- ja telelaitoksen virkamies Matti Makkonen istui syksyllä 1982 kööpenhaminalaisessa pitseriassa kahden suomalaisinsinöörin kanssa. Vuoden alussa Pohjoismaat olivat avanneet maailman ensimmäisen monikansallisen NMT-matkapuhelinverkon.

Suomalaiset olivat Kööpenhaminassa osallistuakseen pohjoismaisen Framtiden av mobilkommunikation -työryhmän kokoukseen. Työryhmässä pohdittiin kehityksen seuraavaa harppausta, digitaalista matkapuhelinverkkoa, joka ulottuisi koko Eurooppaan.

Pitsalautasen ääressä Makkonen keksi ajatuksen puhelimesta toiseen lähetettävästä lyhyestä viestistä, ”tekstinäpeltämisestä”. Ideaa kehiteltiin yksissä tuumin pöydän ääressä, jotta se voitaisiin esitellä FMK:n työryhmässä.

Miehet miettivät, että tekstinäpeltämisestä voisi olla hyötyä palavereissa. Sen avulla kokoukseen voitaisiin lähettää tietoa häiritsemättä muita osallistujia. Ja ehkä sihteerit voisivat tulevaisuudessa unohtaa keltaiset laput. He voisivat tekstinäpeltää viestit suoraan pomon luuriin.

Kukaan pitseriassa istuvista ei olisi uskaltanut arvata, että Makkonen oli juuri saanut idean, jota voisi kutsua kaikkien aikojen suomalaiskeksinnöksi.

Kului kuitenkin kaksitoista vuotta, ennen kuin ihmiset saattoivat tekstinäpeltää. Vasta vuonna 1994 Nokia sai markkinoille ensimmäisen puhelinmallin, jolla saattoi sekä lähettää että vastaanottaa tekstiviestejä.

Ja vei vielä kolme vuotta, ennen kuin tekstiviestien suosio tajuttiin.

Se tapahtui jouluaattona 1997. Pian sen jälkeen, kun joulurauha oli julistettu Turun vanhalla suurtorilla, Radiolinjan tekstiviestikeskus tukkeutui kansalaisten jouluntoivotuksista.

Sittemmin tekstiviesteistä on tullut puhelinoperaattoreille oikea rahasampo. Viime vuonna Suomessa lähetettiin 2,1 miljardia yksityistä tekstiviestiä. Se tarkoittaa neljääsataa tekstiviestiä jokaista suomalaista kohti.

Makkosta ei ole palkittu keksinnöstään mitenkään. Hän veti pitkään matkapuhelintoimintaa Soneraksi muuttuneessa Posti- ja telelaitoksessa. Vuonna 2000 Makkonen siirtyi Nokiaan. Nykyisin hän on puhelinoperaattori Finnetin toimitusjohtaja.



4. Nokian tunnuslauseen luominen


Jokainen suuryritys tarvitsee oman sloganin. Nokian Connecting People on tunnuslauseena erinomainen. Se sopii kaikkiin yritysjätin tuotteisiin.

Voisi kuvitella, että slogan on syntynyt jossakin suuren maailman huippumainostoimistossa, valtavien markkinatutkimusten jälkeen.

Ei pidä paikkaansa.

Eikä pidä paikkaansa sekään huhu, että Nokiassa arvottiin tietokoneella valtava liuta sanayhdistelmiä, joiden seasta tunnuslause ongittiin.

Kesällä 1992 Nokiassa oli kiire löytää yritykselle lennokas slogan. Ollilan uusi johto halusi korostaa Nokiaa tuotemerkkinä. Hyvää tunnuslausetta tarvittiin kaikessa viestinnässä ja mainonnassa.

Nokian silloisessa pääkonttorissa, Eteläesplanadi 12:ssa, tiedotusjohtaja Matti Saarinen keräsi yrityksen nokkamiehiltä sanoja, joita Nokian tuotteet toivat heille mieleen: electronic, high-tech, technology, communication. . .

Saarinen keräsi sanat ja tulosti listoja paperille. Kun uusia sanoja ei enää kertynyt, hänen huoneessaan pistäytyneet markkinointi-ihmiset ruksasivat listalta pois sanayhdistelmiä, joita ei missään nimessä voinut käyttää.

Papereihin jäi kaksi selvästi muita parempaa sanaa: Connecting People.

Tuolloin Nokia piti vielä Saksaa niin keskeisenä markkina-alueena, että sloganista muotoiltiin myös hieno saksankielinen vastine. Se kuului: Die gute Verbindung von Mensch zu Mensch.


5. Mihail Gorbatšov Nokian mannekiinina


Nuorukaisen kännykkään tulee puhelu tuntemattomalta naiselta. Nainen (Kim Basinger) rukoilee langan päässä apua, hänet on kidnapattu. Seuraavaksi rosvot aikovat hänen miehensä ja lapsensa kimppuun.

Koko Cellular-elokuvan ajan nuorukainen (Chris Evans) kaahaa ympäri Los Angelesia Nokian kamerapuhelin korvaansa vasten. Lopulta nainen pelastuu ja konnat jäävät kiikkiin, Nokian kännykän avulla.

Tästä markkinointimuodosta käytetään maailmalla termiä product placement, tuotesijoittelu. Nokia oli maksanut tuotantoyhtiölle näkyvyydestä.

Nokia on tuotesijoittelussa järjestelmällinen. Sen puhelimet ovat olleet esillä myös esimerkiksi Charlien Enkelit-, Pyhimys-, Minority Report- ja Matrix-elokuvissa sekä television Salaiset kansiot- ja Alias-sarjoissa. Cellular oli rohkea valinta tuotesijoitteluun, sillä siinä nähtiin myös kännyköiden kiusallisimmat puolet: surkeat kentät, tyhjenevät akut ja puhelinkauppojen pitkät jonot.

Nokia on osannut ennenkin sujauttaa puhelimia oikeisiin käsiin. Ensimmäisen kerran se huomattiin lokakuussa 1989, kun Mihail Gorbatšov oli valtiovierailulla Suomessa.

Kalastajatorpan näyttelyssä Neuvostoliiton viimeiseksi jäänyt presidentti tutustui suomalaisyritysten tuotteisiin. Elektroniikkateollisuuden osastolla silloinen Nokian idänkaupan johtaja Stefan Widomski työnsi Gorbatšovin kouraan Nokian ensimmäisen kännykän, maitopurkin kokoisen Mobira Cityman 900:n. Langan päässä Moskovassa oli neuvostoliittolainen viestintäalan varaministeri ja Nokian pitkäaikainen kumppani Vladimir Glinka.

Kun hämmentynyt presidentti oivalsi, että saattoi kapulan kautta tosiaan haastella kaukaiseen Moskovaan saakka, hän alkoi udella varaministeriltä Neuvostoliiton ja Nokian yhteishankkeista.

Widomski huomasi kansainvälisen lehdistön kameramiehet, jotka huiskivat hänelle. ”Voitteko kääntyä herra presidentti?” Widomski kysyi ja tarttui Gorbatšovia napakasti käsipielestä.

Kuvat ällistyneestä Gorbatšovista Nokian puhelin korvallaan levisivät koko läntiseen maailmaan.

Vaikka tilanne vaikutti spontaanilta, se oli suunniteltu ennalta viimeistä piirtoa myöten. Kalastajatorpan viereen oli jopa pystytetty väliaikainen tukiasema Gorbatshovin puhelua varten. Widomski oli myös varoittanut presidentin turvamiestä ennalta.

Kalastajatorpalla läsnä olleen presidentti Mauno Koiviston kerrotaan myöhemmin kummastelleen Nokian vetoa.

Koska Gorbatšov tuli ehdottaneeksi puhelimessa Glinkalle juttutuokion jatkamista Moskovassa, juuri eläkkeelle lähdössä ollutta varaministeriä pidäteltiin töissä vielä puoli vuotta.

Vaikka Widomski lobbaa edelleen Nokiaa Keski- ja Itä-Euroopassa, hänkin pitää Kalastajatorpan tapahtumaa yhä Nokian kaikkien aikojen markkinointitempauksena.


6 Matopelin kehittäminen


Vuonna 1997 Nokian Salon-tehtailla suunniteltiin 6110-puhelinmallia. Tiimiin kuului kolmikymppinen Taneli Armanto.

Nokian markkinoinnista ehdotettiin suunnittelijoille, että puhelimeen pitäisi saada jokin peli. Mieluiten sellainen peli, jolla kaksi pelaajaa saattoi pelata puhelimen infrapunayhteydellä toisiaan vastaan.

Armanto mietti ensimmäisten kotitietokoneiden ping pong -peliä, jota pelattiin kahdella palkilla ja niiden välissä liikkuvalla pisteellä. Tunnettu tietokonepeli Tetris ei tullut kysymykseen, sillä se olisi saattanut aiheuttaa nahinoita tekijänoikeuksista.

Mutta tietokoneilla oli pelattu myös pelejä, joissa matoa muistuttava graafinen kuvio piteni ruudulla pelin edetessä. Sellainen peli voisi mahtua jopa kännykän näyttöön.

Matopelistä tuli hetkessä hitti. Sitä pelattiin niin koulujen välitunneilla kuin trendikuppiloiden terasseilla. Kahtena vuotena jopa kilpailtiin matopelin SM-mestaruudesta.

Armannolla itsellään ei ollut tietokonepelaajan taustaa. Hän nauttii enemmän Monopolista ja Afrikan Tähdestä. Tosin Armannolla on viisi lasta, joten tietokonepelit ja pelikonsolit olivat tulleet nekin tutuiksi.

Matopeli tunnetaan myös sen englanninkielisellä nimellä Snakes. Se on maailman kuuluisin kännykkäpeli.

Kaksi vuotta sitten Nokia toi markkinoille varta vasten pelaamiseen suunnitellun N-Gage-puhelimen. Valtavasta mainoskampanjasta huolimatta pelipuhelin ei käynyt kaupaksi niin hyvin kuin odotettiin. Yhdysvalloissa myytiin ensimmäisellä myyntiviikolla vain 5 000 puhelinta. Esimerkiksi Nintendon Game Boy Advance -pelilaitetta myytiin sen lanseerausviikolla 540 000 kappaletta.

Nokiasta myönnettiin N-Gagen suunnittelun erehdykset. Niistä yksi oli se, että soitettaessa puhelinta oli pideltävä omituisesti poikittain poskella.

Nyttemmin N-Gagesta on tuotettu uusi versio. Nokia on vauhdittanut sen myyntiä ilmaisella kolmiulotteisella matopelillä.

Mobiiliviihteen etujärjestö Mobile Entertainment Forum palkitsi Armannon kesällä Lontoossa ansioituneena pelien kehittäjänä. Hänen oma ennätyksensä matopelin ensimmäisessä versiossa on vähän yli 800.















7. Jorma Ollilan kapeat hartiat


Maaliskuun lopulla 1999 Jorma Ollila puhui Helsingin yliopistossa tulevaisuuden johtamisessa tarvittavasta joustavuudesta ja improvisaation voimasta. Paikalla oli Yliopistolehden toimittaja, joka teki Ollilasta kolmen kysymyksen haastattelun.

Jutussa oli hiukan irrallinen lause: Ollilan hartiat ovat läheltä katsottuna varsin kapoiset.

Useimmat tuskin olivat kiinnittäneet Ollilan hartioihin aiemmin mitään huomiota. Tuskin he olisivat kiinnittäneet Yliopistolehden jutun jälkeenkään, ellei Nokiasta olisi soitettu Helsingin yliopiston rehtorille.

Puheluun oli syynä päätoimittaja Pekka Matilaisen kolumni. Matilainen kirjoitti, että Nokian tiedotusyksikkö oli pomputtanut toimitusta ja vaatinut Ollilan haastattelusta poistettavaksi hartioita koskevaa lausetta.

Nokian julkista kuvaa oli rakennettu Ollilan varaan. Edellisenä syksynä pääjohtaja oli hymyillyt ensimmäisenä suomalaisena Business Week -talouslehden kannessa. Ollilan luomaa menestystarinaa oli esitelty myös Wall Street Journalissa, New York Timesissa ja Wiredissa.

Yliopiston rehtori säikähti. Rehtori antoi Matilaiselle kirjallisen varoituksen, koska tämä oli vaarantanut yliopiston suhteet Nokiaan. Matilainen laittoi varoituksen kehyksiin ja kiinnitti sen toimituksen seinälle.

Noin herkulliset tarinat eivät yleensä pysy pitkään salassa. Pian Ollilan hartioista vitsailtiin niin lehtien kolumneissa kuin toimistojen kahviautomaattien äärellä.

Aiemmin Ollilalle ei oltu isommin ilkuttu. Muutamassa lehtijutussa oli sentään muistutettu Ollilan menneisyydestä keskustapuolueessa ja siitä, että tämä oli Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajana suitsuttanut Leonid Brezˇneviä ja yya-sopimusta.

Matilainen muistaa rehtorin sanoneen, että vihainen puhelu tuli itseltään Ollilalta. Nokiasta on puolestaan kommentoitu, ettei se ihan noinkaan mennyt.

Pisimmälle piruilun vei Jouko Turkka, jonka Osta pientä ihmistä -näytelmässä Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila sekoaa. Näytelmän ensi-ilta Kom-teatterissa peruttiin, mutta Tallinnan Von Krahli Teatterissa sitä esitettiin nimellä Connecting People. Turkka tunnetaan siitäkin, että hän itse on vaurastunut Nokian osakkeilla.

Todettakoon tässä nyt kuitenkin se, että koska Ollila pelaa intohimoisesti tennistä, valtakunnan kuuluisimmissa hartioissa lienee myös lihaksensa.


8. Maailman suurimmat ylinopeussakot


Lokakuussa 2001 Nokian johtokunnan jäsen ja matkapuhelimien Euroopan-johtaja Anssi Vanjoki kaasutteli Harley-Davidson-moottoripyörällään pitkin Särkiniementietä Helsingin Lauttasaaressa. Pahaksi onneksi hän ajoi suoraan poliisin tutkaan. Tutkan lukema näytti 75 kilometriä tunnissa, 50 kilometrin rajoitusalueella.

Pian maailman lehdet hämmästelivät maailman kaikkien aikojen suurimpia ylinopeussakkoja: neljätoista päiväsakkoa, yhteensä 116 000 euroa. Nokia-pampun yhden päiväsakon arvo oli siis noin 8 200 euroa, moninkertaisesti hänet pysäyttäneen poliisin kuukausipalkka.

Siinä vaiheessa Suomessa oli jo pitkään tunnettu käsite Nokia-miljonääri. Vanjoki kuului joukkoon. Hänen rapsunsa perustuivat vuoden 1999 tuloihin, jotka olivat noin 14 miljoonaa euroa. Palkan lisäksi tiliä oli paisuttanut Vanjoen loppuvuodesta käteiseksi muuttamat osakeoptiot.

Vanjoki jätti Helsingin käräjäoikeuteen valituksen sakoistaan; hän ei tienannut joka vuosi yhtä paljon. Lopullinen sakko putosi 5 894 euroon.

Harley-Davidsonilla huristavista pomomiehistä voi ajatella monenlaista, mutta ainakin Nokian Multimediayksikköä nykyisin vetävällä Vanjoella on huumorintajua. Keväällä 2003 hän esitteli tietotekniikka-alan CeBit-messuilla Saksassa puhelimensa soittoäänen: kiihtyvän moottoripyörän pärinä katkesi poliisiauton sireeniin.


9. Kallasvuon nappikauluspaita


Kuukausi sitten, maanantaina elokuun 1. päivänä kello 15, Nokian Berliini-auditoriossa Espoossa julkistettiin jymyuutinen.

Olli-Pekka Kallasvuosta tulee Ollilan seuraaja. Kallasvuo aloittaa Nokian toimitusjohtajana 1. lokakuuta. Nykyinen toimitusjohtaja Pekka Ala-Pietilä eroaa yhtiön palveluksesta. Kun Ollila jättää pääjohtajan pestin ensi kesäkuussa, Kallasvuo nousee Nokian ykkösmieheksi.

Muutamaa päivää myöhemmin kuultiin vielä, että Ollila siirtyy öljy-yhtiö Shellin hallituksen puheenjohtajaksi.

Tilaisuudessa oli läsnä parisenkymmentä toimittajaa. Se esitettiin suorana internetissä. Myhäilevä Kallasvuo sanoi puheenvuorossaan näin:

”Nokian tehtävä on johtaa muutosta, ei seurata sitä.”

Kun useimmat puhelimet myydään nykyisin ihmisille, joilla on kännykkä ennestään, bisneksessä menestyminen vaatii muodin oikkujen tuntemista.

Varsinkin Yhdysvalloissa muoti näyttää vaihteeksi suosivan Nokian kilpailijaa Motorolaa, joka on siellä taas markkinajohtaja. Yhdysvalloissa on ihailtu varsinkin Motorolan litteän Razr-puhelimen tyyliä.

Muodin seuraamisessa lienee Olli-Pekka Kallasvuolla haastetta. Hänellä oli juhlavassa tiedotustilaisuudessa yllään paita, jossa oli nappikaulukset.

Herrasmiesten tarkkaan pukukoodiin kuuluu, ettei puvun kanssa käytetä nappikauluspaitaa sen paremmin kuin kumisaappaita.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Arkiston kätköistä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    4. 4

      Weinstein-skandaali syvenee – Game of Thrones -näyttelijä Lena Headey syyttää tuottajaa ahdistelusta

    5. 5

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    6. 6

      Jari Jääskeläinen on vaihtanut työmaakoppien tyttökalentereita luontokalentereihin – rakennusalalla naisia on häiritty vuosikymmenet, mutta nyt asiaan halutaan muutos

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen kääntää saduista roolit nurin – Tasa-arvoista kasvatusta korostava vanhempi törmää yhä ihmettelyyn

      Tilaajille
    8. 8

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    9. 9

      Flunssaisena töihin tuleva on pahoinpitelijä – Ihmisellä pitää olla mahdollisuus sairastaa

    10. 10

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    3. 3

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    4. 4

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    5. 5

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    6. 6

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    7. 7

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    8. 8

      Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

    9. 9

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    10. 10

      Uusi kulmakarvojen tatuointimenetelmä villitsee Suomessakin, mutta onko microblading turvallista? Asiantuntija oikoo viisi väärinkäsitystä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    7. 7

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    8. 8

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    9. 9

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    10. 10

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    11. Näytä lisää