Kuukausiliite

Paljon onnea!

Katri Helena täyttää 17. elokuuta 60 vuotta. Hänellä ja hänen koko sukupolvellaan on nyt monia syitä juhlia. Ja siinähän päivänsankari jo odottaakin meitä onnittelijoita. . .

Hyvä päivänsankari ja arvoisat juhlavieraat. Paljon onnea, rakas Katri Helena.

On vaikea uskoa, että täytät jo kuusikymmentä. Meidän silmissämme olet
aina näyttänyt ikäistäsi nuoremmalta.

Sinulla on juhlat, ja niin on monilla muillakin. Tästä alkaa oikea syntymäpäivien suma. Viiden vuoden kuluessa koko sukupolvesi täyttää kuusikymmentä. Ja teitähän riittää. Suuria ikäluokkia, siis vuosina 1945–1950 syntyneitä suomalaisia, on yli puoli miljoonaa.

Paljon onnea koko konkkaronkka!

Sinä, Katri Helena, jaksat yhä paiskia töitä ja ottaa yleisösi. Ikätovereistasikin melkein kaksi kolmasosaa on vielä hyvissä voimissa ja mukana työelämässä. Tosin valtaosa teistä taitaa jo laskea kammasta piikkejä eläkepäiviin. Viiden, viimeistään kymmenen vuoden kuluttua te kaikki olette eläkkeellä työhulluimpia tervaskantoja lukuun ottamatta.

Silloin teillä vasta kissanpäivät alkavat! Terveempiä ja toimeliaampia eläkeläisiä ei ole ennen nähty!

Myönnettäköön, että meitä nuorempia se vähän pelottaa. Me pelkäämme, mitä teidän eläkkeelle jäämisenne meille muille merkitsee.


En ole perehtynyt säätilastoihin, mutta olen varma, että 17. elokuuta 1945 Tohmajärvellä oli heleä ja lämmin loppukesän päivä. Kun sinä, Katri Helena, synnyit, leuto vire tuuletti viljapeltoja, puolukat kypsyivät ja aurinko kurkisti kumpupilven takaa. Näin minä sen näen.

Juuri tuolloin elokuussa kätilöillä oli kiirettä, sillä elettiin Suomen historian vilkkainta beibibuumia. Onnellisimpina päivinä syntyi lähes 500 pienokaista. Tästä minulla on oikein tilastotietoa: vuoden 1945 heinäkuussa 7 598, elokuussa 11 953, syyskuussa 12 681 ja lokakuussa 10 348 lasta.

Valtavalle lapsikatraalle oli ymmärrettävä syy: rintamamiehet oli kotiutettu loppuvuodesta 1944. Niinpä yhteiskuntatieteilijät kutsuvatkin teitä sodasta selvinneiden sotilaiden lapsiksi.

Ja kuten sinäkin, Katri Helena, teistä kolme neljästä syntyi maaseudulla.

Lisää tilastoja. 1940-luvun lopulla lapsia syntyi yli 100 000 joka vuosi. Ennätysvuosi oli 1947, jolloin syntyi 108 000 lasta – siis lähes kaksin verroin se mitä nykyisin. Esimerkiksi viime vuonna lapsia syntyi Suomessa vain 57 800.

Monet teistä syntyivät kotona, eikä siihen maailmanaikaan jaettu äitiyspakkauksia. Ajan ankeudesta kertoo se, että esimerkiksi vuonna 1947 syntyneistä vauvoista 6 000 haudattiin ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä.

Kaikesta muusta oli pulaa paitsi lapsista. Viisilapsiset perheet olivat yleisempiä kuin yksilapsiset. Koko paisuva perhe saattoi asua yksiössä. Sisävessa oli harvinaisuus kaupungissakin, ihmiset unelmoivat juoksevasta vedestä ja kylpyhuoneesta.

Myös sinulla, Katri Helena, oli köyhä koti, mutta mekkosi olivat kauniita. Äitisi Bertta, entinen sotaompelija, teki niitä iltapuhteinaan. Kun menit kansakouluun, äiti osti sinulle Tiilikaisen tekstiilikaupasta punaisen koululaukun. Laukku oli pahvia ja siinä oli solkilukko.

Suomi toipui vähitellen sodasta. Sinä, Katri Helena, täytit seitsemän samana vuonna, kun Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi ja Helsingissä järjestettiin olympialaiset. Silloin Suomessa alettiin jo luottaa siihen, että elämä jatkuu.

Mutta niin sanotusta hyvinvointivaltiosta ei vielä ollut tietoa. Koululuokassa saattoi istua kylki kyljessä jopa yli neljäkymmentä oppilasta. Monessa koulussa aakkosia päntättiin kahdessa vuorossa.

Ainahan kouluaterioita on inhottu, mutta teillä siihen tosiaan oli syytä: kauravelliä. Semmoista kouluruokaa meidän nuorempien on vaikea edes kuvitella.

En haluaisi olla ilonpilaaja näin juhlapäivänä, mutta on syytä muistuttaa muutamasta tosiasiasta.

Jos synkimmät ennusteet toteutuvat, ahtautta ja kauravelliä teille on nimittäin luvassa vanhainkodeissakin. Olen tutkinut muutamaa kaaviota, jotka kuvaavat Suomen väestörakennetta.

Me harmaannumme nopeammin kuin missään muussa Euroopan maassa – ja tätä jatkuu aina vuoteen 2025 asti. Tuoreiden laskelmien mukaan tuona vuonna 24,6 prosenttia suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Siitä tulee maailman ennätys.

Kun te tulitte lapsentekoikään, Suomessa oli juuri ryhdytty myymään vallankumouksellista keksintöä: e-pillereitä. Naisen ei tarvinnut enää pelätä, että pikku seikkailu muuttaisi kohtalon.

Varman ehkäisyn myötä perheistä tuli huolellisesti suunniteltuja. Vuonna 1973 suuret ikäluokat olivat 23–28-vuotiaita, siis parhaassa lapsentekoiässä, mutta silti syntyvyys romahti: Suomeen saatiin vain 56 800 vauvaa. Lastenhuoneissa leikki legoillaan ja barbinukeillaan paljon lapsia, joilla ei ollut yhtään sisarusta.

Sinäkin, Katri Helena, olit lapseton vielä 1973. Tuon vuoden kesä muutti kuitenkin elämäsi. Missäpä muualla kuin Punkalaitumen lavan juhannustansseissa tapasit tulevan miehesi, sinisilmäisen urkurin.

Samaan aikaan kun sinä ja Timo kuhertelitte, poliitikot olivat huolissaan maamme tulevaisuudesta. He kehittelivät keinoja yllyttää teitä lapsentekoon. Päiväkoteja rakennettiin ja äitiyslomaa pidennettiin. Vaikka syntyvyyden syöksykierre pysähtyi, suuret ikäluokat saivat paljon vähemmän lapsia kuin vanhempansa.

Sinua, rakas Katri Helena, en voi tässäkään asiassa moittia. Kaikkien keikkakiireittesi keskellä sait kolme lasta. Kiitos.

Suurille ikäluokille elämä on ollut suurta. Mutta suurista asioista suurin oli epäilemättä maaltamuutto. Te jätitte 1960- ja 1970-luvuilla kotikylänne ja muutitte kaupunkeihin tai jopa Ruotsiin saakka.

Taas oli ahdasta. Siksi teille rakennettiin suuria lähiöitä kaupunkien laitamien pelloille. Niistä ensimmäinen oli yli 20 000 asukkaan Kontula Helsingissä.

Työt te aloititte nuorena. Useampi kuin joka toinen veti haalarit tai essun päälle viimeistään 18-vuotiaana. Ei ihme, että sosiologit kutsuvat teitä ”työn sukupolveksi”. Työttömyyttä ei itse asiassa vielä kuusikymmenluvulla ollut käytännössä lainkaan.

Maaseudun pientilat eivät olisi teitä elättäneet. Mutta nyt kaupunkien tehtaissa ja marketeissa tarvittiin kipeästi työväkeä. Työpaikat olivat vakituisia, eikä meille nuoremmille niin tuttua pätkätyö-sanaa siihen aikaan edes tunnettu.

Monet saivat töitä paisuneelta julkiselta sektorilta. Leipä oli kapeaa, mutta pitkää – kuin patonkia, vaikka siitä te tuskin osasitte vielä haaveilla.

Teillä oli työtä, mutta kunnon koulutusta teillä ei ollut. Vain joka viides on ylioppilas. Joka kolmas ei ole saanut edes ammatillista koulutusta. Mutta olette te toki paremmin koulutettuja kuin vanhempanne.

Katri Helena, sinä olet saanut koulutusta. Kävit kauppakoulun Joensuussa. Ja myös sinä aloitit työt varhain. Kiersit laulamassa lavoilla jo 17-vuotiaana. Ja sinäkin muutit Helsinkiin. Lähiöiden levysoittimissa soi ensimmäinen hittisi, Puhelinlangat laulaa, joka oli ehtaa maalaisromantiikkaa. Lauloit siinä maanteistä, heinäladoista ja kulkijapojan kaipauksesta.

Vaikka sukupolvesi asui korkeissa kerrostaloissa, harva teistä betonia rakasti. Kaupunki merkitsi teille työpaikkaa. Lomilla te palasitte maalle, kotiin.

Yhteiskunta muuttui niihin aikoihin nopeasti. Yliopistoissa vahvistui vasemmistolainen aatemaailma. Monen opiskelijasolun seinällä Che Guevara, Lenin ja kumppanit ohjasivat kohti parempaa maailmaa. Kiihkeimpiä vasemmistolaisia oli lopulta kovin vähän, mutta he pitivät kovinta melua itsestään.

Toisenlaista radikalismia nousi autioituvalla maaseudulla. Pientilallisten pojat saivat oman vallankumouksellisensa: hänen nimensä oli Veikko Vennamo.

En tiedä, mitä sinä, Katri Helena, ajattelit tuohon aikaan kommunisteista ja vennamolaisista. Lauloit koko kansalle ja pysyit viisaasti erossa politikoinnista. Kenties juuri siksi sinusta tuli kestosuosikki. Et ärsyttänyt ketään.

Kun te tulitte äänestysikään, demareiden kannatus lähti nousuun. Teistä joka kolmas äänestää yhä sosiaalidemokraatteja, ja ay-liikkeessäkin olette osanneet pitää puolenne.

Jos te johonkin olette luottaneet, niin valtioon ja varsinkin itseenne. Sukupolvellanne on harvinainen kyky toimia yhdessä ja pitää tiukasti huolta teille yhteisistä eduista.

Ehkä se on perua niistä ahtaista kansakouluista, joissa pulpetitkin piti jakaa.

Hyvä juhlaväki! Olette siinä odotelleet kärsivällisesti ja kuivin suin. Lienee korkea aika kohottaa malja päivänsankarin kunniaksi.

Eläköön Katri Helena! Eläköön suuret ikäluokat! Eläköön hyvinvointivaltio!

Totta vieköön, te olette osanneet elää. Yksi monista lempinimistänne onkin ”onnekas polvi”. Sillä on tarkoitettu, että te saitte kaiken helposti.

Tuskin se aivan täysin pitää paikkaansa. On teillä onnessanne ollut omat ansionne.

Meidän nuorempien näkökulmasta katsottuna teillä on ollut eniten tuuria asuntokaupoissa. Kun te olitte nuoria, pankkeja ei kilpailutettu ja pankinjohtajan eteen astuttiin hattu kourassa.

Asunnon ostoa auttoi talouspolitiikka, joka salli inflaation pysyä korkeana. Inflaatio suorastaan hotki asuntolainoja 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa. Esimerkiksi vuonna 1970 myönnetyn asuntolainan reaaliarvo putosi viidessä vuodessa 43 prosenttia. Te saitte siis asuntonne puoleen hintaan.

Kodin te sisustitte kirkkailla väreillä ja lastulevykalusteilla. Ettekä te tyytyneet ensiasuntoonne. Muutitte vähän väliä, koti kasvoi huone huoneelta suuremmaksi. Viime vuosikymmenellä jo yli puolet teistä asusteli omakotitalossa.

Jotkut ovat uumoilleet, että palaisitte eläkeiässä juurillenne maalle. Uskallan epäillä. Kuusikymppiset rouvat tuskin haluavat luopua teatterista, kielikursseista ja vesijumpasta. Eihän siellä vanhassa kotikylässä ole edes automarketteja.

Kun luonto kutsuu, voitte aina hurauttaa kesähuvilalle. Nehän eivät ole enää mitään mökkejä, vaan olette varustelleet ne kakkosasunnoiksi kaikilla herkuilla.

Tämä kaikki, Katri Helena, ei koske sinua.

Sinä olet viihtynyt maaseudun rauhassa jo pitkään. Kun sait lapsesi maailmalle, muutit hiekkateiden, viljapeltojen ja välkkyvien vesien Hämeenkyröön. Kotisi nimi on Villa Kutsumus, se on päällystetty haapalankulla, ja siinä on torni.

Rakas Katri Helena.

Noin neljäsataa levytettyä laulua, tuhansia keikkoja, satojatuhansia kilometrejä, yli miljoona myytyä levyä.

Olet yhä huipulla.

Ja huipulla ovat myös monet ikätoverisi. Ainakin ne, jotka sinnittelevät yhä työelämässä.

Yhteiskunnan valtaeliitissä teitä on paljon enemmän kuin muita ikäluokkia. Ylimmistä virkamiehistä yli puolet kuuluu suuriin ikäluokkiin. Kansanedustajista peräti 57 on syntynyt vuosina 1945–1950.

Te olette olleet aktiivisia, koska teillä on ollut ajatuksia. Maailma oli nuoruudessanne paljon nykyistä mustavalkoisempi. Tarjolla oli selkeitä poliittisia aatteita, jotka houkuttelivat ottamaan kantaa puolesta tai vastaan.

Te olette pitäneet itsestänne huolta. Myös lamasta te selvisitte yllättävän hyvin. Monet nuoremmat ovat teille yhä katkeria siitä, että he saivat lopputilin ja teistä niin moni sai jatkaa.

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että työn sukupolvi alkaa väsähtää. Jo viisi vuotta sitten tehty tutkimus todisti, että selvä enemmistö teistä koki työnsä raskaaksi. Moni teistä on jo varhaiseläkkeellä tai osa-aikaisella.

Sinä, Katri Helena, olet yhä vedossa. Tänäkin kesänä olet keikkaillut ahkerasti ympäri Suomen maan Petoman-yhtyeesi kanssa. Ja mikäs keikkaillessa, kun on rento työyhteisö.

Ainakin orkesterin nimestä päätellen keikkabussissa on hilpeää väkeä. En ole varma, tietääkö sinua rakastava Suomen kansa, mistä yhtye on saanut nimensä. Se ei voi viitata muuhun kuin edesmenneeseen ranskalaiseen pierutaiteilijaan Le Petomaneen. Jos nyt pieni sivuhuomautus sallitaan, niin minusta pieruhuumori ei oikein istu sinivalkoiseen imagoosi.

Mutta vakavasti puhuen.

Sinun sukupolvesi on jäämässä eläkkeelle, ja juuri se pelottaa meitä nuorempia. Meille on kerrottu eläkepommista, joka räjähtää meidän silmillemme pian sen jälkeen, kun te olette ripustaneet rukkaset naulaan.

Eläkepommin syy on Suomen väestön surkea ikärakenne.

Vaikka olemme syntymäpäiväjuhlissa, olen varannut mukaani piirtoheittimen. Sehän on sinun sukupolvellesi, Katri Helena, tuttua teknologiaa.

Voit, Katri, vaikka jo hiukan lepuuttaa jalkojasi ja istahtaa, kun nyt katsomme nuo kalvot. Tässä on ensimmäinen:

Tästä kuviosta huomaatte, että tulevaisuudessa yhä harvempi maksaa eläkkeet, joita saa yhä useampi suomalainen. Tälle asialle on oikein oma sana: vanhushuoltosuhde. Sillä tarkoitetaan yli 65-vuotiaiden osuutta työikäisestä, 15–64-vuotiaasta väestöstä.

Selvennetään vielä vähän.

Kun te olitte vaippaiässä, sataa työikäistä kohti oli kymmenen vanhusta. Tänä vuonna määrä on noin 24. Luku nousee jyrkästi aina vuoteen 2030 asti, jolloin eläkeläisiä on 400 000 enemmän kuin nyt. Tuolloin sataa työikäistä kohti on 45 vanhusta.

Katsokaa itse:

Meillä nuoremmilla on siis tosiaan syytä pelätä.

Laskelmia on tehty paljon. Niiden mukaan vanhusten hoitomenojen osuus julkisista menoista ja bruttokansantuotteesta kasvaa jyrkästi.

Kaikkein mustimmissa ennustuksissa maalaillaan julkisen talouden kriisiä. Kaikki tämä kasvattaa paineita meidän nuorempien veroprosentin nostamiseen.

Eivätkä ikävät uutiset lopu tähän. Asialla on toinenkin puoli.

Teidän työnne uhkaavat jäädä tekemättä. Tällä vuosikymmenellä pelkästään kunnista poistuu yhteensä 150 000 työntekijää, suurin osa palvelualalta. Jotkin aukot saadaan paikatuksi tehostamalla ja yksityistämällä, mutta se ei riitä.

Työntekijöiden pienenevä joukko toki pudottaa julkisia menoja. Toisaalta, hyvinvointivaltio tarvitsee tekijöitä.

Me nuoremmat olemme joskus haukkuneet teitä tulppasukupolveksi. Minusta se on yliampuvaa. Sallinette kömpelön kielikuvan: kun tulppa irrotetaan, vene voi upota.

Hyvä Katri Helena. Olen tässä puhuessani seuraillut sinun ja sukupolvesi elämänkaarta. Mietitäänpä vielä lopuksi viimeisiä vuosianne.

Ja taas on syytä onnitteluun!

Tänä vuonna Suomessa tuli voimaan suuri työeläkeuudistus, jolla huolehdittiin tulevaisuuden eläkkeistä. Eläkeuudistusta markkinoitiin komeasti suurena sukupolvisopimuksena. Uudistuksen valmisteluun osallistui kuitenkin lähinnä suurten ikäluokkien edustajia eläkeyhtiöistä ja etujärjestöistä.

Hienosti junailtu!

Uutta eläkejärjestelmää on kehuttu ulkomaita myöten. Enää teidän ei tarvitse pelätä, ettei eläkkeitä maksettaisi. Kyllähän me maksamme.

Ensi kertaa eläkejärjestelmässä esimerkiksi otetaan huomioon, että ihmiset elävät sukupolvi sukupolvelta vanhemmiksi. Keksimänne työkalu on nimeltään elinaikakerroin. Se on yksinkertaisuudessaan nerokas: mitä vanhemmaksi ikäluokan odotetaan elävän, sitä enemmän eläkkeitä leikataan.

Teidän kannaltanne kaikkein nerokkainta elinaikakertoimessa on, että se tulee käyttöön vasta vuonna 2010. Siihen mennessä useimmat teistä ovat ehtineet eläkkeelle. Se ei siis koske teitä.

Meidät nuoremmat uusi systeemi vetää vähän happamaksi. Vaikka me tulemme paiskomaan töitä teitä vanhemmiksi ja maksamme enemmän eläkemaksuja kuin te, saamme todennäköisesti vastineeksi kehnommat eläke-edut.

Huomauttaisin vielä toisestakin epäoikeudenmukaisuudesta. Nykyisin Suomessa jäädään eläkkeelle keskimäärin
59-vuotiaana. Työeläkeuudistuksessa on sellainenkin pykälä, jolla teitä houkutellaan pysymään töissä – lisärahalla.

Uudistuksen myötä eläkeikä alkaa 63-vuotiaana, mutta jos jatkatte 68-vuotiaiksi, saatte eläkettä jopa 400–500 euroa enemmän kuussa.

Tarjottu porkkana ei kuitenkaan teille kelpaa. Evan tutkimuksen mukaan suhtaudutte nihkeästi työuran venyttämiseen. Neljä viidestä 51–60-vuotiaasta on sitä mieltä, että tarjous ei houkuttele.

Ei kai se ihme ole. Olette ehtineet maksaa lainanne, lapset ovat maailmalla, ja alkamassa on ihana kolmas ikä.

Terveyttä riittää, harrastuksille on aikaa ja pääsee entistäkin useammin tanssimaan ja kuuntelemaan sinun lauluasi, Katri Helena.

Rakas päivänsankari, hyvät suuret ikäluokat. Tämä puhe on ollut pitkä ja synkkäkin.

Ehkei tilanne ole sittenkään aivan lohduton.

Jos talouskasvu jatkuu, jos yhä useampi työikäinen käy töissä ja jos saamme maahamme lisää ahkeria maahanmuuttajia, kyllä me jotenkin selviämme.

Toivon tietysti, että sinä, Katri Helena, ja koko ikäpolvesi elätte pitkän ja etenkin terveen vanhuuden. Toivon tätä sekä teidän että etenkin meidän nuorempien takia. Jos te pysytte terveinä, vanhusten hoivamenot pysyvät kurissa.

Mutta edellä oli monta jos-sanaa. Siksi minulla on teille muutama pyyntö.

Mikäli suinkin jaksatte, sinnitelkää töissänne vielä muutama vuosi. Se keventäisi meidän taakkaamme.

Haluan tietysti uskoa, että yhteiskunta järjestää teille hyvän vanhuuden. Ettei teidän tarvitse toistamiseen syödä kauravelliä ahtaissa ruokaloissa. Tuskin te siihen kaikkien hyvien vuosien jälkeen suostuisittekaan.

Jos oikein tiukoille menee, toivottavasti ette oleta saavanne kaikkea ilmaiseksi vaan maksatte joistakin palveluista itse. Useimmilla teistä olisi siihen varaa.

Vetreinä vanhuksina osallistutte varmasti myös innokkaasti vapaaehtoistoimintaan, jolla paikataan reikiä hyvinvointivaltion rispaantuvassa turvaverkossa.

Ja koska te, suuret ikäluokat, olette aina osanneet pitää eduistanne huolta jokseenkin sivistyneesti, luotan myös siihen, ettette hurahda vanhoilla päivillänne eläkeläispopulistien iskulauseisiin. Varmaa on, että kun te vetäydytte työelämästä, äänillenne on ottajia.

Ja vielä viimeinen toive. . . Koska me nuoremmat joudumme viettämään parhaan työikämme verotuksen ja eläkemaksujen kiristyvässä kurimuksessa, pikku ennakkoperintö ei olisi pahitteeksi.

No, älkää näyttäkö noin järkyttyneiltä. Saahan juhlapuheessa olla myös hieman huumoria.

Rakas päivänsankari Katri Helena.

Sinä päivänä, kun synnyit, oli Tohmajärvellä varmaankin heleä ja lämmin loppukesän päivä. Leuto vire tuuletti viljapeltoja, puolukat kypsyivät, ja aurinko kurkisti kumpupilven takaa.

Siitä on nyt kuusikymmentä vuotta.

Päivänsankarin kunniaksi ehdotankin yhteislaulua. Se kertoo sinusta Katri Helena ja sinun sukupolvestasi.

Kappaleen me kaikki tunnemme. Sen sinä, Katri, levytit vuonna 1976.

Tulisitko, päivänsankari, tänne eteen esilaulajaksi?

Ja tässä sanat. Näkyyhän sinne taakse?  

Kesän lapsi

Mä unestani taas jo herään kesätuuleen

ja hyvän olon saan

kun meren äänet kuulen.

Kesämieli on taas ihan vallaton.

Mä rakastua niin nyt haluaisin kaikkiin.

Mä odotellut oon niin

monen monta päivää.

Nyt kesäloma on, en tunne surun häivää.

Sydän sykkimään, ystävää etsimään!

Taas elämältä maistuu tää.



Aa, kesän lapsi mä oon,

aa, poissa huoleni on.

Aa, kesän lapsi kun oon,

aa, villi luonteeni on.



Ja nämä kesäyöt – ei niille ole vertaa.

Ei kiristele vyöt, kun juoksen kohti merta.

Kesämieli on taas ihan vallaton.

Mä rakastua niin nyt haluaisin kaikkiin.

Ja sinut jostakin saan vierelleni rantaan,

mun tekee mieli niin nyt suukko

sulle antaa.

Sydän sykkimään!

Saapuvan sun jo nään,

ja elämältä maistuu tää.



Aa, kesän lapsi mä oon . . .

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Arkiston kätköistä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Venäjä myönsi ”äärimmäisen korkeat” radioaktiiviset saastelukemat

    2. 2

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

    3. 3

      Arabimiehet eivät tasa-arvosta välitä, sanoi tutkimus ja riemastutti maahanmuuton vastustajat – mutta yksi arabimaa on poikkeus ja osoittaa, kuinka monimutkaista kaikki on

    4. 4

      Joukossamme elää ihmisiä, joilla on pedon luonne – näin psykopaatti lipuu toisen ihmisen lähelle ja tekee tuhojaan

      Tilaajille
    5. 5

      Sinisten oli tarkoitus heittää halla-aholaiset ulos perussuomalaisista – tekstiviestit kertovat kaaoksesta hajoavassa puolueessa

    6. 6

      Amsterdam saa himoitun Euroopan lääkeviraston, Helsinki putosi heti skandaalimaisella viiden pisteen tuloksella – Vapaavuori hämmästyi: ”Maamme on heikosti tunnettu”

    7. 7

      Joonas Konstig kyllästyi yksivuotiaan kiukuttelua muistuttavaan käytökseensä, ja päätti ryhtyä opiskelemaan herrasmieheksi – lopputuloksena kirja joka jokaisen miehen kannattaisi lukea

    8. 8

      Vantaan lastensuojelun työntekijät: Oikeasti täällä on kaaos, vaikka muuta väitetään – ”Tässä puhutaan nyt kuusivuotiaista yrittämässä lyödä puukolla ikäistään”

    9. 9

      NFL-pelaaja osui Donald Trumpin kiukkuhermoon, nousi ylös Meksikon kansallislaulun ajaksi – vastaus herätti taas huolen presidentin prioriteeteista

    10. 10

      Ilmatieteen laitos varoittaa liukkaista teistä tiistaiaamuna

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

    2. 2

      Vantaan lastensuojelun työntekijät: Oikeasti täällä on kaaos, vaikka muuta väitetään – ”Tässä puhutaan nyt kuusivuotiaista yrittämässä lyödä puukolla ikäistään”

    3. 3

      Arabimiehet eivät tasa-arvosta välitä, sanoi tutkimus ja riemastutti maahanmuuton vastustajat – mutta yksi arabimaa on poikkeus ja osoittaa, kuinka monimutkaista kaikki on

    4. 4

      New Yorkissa siskoni sopeutui hyvin joukkoon – Suomessa moni katsoo häntä kuin hänessä olisi jotain vikaa, ja se tuntuu pahalta

    5. 5

      Hyväosaiset omistavat yhteiskunnan, joka myötäilee heidän etuaan – siihen on yksi syy ylitse muiden

      Tilaajille
    6. 6

      Tältä näyttää syrjäytyminen Suomen kartalla: Kruunupyyssä voidaan parhaiten, synkin tilanne on Äänekoskella – HS:n laskuri ja kartat kertovat, miten kotikuntasi nuorilla menee

      Tilaajille
    7. 7

      Joonas Konstig kyllästyi yksivuotiaan kiukuttelua muistuttavaan käytökseensä, ja päätti ryhtyä opiskelemaan herrasmieheksi – lopputuloksena kirja joka jokaisen miehen kannattaisi lukea

    8. 8

      Amsterdam saa himoitun Euroopan lääkeviraston, Helsinki putosi heti skandaalimaisella viiden pisteen tuloksella – Vapaavuori hämmästyi: ”Maamme on heikosti tunnettu”

    9. 9

      Sinisten oli tarkoitus heittää halla-aholaiset ulos perussuomalaisista – tekstiviestit kertovat kaaoksesta hajoavassa puolueessa

    10. 10

      Maailma teki uskomattoman tempun ja torjui happosateet ja otsonikadon – nyt 15 000 tutkijaa vetoaa ihmiskunnan selviämisen puolesta, mutta suurimpaan ongelmaan ei löydy ratkaisua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    3. 3

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    4. 4

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    5. 5

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    6. 6

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

    7. 7

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    8. 8

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    9. 9

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    10. 10

      Miksi vaikutusvaltaiset miehet panevat naiset katsomaan masturbointiaan? Asiantuntija vastaa

    11. Näytä lisää