Kuukausiliite

Jättiläisen jäljet

Lokakuun kuukausiliitteessä pyydettiin lukijoilta muitoja suomalaisesta jättiläisestä Väinö Myllyrinteestä. Niitä tulikin kymmenittäin. Joka on nähnyt Väiskin, ei häntä koskaan unohdä.

Syksyllä 1962 iso mies suistuu maahan kotipihallaan Järvenpäässä. Pakkanen on tehnyt pihamaan liukkaaksi, ja askel lipeää. Väinö Myllyrinteen kaksi- ja puolimetrinen ruumis romahtaa jäätyneeseen maahan, ja lantio murtuu yli 170 kilon painon alla.

Jättiläinen kömpii vielä omin voimin sisään taloon, jossa asuu myös Myllyrinteen Erkki-veli perheineen. Mutta maailmaa kiertäneen miehen matka alkaa olla lopussa. Jäljellä on taksimatka lääkäriin, sieltä ambulanssilla Töölön sairaalaan Helsinkiin, myöhemmin siirto syöpäklinikalle.

Jäiseen maahan langennut jättiläinen oli kuuluisa mies. Niin kuuluisa, että hänet muistetaan yhä, yli 40 vuotta myöhemmin. Kun Kuukausiliite pyysi lokakuun numerossaan lukijoilta muistoja Myllyrinteestä, niitä saapui toimitukseen kymmenittäin ympäri maata.

Joka kerrankin näki tämän miehen, ei sitä unohda.

”Näin 1940-luvun lopulla nelikymppisen Myllyrinteen, joka erityisesti hänelle valmistetulla Crescent-polkupyörällään ajoi elämää suurempana hahmona Kruununhaan Maurinkatua”, kirjoittaa Matti Häkkänen Helsingistä.

”Usein näin Myllyrinteen ajamassa polkupyörällä töihin Siltavuorenrannassa. Hän tuli Pitkänsillan suunnalta ja oli menossa Pohjoisrantaan päin”, muistelee Antero Salminen.

Espoolainen Pentti Jokinen taas joutui seitsenvuotiaana syksyllä 1941 pitämään äitinsä kanssa sadetta porttikäytävässä Vallilassa. Vieressä seisoi joku setä.

”Katsomatta ylöspäin huomasin miehen kengät. Ne olivat tosi valtavat, ainakin puolitoistakertaiset tavallisiin miestenkenkiin nähden. Katse siirtyi ylöspäin housuihin, jotka jatkuivat ja jatkuivat. Seuraavaksi tulivat mahdottoman isot kädet ja takin hihat. Lopuksi melkein porttikäytävän katossa oli miehen pää.”

Silloin pikkupojan hermot pettivät. Hän halusi äkkiä pois. Äiti vain nauroi.

Mutta aluksi jättiläinenkin oli pikkupoika, yhtä pieni kuin muut.

Vuonna 1909 syntynyt Väinö oli perheen toinen lapsi. Hänen jälkeensä syntyi vielä kuusi lisää.

Alli Grundel, omaa sukuaan Myllyrinne, istuu huoneessaan tukholmalaisesssa hoitokodissa. 92-vuotias Grundel on kahdeksasta sisaruksesta ainoa, joka on yhä elossa. Tuskin kukaan muu muistaa Väinö Myllyrinteen lapsuutta.

”Elämä oli hajanaista”, Alli Grundel sanoo. ”Ehkä se oli hajanaista kaikille, koska oli monia sotia ja aika oli rauhatonta.”

Elettiin ensimmäisen maailmansodan ja Suomen kansalaissodan aikaa. Perhe muutti usein, ja välillä osa lapsista asui isovanhempien luona, koska elanto oli niukkaa.

Kerran isä-Myllyrinne teki Väinölle kengät, mutta ennen kuin kengät valmistuivat, Väinön jalat olivat jo kasvaneet kenkiä suuremmiksi. Ja se oli vasta alkua. Kun kasvu toden teolla käynnistyi, Väinö asui isovanhempien luona Kankaanpäässä ja Alli vanhempien luona Merikarvialla. Sitten Merikarvialle tuli vieraita. ”Katsoin, että kuka on tuo pitkä mies. Se olikin Väinö!” Alli Grundel kertoo.

Väinö oli alkanut kasvaa sellaista vauhtia, että rippikouluunkin hänet otettiin vuotta aikaisemmin kuin muut.

Mennessään sotaväkeen vuonna 1929 Väinö oli jo 220-senttinen, mutta kasvu ei pysähtynyt. Armeijan jälkeen hän asettui Helsinkiin.

Poliisilaitoksen osoitekorttiin on virkamies merkinnyt Väinö Johannes Myllyrinteen pituudeksi ensin 222, joka on vedetty yli, sitten 238, sitten 243.

Helsingin kaduilla liikkui nyt mies, joka ei voinut liikkua huomaamattomasti.

Matti Häkkänen muistelee:

”Kulman kundit odottelivat usein Myllyrinteen pyörän juurella nähdäkseen sen omistajan. Kun Myllyrinne saapui pimeästä rapusta, Vihervän Ola huusi: ’Jättiläinen tulee!’”

Kristianinkatu, Liisankatu, Meritullinkatu, Joukolantie. . . 1930-luvulla Myllyrinne muutti vähän väliä, kuten moni muukin siihen aikaan.

Hänen kerrotaan olleen töissä Vallilan Puutavarassa ja AGA:lla, jossa kaksikin 80 kilon happipulloa kulki hänen käsissään kevyesti. Pisimpään Myllyrinne työskenteli valtion miinapajalla Katajanokalla.

Joskus hän liikkui raitiovaunulla, ja kiinnitti huomiota sielläkin. Eeva Julin Helsingistä kertoo 90-vuotiaan isänsä havainnoista:

”Myllyrinne istui päivittäin raitiovaunu 1:ssä aina etupenkillä, koska se oli ainoa paikka, johon hän mahtui pitkine jalkoineen.”

”Ja silloinkin hänen jalkansa olivat etusillalla”, kertoo Tuuli Laaksonen 90- vuotiaan isoäitinsä muistavan.

Erityisesti aikalaisten mieliin on jäänyt Myllyrinteen suhde esineisiin. Se oli niin epäsuhtainen.

Helsinkiläinen Juha Tarkki ajoi kerran lapsena Koskelantietä polkupyörällä, kun hänet pysäytti valtavan kokoinen mies, joka ”kolkolla, kumealla äänellä” pyysi pumppua lainaksi.

”Ojensin pumppuni kohti korkeuksia. Se tuntui katoavan kokonaan hänen kouraansa”, Tarkki kirjoittaa.

Pekka Ehnqvist näki Myllyrinteen ostamassa leipää:

”Normaalikokoinen reikäleipä katosi miltei näkymättömiin jättiläisen kouraan kuin olisi ollut kysymyksessä pieni piparkakku.”

Einari Ylinen Espoosta kuului pikkupoikien porukkaan, joka vakoili ruokatuntiaan viettävää Myllyrinnettä:

”Kun hän istui pöydässä ja luki lehteä, niin meidän mielestämme lehti oli hänen kädessään kuin pieni kouluvihko.”

Monet Myllyrinteeseen tutustuneet puolestaan mainitsevat, kuinka epäsuhtaisia olivat jättiläisen pelottava koko ja lempeä luonne.

Kaarina Pihlaja käveli kerran tyttöikäisenä Helsingin kadulla, kun joku hänen takanaan puhutteli häntä.

”Pysähdyin ja kääntyessäni katsomaan näin elämäni suurimman miehen. Olin pudottanut jotakin, ja mies polvistui eteeni ja antoi sen jonkin pudottamani hymyillen minulle. Se oli elämäni ensimmäinen romanttinen elämys!”

Rauni Rouvali istuskeli neljä- tai viisivuotiaana kotitalon ulko-ovella Kruununhaassa, kun häntä lähestyi jättiläinen. Tyttö pelästyi, pillahti itkuun ja ryntäsi suin päin turvaan äidin luo pesutupaan.

Mutta jättiläinen seurasi! Samassa talossa asunut Myllyrinne tuli pahoittelemaan äidille aiheuttamaansa säikähdystä, ja nosti korvaukseksi pikku-Raunin ylös hartioilleen. ”Tämän jälkeen odottelin häntä usein rappusilla. Ja vielä kerran näin hänet, ja nauraen hän silitti tukkaani ja nosti minut korkealle ilmaan.”

Pekka Turtiainen Varkaudesta kävi poikasena kumminsa kanssa yleisessä saunassa Vallilassa. Pukuhuoneen naulassa roikkui jonkun saunojan hirmuisen kokoiset housut. Lattialla oli valtavat kengät. ”Hämmästelin kummilleni: ’Onkohan King Kong tullut saunaan!’”

Sisällä saunassa istui Myllyrinne toiseksi ylimmällä lauteella ja silti pää miltei katossa.

Saunomisen jälkeen Pekka-poika ilmoitti kotiväelle Tampereelle, ettei palaakaan vielä kotiin, koska täytyy käydä vielä uudestaan King Kongin kanssa saunassa.

Se kannatti. Seuraavalla kerralla nimittäin King Kong tarjosi fanilleen keltaista Jaffaa.

Jo alle 30-vuotiaana Myllyrinne oli jo kansallinen kuuluisuus, joka teki uraa ulkomailla. Vuonna 1935 hän lähti showpainijaksi ja sirkusesiintyjäksi saksankieliseen Keski-Eurooppaan, kolme vuotta myöhemmin Englantiiin. Myllyrinteen kotiinpaluu oli Suomessa uutinen:

Lähes kahden ja puolen metrin pituinen roteva ja komea suomalaisnuorukainen herätti luonnollisestikin ansaittua huomiota laivarannassa olleen runsaan koti- ja ulkomaisen yleisön keskuudessa, raportoi Helsingin Sanomat satamasta 9. heinäkuuta 1938.

Kaksi kuukautta myöhemmin hän lähti taas, poliisin osoiterekisterin mukaan Sveitsiin, ja palasi helmikuussa 1939. Saman vuoden kesäkuussa Myllyrinne lähti jälleen, mutta syyskuussa hän oli kirjoilla veljensä kotona Torkkelinkuja 8:ssa.

Vielä sodan jälkeen Myllyrinne teki keikkaa Ruotsissa, mutta viimeinen leima hänen passissaan on syyskuun lopulta 1946. Jättiläisen polvet olivat alkaneet pettää. Hän vetäytyi omiin oloihinsa.

Myllyrinne osti joulun alla 1946 talon Järvenpäästä ja alkoi pitää kanalaa.

Martti Johansson lähetettiin oppikoululaisena ostamaan munia Myllyrinteeltä:

”Isäntäväkeä ei näkynyt, availimme piharakennuksen ovia ja huhuilimme. Kanalassa isäntä oli maalaamassa kattoa: hän istui lattialla ja kalkitsi siinä asennossa kattoa.”

Eija Alasaari Espoosta kävi kymmenvuotiaana pikkuveljensä kanssa jättiläisen kanalassa: ”Veljeni oli silloin parivuotias. Myllyrinne piteli häntä istumassa kämmenellään.”

Pitkä mies eli 54-vuotiaaksi. Hänen lyhyessä elämässään on vaiheita, joista ei juuri tiedetä. Missä kaikkialla hän työskenteli Suomessa?

Missä hän esiintyi ulkomailla? Olisiko jossain tallessa esimerkiksi Myllyrinteen kirjoittamia kirjeitä?

Lapsia hänellä ei tiettävästi ollut. Naimissa hän kuitenkin oli — mutta miksi avioliitto loppui niin lyhyeen?

Pari vihittiin kesäkuussa 1942, mutta jo kaksi ja puoli vuotta myöhemmin liitto oli virallisestikin purettu. Olisiko erolla ollut tekemistä Myllyrinteen koon kanssa, kuten veljenpoika Kullervo Myllyrinne arvelee? Olihan mies vaimoaan yli 70 senttiä pidempi.

Vai oliko tarina tavallisempi, Myllyrinne oli parikymppistä vaimoaan 13 vuotta vanhempi? Vai vielä tavallisempi: vaimon tiedetään tavanneen uuden miehen työpaikallaan sotasairaalassa ja avioituneen pian eron jälkeen?

Helppoa ei elämä 248-senttisenä miehenä ollut. Ovissa piti kumartua. Kravattiakaan ei voinut ostaa valmiina, puvuista tai kengistä puhumattakaan.

Miltä Väinö Myllyrinteestä tuntui olla niin toisenlainen?

”Hän ei koskaan puhunut siitä Eikä me muut otettu sitä puheeksi, en ainakaan minä”, Myllyrinteen Alli-sisko muistelee. ”Ei hän ollut pituudestaan iloinen. Luulen, että hän olisi mielellään ollut kuin muut ihmiset.

” Tohtori Pekka Peltokallio tutustui Myllyrinteeseen 1960-luvun alussa Kirurgisessa sairaalassa, jossa jättiläinen oli hoidettavana.

”Myllyrinne kertoi elämänsä olleen hyvin vaikeaa, ajoittain suorastaan ’helvettiä’”, Peltokallio kirjoittaa. ”Lapset juoksivat laumoina hänen perässään, ja aikuisetkin tuijottivat häntä kuin toiselta planeetalta tullutta. Hänen piti vain suostua ja hyväksyä ihmisten loputon tuijottelu ja huutelu.”

Eikä Myllyrinteen ruumiin herättämä huomio loppunut edes kuolemaan.

Matti Valle Espoosta muistaa, kuinka huhtikuussa 1963 kuollut Myllyrinne siirrettiin vainajana patologian laitokselle. Tehtävän hoitanut vahtimestari, moukarinheiton entinen Suomen mestari Sulo Heino oli kertonut myöhemmin:

”Oli se niin pitkä mies, ettei hissiin mahtunut. Minun täytyi ottaa hänet pykälään ja viedä portaita kantamalla.”

Lähteitä: Järvenpää-seura, Salme ja Kullervo Myllyrinne, tutkija Kimmo Koskela, Merikarvialehti, Merikarvian kunta, Hiidenkivi-lehti, Helsingin kaupunginarkisto, Suomen tykistömuseo, Pekka Elo maan elokuva Jättiläinen (1984).

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Arkiston kätköistä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    3. 3

      Norjan Mannen-vuori saattaa romahtaa tänään

    4. 4

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    5. 5

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    6. 6

      Autopommi syöksi Maltan epävarmuuteen – Murhatun tutkivan journalistin Daphne Caruana Galizian poika hyökkää pääministeriä vastaan: ”Täyttänyt poliisin ja oikeusistuimet roistoilla”

    7. 7

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    8. 8

      Minä myös -kampanja osoitti, miten laaja ongelma seksuaalinen häirintä on – HS tapasi Helsingissä ja Espoossa kymmeniä ihmisiä, jotka kertovat omista ahdistelu­kokemuksistaan

    9. 9

      Perussuomalaiset hajoaa ydinkannatusalueellaan Vantaalla – yhdeksän aktiivia loikkaa sinisiin

    10. 10

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    3. 3

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    4. 4

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    5. 5

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    6. 6

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    7. 7

      Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

    8. 8

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    9. 9

      Kela vastaa yksinhuoltajalle, joka säästi lapsilleen rahastoon: ”Lapsen säästörahaston varat pitää käyttää lapsesta aiheutuviin menoihin”

    10. 10

      Lasikatto murtui Turussa: Minna Arve valittiin kaupunginjohtajaksi yhden äänen erolla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      Koko some kuohuu, sillä Pressiklubin juontaja Sanna Ukkolalle ehdotettiin erikeeperiä päähän, tämä kanteli ehdottajan pomolle ja myrsky oli valmis – tästä on kyse

    3. 3

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    7. 7

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    8. 8

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    9. 9

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    10. 10

      Nalkutatko sinäkin? ”Naisvalitus” ei ole naisten vika, vaan puhetapa kertoo parisuhteiden epätasa-arvosta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää