Tervetuloa tutustumaan Suomen kansantasavaltaan!

Sota-arkiston jäämistöstä löytyi kartta, joka esittelee vuonna 1939 perustetun sosialistisen suur-Suomen.

Tilaajille

Vanha kartta näyttää muotopuolelta. Suomen länsiraja on paikallaan, mutta itäraja kulkee kaukana Karjalassa. Laatokan kohdalla raja kuitenkin kääntyy jyrkästi kohti Suomenlahtea.

Koulussa opetettiin, miten Suomen ja Venäjän raja on vuosisatojen aikana liikkunut, mutta tällaista karttaa oppitunneille ei tuotu.

Esittääkö kartta sitä kuuluisaa Suur-Suomea, jota huimapäiset suomalaiset lähtivät kesällä 1941 valloittamaan Neuvostoliitolta?

Ei, sittenkään, sillä paikkakuntien nimet Helsinkiä myöten on merkitty karttaan venäjäksi.

Jos tämä on venäläisten tekemä kartta Suomesta, miksi Suomi on piirretty noin suureksi? Suomi olisi muka kahmaissut valtavan alueen Itä-Karjalasta, siis nykyisen Venäjän alueelta.

Kartta löytyi viime vuonna Kansallisarkiston kokoelmista, kun tutkija Ville Vuolle penkoi entisen Sota-arkiston jäämistöä. Se oli siirtynyt Kansallisarkistolle, kun Sota-arkisto yhdistettiin vuonna 2008 Kansallisarkistoon.

"Heti ensi vilkaisulla tajusin, etten ole tällaista karttaa nähnyt. Suomi-neidon muodot näyttivät niin muhkeilta", Vuolle muistelee.

Kartta on joutunut Sota-arkiston kokoelmiin jatkosodan aikana Itä-Karjalasta, ehkä Petroskoista. Suomalaiset sotilaat ovat todennäköisesti löytäneet sen Neuvostoliiton sota-arkistosta, joka oli jäänyt tyhjentämättä ennen kuin suomalaiset valtasivat kaupungin.

Sieltä kartta kulkeutui Helsinkiin ja unohtui 70 vuodeksi Sota-arkistoon.

"On suuri sattuma, että kartta jäi tänne. Se on sotasaalis, joka olisi pitänyt palauttaa heti jatkosodan jälkeen Neuvostoliittoon", Vuolle sanoo ja katselee karttaa, joka on nostettu Kansallisarkiston tutkijanhuoneen seinälle.

Kartasta puuttuvat tiedot painovuodesta ja julkaisijasta, mutta sen ylälaidassa lukee venäläisin kirjaimin: Suomen kansantasavalta.

Sellaista valtiomuotoa ei ole ollut. Suomi on ollut perustuslakinsa mukaan tasavalta pian sata vuotta, itsenäistymisestä lähtien.

Ville Vuolle on kutsunut huoneeseen myös kollegansa Kauko Rumpusen. Historiantutkijat ryhtyvät selvittämään kartan arvoitusta. Heille sanapari "Suomen kansantasavalta" kertoo heti, mistä kartassa on kysymys.

Seitsemänkymmentäviisi vuotta sitten, syksyllä 1939, Suomen tasavalta oli kuolemanvaarassa.

Neuvostoliitto vaati Suomelta alueita ja painosti ankarasti Suomen hallitusta. Neuvostoliitto oli neuvotteluissa vahvassa asemassa, koska se oli pari kuukautta aiemmin sopinut salaa Saksan kanssa etupiirijaosta, jossa Suomi ja Baltian maat olisi annettu Neuvostoliitolle.

Suomen valtiojohto, johon kuuluivat presidentti Kyösti Kallio, pääministeri A. K. Cajanderin hallitus ja eduskunta, kieltäytyi antamasta Neuvostoliiton vaatimia alueita. Lopulta neuvottelut katkesivat, ja 30. marraskuuta 1939 puna-armeija hyökkäsi Suomen kimppuun.

Vain pari päivää myöhemmin Neuvostoliiton tiedotusvälineet kertoivat, että Suomelle oli perustettu uusi hallitus. Sen ilmoitettiin toimivan Terijoella, joka oli juuri vallattu Suomelta. Hallituksen olivat kuulemma muodostaneet valloitetuilla alueilla asuneet suomalaiset ja Suomen armeijasta karanneet sotilaat.

Uuden hallituksen pääministeriksi nimitettiin Otto Wille Kuusinen.

Nimi oli suomalaisille tuttu. Kuusinen oli 58-vuotias vasemmistopoliitikko, joka oli ennen vuoden 1918 sisällissotaa ollut Sdp:n kansanedustaja. Sisällissodan jälkeen Kuusinen oli paennut Moskovaan ja perustanut siellä Suomen kommunistisen puolueen. Sen toiminta oli Suomessa kielletty, ja kommunistit joutuivat toimimaan täällä salassa.

Moskovassa asui paljon suomalaisia työväenjohtajia, mutta valtaosa heistä oli tapettu 1930-luvun lopun vainoissa, joita Stalin järjesti. Kuusinen oli säästynyt kuolemantuomiolta ilmeisesti siksi, että hän oli ollut Stalinille uskollinen.

Nyt oli Stalinin vuoro palkita vanha luotettu toverinsa. Eikä palkinto ollut vähäinen.

Kuusiselle oli luvassa mahtiasema synnyinmaansa johtajana. Tarkoitus oli, että Kuusinen ja hänen hallituksensa siirtyisivät Helsinkiin heti, kun puna-armeija olisi vallannut Suomen. Muut ministerit olivat suomalaisia kommunisteja, jotka olivat pitkään asuneet Neuvostoliitossa ja säästyneet Stalinin puhdistuksilta. He eivät olleet yhtä tunnettuja kuin Kuusinen.

Hallituksen perustaminen ei ollut Stalinin keksintö. Kysymys oli vanhasta taktiikasta, jonka Neuvostoliiton perustaja Lenin oli keksinyt 1900-luvun alussa. Hän neuvoi, että puna-armeijan valloittamille alueille piti perustaa väliaikaisia hallituksia, joissa oli mukana valloitettujen alueiden väkeä.

Pääministeri Otto Wille Kuusinen Suomen kansantasavallan hallituksen puolesta ja ulkoministeri Vjatšeslav Molotov Neuvostoliiton hallituksen puolesta allekirjoittivat 3. joulukuuta 1939 sopimuksen "keskinäisestä avunannosta ja ystävyydestä". (Myöhemmin nämä sanat tulivat tutuiksi suomalaisille, koska niitä käytettiin vuonna 1948 solmitussa yya-sopimuksessa.)

Samalla ilmoitettiin rajasiirroista. Sopimuksen mukaan Neuvostoliitto luovutti Neuvosto-Karjalan alueet, joissa karjalaiset olivat enemmistönä, yhteensä 70 000 neliökilometriä.

Suomi puolestaan luovutti vaihtokaupassa Neuvostoliitolle lähes 4 000 neliökilometrin suuruisen alueen Karjalan kannakselta Leningradin pohjoispuolelta. Siellä raja vedettiin Koiviston (Primorskin) kaupungista Laatokka-järveen. Lisäksi Neuvostoliitolle vuokrattiin 30 vuodeksi Hankoniemi ja myytiin Suomenlahden saaret Suursaari, Seiskari, Lavansaari, Tytärsaari ja Koivisto.

Sopimus allekirjoitettiin Moskovassa, ja sen sisältö julkistettiin. Tarkkoja rajoja ei kerrottu, ja myöhemminkin niihin on viitattu pääpiirteisesti.

Sota-arkistosta löytynyt "Suomen kansantasavallan" kartta kuitenkin todistaa, että Molotov ja Kuusinen olivat sopineet uusista rajoista hyvinkin tarkasti.

Kartta painettiin ilmeisesti heti sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen joulukuussa 1939.

Kartta on siis harvinaisuus. Se kertoo, minkä kokoinen Suomen kansantasavallasta olisi tullut, jos puna-armeija olisi päässyt Helsinkiin parissa viikossa, kuten Moskovassa suunniteltiin.

Suomalaiset joukot taistelivat urheasti ylivoimaa vastaan, eikä puna-armeija onnistunut valtaamaan Suomea. Hallitus Terijoella pitkästyi. Ministerit hiihtelivät, mutta ei Kuusinen. Hän olisi tahtonut luistella.

Vielä joulukuussa 1939 Neuvostoliitto ilmoitti, että se tunnusti vain Kuusisen hallituksen Suomen lailliseksi hallitukseksi ja suostuisi neuvottelemaan rauhasta vain sen kanssa. Kansainliitto erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään.

Kuusisen hallitus puolestaan kiitti perustajaansa Stalinia, joka täytti kuusikymmentä vuotta jouluna 1939. Stalin ei suostunut ottamaan vastaan kuin kymmenen arvokkainta onnittelusähkettä. Hyväksyttyjen joukossa olivat peräkkäin valtakunnankansleri Adolf Hitlerin ja pääministeri Otto Wille Kuusisen sähkeet.

Maaliskuussa Neuvostoliiton hallitus oli valmis neuvottelemaan Suomen tasavallan hallituksen kanssa. Rauhanneuvotteluissa Molotov muistutti Risto Rytin hallituksen edustajia, että Neuvostoliitolla oli sopimus Kuusisen hallituksen kanssa. Jos Neuvostoliiton ehtoihin ei suostuttaisi, neuvotteluja jatkettaisiin Kuusisen hallituksen kanssa.

Rauha tuli voimaan 13. maaliskuuta 1940. Suomi säilytti itsenäisyytensä, mutta ehdot olivat ankarat: Suomi joutui antamaan Neuvostoliitolle suuria alueita.

Mutta mitä tapahtui Suomen kansantasavallalle ja sen hallitukselle?

Stalin lopetti sen toiminnan vähin äänin. Stalin totesi Neuvostoliiton korkeimman neuvoston kokouksessa, että Kuusisen hallitus oli ollut vain pelote. Suomelle jätettiin kaksi huonoa vaihtoehtoa: suomalaiset joko suostuisivat Neuvostoliiton vaatimuksiin tai "Kuusisen hallitus kynisi heidät".

Talvisotaa seurasi jatkosota, mutta Kuusisen hallitusta ei enää perustettu uudelleen, vaikka sen pääministeri ja muut ministerit asuivat Neuvostoliitossa ja olisivat mitä ilmeisimmin olleet uudelleen käytettävissä.

Sitten hieman spekulointia: mitä olisi tapahtunut, jos puna-armeija olisi vuonna 1940 vallannut Suomen ja Kuusisen hallitus olisi päässyt valtaan?

Ehkä Kuusisen kansantasavallan hallituksen ainoaksi tehtäväksi olisi jäänyt "pyytää liittymistä" Neuvostoliittoon. Suomesta olisi vuonna 1940 tullut yksi neuvostotasavalloista. Näin kävi Virolle. Suomen entiset johtajat olisi vuosina 1940–1941 kyyditty Siperiaan.

Vuoden päästä Suomesta olisi tullut taas taistelutanner. Hitler julisti kesällä 1941 sodan Neuvostoliittoa vastaan ja ilmoitti pian, että Leningradin kaupunki pitää vallata ja hävittää.

Sen vuoksi saksalaiset joukot olisivat nousseet maihin Etelä-Suomessa ja lähteneet rynnistämään kohti Leningradia. Taisteluita olisi jatkunut vuoteen 1945 asti, ja sen jälkeen Suomesta olisi taas tullut neuvostotasavalta.

Toinen – hieman mukavampi – vaihtoehto olisi ollut se, että Neuvostoliitto olisi sallinut Suomen pysyä ainakin muodollisesti itsenäisenä sosialistisena maana. Suomesta olisi tullut Puolan ja Unkarin tapaan kansantasavalta, joka olisi kuulunut Varsovan liittoon. Täällä olisi ollut puna-armeijan joukkoja ja todennäköisesti myös muutamia ydinasetukikohtia.

Molemmissa vaihtoehdoissa Suomen länsiraja olisi ollut myös Naton ja Varsovan liiton raja, sillä Ruotsi olisi luopunut puolueettomuudesta ja liittynyt Naton jäseneksi.

Ruotsin ja Suomen välillä olisi ollut myös syvä elintasokuilu. Ruotsista olisi tullut hyvinvointivaltio. Suomesta ei.

On tietenkin mahdollista, että sitkeät suomalaiset olisivat sosialismissakin yrittäneet hiukan vaurastua. Petsamon kautta olisi yritetty avata kauppatietä pohjoiseen. Kostamuksen kaivoskaupunki olisi rakennettu sekä hyödynnetty Kuolan malmivaroja ja Itä-Karjalan suunnattomia metsäaarteita. Valtava Laatokka olisi tarjonnut monenlaisia mahdollisuuksia.

Suomalaiset eivät olisi saaneet kaikkia rahoja, sillä osa tuotoista olisi pitänyt tilittää Moskovaan. Toverillinen talousapu kuului sosialististen maiden keskinäiseen yhteistyöhön.

Onkin luultavaa, että Suomi olisi jo 1980-luvun lopulla ryhtynyt irrottautumaan Moskovan komennosta. Se olisi tiennyt loppua Suomen kansantasavallalle vuonna 1989 tai Suomen neuvostotasavallalle vuonna 1991, jolloin Viro, Latvia ja Liettua erosivat Neuvostoliitosta ja julistautuivat itsenäisiksi.

Jos näin olisi käynyt, Suomi olisi Baltian maiden tavoin kiirehtinyt vuonna 2004 liittymään Euroopan unioniin ja myös Natoon.

Suomi säilytti kuitenkin itsenäisyytensä toisen maailmansodan aikana, ja jatkosodan jälkeen alkoi uusi vaihe Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa.

Kommunistit saivat täydet toimintaoikeudet, ja Suomen kommunistisesta puolueesta tuli heti ensimmäisissä eduskuntavaaleissa keväällä 1945 suuri, peräti viidenkymmenen kansanedustajan puolue.

Skp:n näkyvin poliitikko oli Hertta Kuusinen, Otto Wille Kuusisen tytär.

Isän maine ei haitannut Hertta Kuusinen uraa, päinvastoin. Helsinkiläiset valitsivat hänet peräti kahdeksan kertaa kansanedustajaksi.

Isä ja tytär olivat tiiviissä kirjeenvaihdossa, ja Otto Wille Kuusinen neuvoi ja ohjasi Kremlistä Suomen kommunistista puoluetta. Hänen puheitaan ja kirjoituksiaan julkaistiin suomeksi.

Kuusinen kuoli 82-vuotiaana keväällä 1964. Koko Moskova vietti Kuusisen muistoksi surupäivää. Hänet haudattiin Kremlin muuriin.

Uurnaa kantoivat puoluejohtajat Leonid Brežnev, Nikolai Podgornyi ja Aleksei Kosygin.

"Kuusisen tuhka haudattiin muuriin kaikella sillä kunnialla ja loistolla, minkä hän oli saavuttanut Leninin kunniamerkin kolmasti ansainneena", kerrotaan Kuusisen elämäkerrassa.

Suomalaiset kommunistit pitivät Kuusista aatteellisena oppi-isänään ja lähes nerona. Vielä 1970-luvulla taistolaisnuoret nostivat opiskelijavaaleissa tunnuslauseekseen: Eteenpäin Skp:n johdolla Otto Wille Kuusisen viitoittamaa tietä.

Osa Kuusisen ministereistä palasi sotien jälkeen Moskovasta Suomeen ja osallistui myös Skp:n toimintaan. Heille ei kuitenkaan maksettu ministerineläkettä – ainakaan Suomesta.

Moskovasta heidän toimintaansa kuitenkin rahoitettiin erilaisin järjestelyin.

Pääministeri Kuusisen kohdalla raja tuli vastaan. Kun Kuusinen olisi halunnut käydä synnyinmaassaan 1950-luvun lopulla, Suomi ryhtyi noudattamaan nykykielellä pakotepolitiikkaa ja kieltäytyi antamasta Kuusiselle viisumia.

Se oli rohkea päätös, sillä Kuusinen kuului Neuvostoliiton korkeimpaan johtoon.

Suomi joutui lähes viisikymmentä vuotta olemaan varovainen, kun talvisodasta puhuttiin. Piti vaalia hyviä suhteita Neuvostoliittoon. Naapuri ärähti, jos sotaa muisteltiin liikaa.

Neuvostoliiton virallinen kanta oli 1980-luvun lopulle, että Suomi oli syypää talvisotaan. Se olisi voitu välttää, jos Suomi olisi suostunut Stalinin aluevaatimuksiin. Suomi oli myös aloittanut talvisodan, sillä Suomen armeija oli ampunut ensimmäisenä niin sanotut Mainilan laukaukset. Neuvostoliitto myös kiisti tehneensä etupiirisopimuksen Saksan kanssa kesällä 1939.

Vasta vuonna 1989 talvisotakeskustelu muuttui radikaalisti.

Neuvostoliiton uudistusmielinen johtaja Mihail Gorbatšov oli valtaan päästyään sallinut vapaan keskustelun eli aloittanut niin sanotun glasnostin. Nyt voitiin puhua myös historian vaietuista aiheista.

Puoluelehti Pravda julkaisi elokuussa 1989 salaisen sopimuksen, jolla Neuvostoliitto ja Saksa olivat syksyllä 1939 jakaneet pienet Euroopan maat.

Myös venäläiset tutkijat rohkaistuivat puhumaan talvisodasta. Monet nimesivät Stalinin syypääksi talvisotaan. He myös myönsivät, että puna-armeija oli lavastanut Mainilan laukaukset ja että Neuvostoliitto oli aloittanut sodan.

Myös Kuusisen hallituksesta puhuttiin avoimesti. Senkin perustaminen on pantu Stalinin piikkiin, eikä koko hankkeelle ole enää aikoihin löytynyt Venäjältä ymmärrystä.

Venäläiset historiantutkijat, isä ja poika Nikolai Baryšnikov ja Vladimir Baryšnikov julkaisivat vuonna 2001 tutkimuksen Terijoen hallitus – uusien asiakirjojen kertomaa. Kirjan lopussa he kirjoittivat: "Venäjän nykyinen selkeä ja ilmeisen tuomitseva kanta kaikkea Terijoen hallituksen syntymiseen ja toimintaan liittyvää kohtaan on tärkeä tekijä kahden naapurivaltion välisen vilpittömyyden ja keskinäisen ymmärryksen lujittamisessa."

Talvisota-keskustelusta on nyt tullut rauhallista akateemista vuoropuhelua suomalaisten ja venäläisten historiantutkijoiden kesken.

Suomalaiset tutkijat ovat päässeet tutustumaan Venäjän arkistoihin, ja talvisodasta on julkaistu paljon uusia dokumentteja molemmissa maissa.

Marraskuun lopulla talvisodan syttymisestä tulee 75 vuotta, ja se merkitsee taas uutta keskustelua sodan merkityksestä.

Nyt talvisodasta joudutaan keskustelemaan hieman hankalaan aikaan. Venäjän ja Suomen suhteet ovat nyt käymistilassa, ja ilmapiiri on ensimmäistä kertaa todella kireä.

Suomi on mukana Euroopan unionin pakotteissa, joilla yritetään painostaa Venäjää luopumaan sodankäynnistä Ukrainassa. Venäjä on vastannut pakotteisiin. Suomessa tunnetaan suurta epäluuloa presidentti Vladimir Putinia ja muuta Venäjän johtoa kohtaan. Venäjää pidetään jopa uhkana Suomelle.

Venäjällä on puolestaan noussut voimakas kansallismielisyys, jota valtiojohto ruokkii. Putinin määräyksestä maan historiaa on ryhdytty kirjoittamaan uudelleen.

Vaikuttaa siltä, että nyt ei ole kysymys historian valkoisten sivujen avaamisesta, vaan pikemminkin historiankirjoituksen muovaamisesta sopivaan suuntaan ja suurvalta-aseman pönkittämisestä. Historiasta etsitään mielellään todisteita siitä, miten kavalia Neuvostoliiton ja Venäjän viholliset ovat olleet.

Onko mahdollista, että myös talvisota otetaan taas uuteen tarkasteluun?

Se on mahdollista, jos Venäjän johto niin haluaa tehdä. Saisiko Kuusisen hallitus siis Venäjällä kunnianpalautuksen?

Tuskin sentään niin käy. Tosin kannattaa noteerata, että vanha Leninin oppi, jonka mukaan Kuusisen hallitus perustettiin, on tänä vuonna nostettu uuteen arvoon Venäjällä.

Kun Venäjä valloitti Krimin, se toimi Leninin vanhan neuvon mukaan. Heti valloituksen jälkeen krimiläiset saatiin järjestämään kansanäänestys, jossa hyväksyttiin liittyminen Venäjään. Samaa oppia on noudatettu myös Itä-Ukrainassa, joskaan Venäjä ei ole onnistunut yhtä hyvin kuin Krimillä. Donetskiin ja Luhanskiin perustettiin Venäjän tuella paikalliset hallitukset, jotka toukokuun lopulla yhdistyivät uudeksi Novorossijan valtioksi.

Novorossija on ilmoittanut, että sen valtiomuoto on nimeltään kansantasavalta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Yhtäkkiä puhekyky katosi, hermosto petti ja keho lakkasi toimimasta – Touko Aalto kertoo hetkestä, jolloin särkynyt mieli lopulta hajosi

      Tilaajille
    2. 2

      Pitääkö Isis-leirin suomalaisia auttaa? Oikeustieteilijöiden mukaan vastaus on täysin selvä, terrorismitutkija varoittaa riskeistä

    3. 3

      Vuonna 1970 Suomi sai lahjan, josta on vuosien varrella tullut mittaamattoman arvokas aarre

      Tilaajille
    4. 4

      Pyörälenkillä ollut triathlonisti sai häntä kolhineen autoilijan kiinni, nappasi kuvat ja teki rikosilmoituksen – törmäys tallentui videolle

    5. 5

      Heta Ravolainen-Rinne on entinen rauhanturvaaja, joka viihtyy ralliautossa ja teatterin lavalla – HS tapasi pääministerin ja hänen sanavalmiin vaimonsa Kesärannassa

      Tilaajille
    6. 6

      Aleksander Barkov palkittiin NHL:n herrasmiespelaajana: ”En vieläkään oikein tajua mitä tapahtui”

    7. 7

      Kymmenen katsotuimman HBO-dokumentin lista tekee surulliseksi: Eikö kukaan halua katsoa tarinaa ihmisestä, joka ei halua tappaa tai raiskata ketään?

    8. 8

      Lukijat kertovat karmeimmasta mökkilomastaan: ”Kyy hiplasi peppua”, ”Tarja ei tarjonnut ruokaa”, ”Minipossu Lyydia oli tukehtua kabanossiin”, ”Kummitäti löi turpaan”

      Tilaajille
    9. 9

      Uniasentosi voi paljastaa, oletko introvertti – Viisi faktaa nukkuma-asennoista

    10. 10

      Kaikille tästä ei tule valon kesä: Ole itsellesi armollinen juuri nyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Konkurssiin menneen Kone­pajan Brunon omistajat haukkuvat Bruce Oreckin toiminnan

    2. 2

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    3. 3

      Pyörälenkillä ollut triathlonisti sai häntä kolhineen autoilijan kiinni, nappasi kuvat ja teki rikosilmoituksen – törmäys tallentui videolle

    4. 4

      Miksi yksi tienaa toista enemmän? Tutkimusten mukaan tulo­erot selittyvät suurelta osin geeneillä, eikä lasta voi kasvattaa menestyjäksi

      Tilaajille
    5. 5

      Kaikille tästä ei tule valon kesä: Ole itsellesi armollinen juuri nyt

    6. 6

      Duunariperheen tytöstä tuli professori, joka puolustaa työläisiä – Suomessa on paljon sairaaksi tekevää työtä, sanoo Anne Kouvonen

      Tilaajille
    7. 7

      Raportti: Matkustajat olivat vaarassa imeytyä lentokoneen moottoriin evakuoinnin aikana Helsinki-Vantaalla

    8. 8

      EU-tuomioistuin mitätöi Adidaksen kolmiraitaisen tavaramerkin

    9. 9

      Uniasentosi voi paljastaa, oletko introvertti – Viisi faktaa nukkuma-asennoista

    10. 10

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    2. 2

      Mummotunnelissa pariudutaan perinteisellä tyylillä

      Tilaajille
    3. 3

      JVG:n jättihitti näkyy yhä somepäivityksissä, vaikka sen sanoitus on vuosien ajan ymmärretty väärin – VilleGalle paljastaa salaisuuden Häissä-kappaleen menestyksen taustalta

      Tilaajille
    4. 4

      Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

      Tilaajille
    5. 5

      Nike sijoitti urheilumuoti­kauppaansa realistisen näköisen nais­malli­nuken, ja vihan, ilkeilyn ja kommentoinnin määrä kasvoi käsittämättömäksi

    6. 6

      Ennennäkemätön romahdus yhdessä Suomen parhaista lukioista: 35 opiskelupaikkaa täyttämättä, sisään jopa 7,0:n keskiarvolla

    7. 7

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    8. 8

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    9. 9

      Tyhjenevä saksalais­kaupunki houkuttelee uusia asukkaita ilmaisella asumisella: Suomalainen pariskunta tarttui tarjoukseen

      Tilaajille
    10. 10

      Maailman parhaaksi valittua suomalaista tv-sarjaa on pidetty kommunistien propagandana ja suuruudenhulluuden huipentumana

      Tilaajille
    11. Näytä lisää