Kuukausiliite

Kuvia 60-luvun suomalaisista

Toimittaja Ilkka Malmberg tutkiskelee valokuvaaja Ismo Höltön kuvia 60-luvulta. Höltön kuvien näyttely avautuu Ateneumissa perjantaina.

Tilaajille

Astronautit Neil Armstrong ja Buzz Aldrin olivat laskeutuneet luotaimestaan Kuun pinnalle sen päivän aamuna, kun valokuvaaja Ismo Hölttö kuvasi lettipäisen tytön. Oli 21. heinäkuuta 1969, Hölttö oli ajanut Pohjois-Karjalan Enossa talon pihaan ja pyytänyt saada ottaa kuvia.

Kuvissa näkyvien ihmisten nimet ovat jo kadonneet.

Tyttö katsoo vakavana kameraan. Hölttö on kumartunut hänen eteensä. Tilanne on lapselle outo: aikuinen, tuntematon aikuinen, kyyristelee hänen edessään.

Tytöllä on pitkät palmikot ja hörökorvat.

Palmikoiden päissä on rusetit. Se oli tuohon aikaan tapana. Joku on letittänyt hänet aamulla, ehkä äiti tai sisko. Otsalta tukkaa on nyrhitty, kotioloissa.

Ryppyinen liivihame ei oikein istu. Onko se liian iso, isosiskolta jäänyt? Olkaimien renksut ovat tyhjät – siksikö, että olkaimet on vedetty liian pitkinä ristiin? Varmasti hame on ommeltu kotona ja saanut kiertää lapselta toiselle.

Paita vaikuttaa flanelliselta. Vanhan ajan suuret negatiivit ovat niin tarkkoja, että kuvasta näkee, että paita on vähän nakkulainen. Paitakin on varmaan kotitekoinen. Se ei ole suinkaan t-paita, joka on teollinen tuote. 1960-luvulla t-paidat olivat harvinaisia.

Hölttö kuvasi rullafilmille, eikä ruutuja tuhlattu. Sattumoisin kuvauksesta on tallella koko filmirulla. Siitä näkee, että Hölttö otti lettipäästä yhden ainoan ruudun. Nykyajan digikuvaaja olisi ottanut kymmeniä, ehkä satoja ruutuja.

Talossa on otettu kuvia tusina. Talo on pärekattoinen ja pystylaudoitettu. Se on rakennettu mäelle, ja puut on kaadettu ympäriltä varjostamasta, kuten ennen oli tapana. Sisällä seinät ovat paljasta hirttä. Huonekalut ovat kotitekoisia. Paikalla on ainakin kolme sukupolvea.

Lettipäistä tyttöä ei näy muissa kuvissa. Ehkä hän ilmestyi paikalle ja tuli ikuistetuksi Höltön kuvaan.

Tytön ilme hallitsee kuvaa. Lapsen vakavuus tekee vaikutuksen.

Hän katsoo meitä suoraan 1960-luvulta.

Kuusikymmenluku on käsite. Beatles, minihameet, ylioppilasradikalismi, hipit ja Juhannustanssit. Vanhan valtaus.

Mutta suurin osa suomalaisista asui vielä maalla. Ja kaupunkilaisistakin suurin osa oli maalla syntynyt. Maaseutu oli hyvin lähellä, heinäpelto ja navetta olivat valtaosalle tuttua maailmaa. Kaupunkilastenkin aapisissa elettiin maalla, lypsettiin lehmiä ja tehtiin laskutehtäviä kananmunilla.

Mutta maaltamuutto oli täydessä käynnissä, ja kokonaiset kylät tyhjenivät Ruotsiin. Kaupunkien ympäristöön nousi maalintuoksuisia lähiöitä.

Lettipää seisoo vielä kotipihallaan, mutta kohta hän saattoi seistä vantaalaisella ostarilla.

Suomen suurella maaseudulla elettiin aivan toisenlaista kuusikymmenlukua kuin mediajulkisuudessa. Puhuttiin vuodentulosta ja marjasadosta, seurattiin kulkijoita kylänraitilla ja ihailtiin Ruotsiin muuttaneiden autoja.

Ismo Hölttö syntyi vuonna 1940. Oikealta ammatiltaan hän on kultaseppä. Kuusikymmenluvulla hän alkoi kiertää autolla syrjäisintä Suomea ja kuvata ihmisiä. Vuonna 1970 hän julkaisi Mikko Savolaisen ja Aku-Kimmo Ripatin kanssa kirjan Suomea tämäkin. Se kuvasi köyhyyden pesäkkeitä, ”Kurja-Suomea”.

Tarkoitus oli muistuttaa, millainen Suomi oli, kun sitä katsoi muualta kuin pääkaupungista. Samoihin aikoihin nousi Veikko Vennamon johdolla Suomen Maaseudun Puolue. Vuoden 1970 eduskuntavaaleissa tuli jytky: vastaperustettu puolue sai 18 paikkaa. Smp yllätti koko Suomen.

Vennamon iskulause oli: Unohdetun kansan puolesta.

Katsotaan seuraavaa kuvaa. Siinä on kolme peruselementtiä: maitolaituri, hiekkatie ja puhelinpylväs. Ollaan jossain Pohjois-Savossa.

Taidetaan odottaa jotakin. Varmaan postia.

Tyttö on ottanut odotusajaksi kutimen mukaan. Hän on tekemässä ilmeisesti villapaitaa tai -takkia, samanlaista, jollainen hänellä on päällään. Tyttö on lähellä kotiaan, koska on paljasjaloin. Hänellä on huivi, jonka alla näkyy kohoumia – papiljotit. Se viittaa pikemminkin iltapäivään eikä aamuun, jolloin maidot kerätään. Tuskin hän olisi aamulla noussut lämmittämään vesiä tukanpesua ja papiljotteja varten. Tyttö aikoo kai mennä vielä illalla johonkin.

Sedällä taas on lapikkaat keskellä kesää. Kevyitä kesäjalkineita ei ole ollut. Taskukello. Hän odottaa Savon Sanomia, että tietäisi, miten asiat maailmassa ovat.

Kolmannessa kuvassa seistään portailla. Sehän oli ennen tapana valokuvissa, kun salamavaloja ei yleisesti ollut. Maisema talon ympärillä on paljas, kuten usein vanhoissa valokuvissa. Turhat puut ja pensaat on raivattu pois talon ympäriltä. Aidan takana erottuu heinäseipäitä. Ne olivat muodissa vain muutaman vuosikymmenen ajan, vaikka moni luulee heinäseipäitä ikiaikaiseksi heinänkuivausmenetelmäksi.

Pariskunta on houkuteltu ulos kuvaan. Rouva on vaihtanut siistin mekon päälle ja on vähän hämillään. Isäntä on rennompi, mutta hänkin on pannut hatun päähän. Ilme on varma ja hieman huvittunut.

Kissa on tullut kuvaan. Talossa on pärekatto, ja kuisti on osin maalaamaton. Onko
se juuri korjattu?

Harja on nojallaan seinää vasten. Kun ollaan pois, harja pannaan ovea vasten, että jo kaukaa näkee, ettei olla kotona. Ovea tuskin lukitaan. Hetkinen – eihän ovessa taida edes olla lukkoa.

Kuvaaja on sijoittanut keskeiselle paikalle portaiden murtuman. Kuvattavat eivät tule sitä ajatelleeksi. Murtuma kertoo pula-ajasta.

Näyttää siltä, että portaassa on käytetty niin kutsuttua säästöbetonia, johon on pantu paljon kiviä. Routa on nostanut porrasta, ja liian vähäinen betoni ei ole kestänyt routimista.

Askelmien välissä näkyy myös sauma. Sementti on tainnut loppua kesken. Ehkä kauppias on tuonut sitä lisää seuraavana päivänä. Terästä on tuskin käytetty.

Kaupungin ja maaseudun ero oli valtava. Kaksi Suomea oli rinnakkain –
tai pikemminkin sisäkkäin –, sillä kaupunkilaisten juuret olivat maalla.

Televisio valtasi maaseutua. Kun iltalypsy oli ohi ja astiat pesty karjakeittiössä, vaihdettu pois navettatakki ja istuttu television ääreen, leijui ilmassa vielä lievä navetan haju. Suihkuja ei ollut. Käsiin levitettiin Tummelia.

Televisiossa filmitähti mainosti Lux-saippuaa. Mainokset teitittelivät.
Keskusteluohjelmissa esiintyi pitkätukkia ja partaradikaaleja. Juopunut Pentti Saarikoski yritti herättää pahennusta.

Runoilija Saarikoski näki Suomen näin:
Toijalan takana ei ole paljon mitään
Pikajuna pohjoiseen lähtee raiteelta kaksi
ikkunoissa tanakat kasvot, kiviset pellot
ja lapset kuin pulleat kurkut.

Helsinki oli kaukana.

Vielä 1960-luvulla maaseudulla oli vähän yksinäisiä miehiä. Kolme sukupolvea eli lähekkäin, tavat ja tarinat säilyivät, vaikka televisio kertoi jo ihan uusia kertomuksia.

Vasta seuraavalla vuosikymmenellä tuli se väsähtänyt keskioluen tuoksuinen maailma, jossa yksinäiset karvalakkipäät jorisivat baareissa. Heitä etelän lehdet ja televisio kävivät jututtamassa. Silloin baarien miehet edustivat kansan ääntä. He olivat vähän huvittavia, samalla lailla kuin potkukelkat ja pappamopot.

Ismo Hölttö kuvasi 1960-luvun loppupuolella myös kotikaupunkinsa Helsingin kaduilla. Tässä valmistuu Makkaratalo.

Mistähän tämä veijari on kaupunkiin tullut? Onkohan hänkin maaseudulta kaupunkiin lähtenyt nuorimies, joka asuu alivuokralaisasunnossa ja etsii elämäänsä? Alivuokralaishuoneen vuokraaminen isommasta huoneistosta oli yleistä vielä 1960-luvulla. Joku perhe ehkä jakoi vessan ja jääkaapin hänen kanssaan.

Mies nojaa tomuisessa kaksirivisessä puvussa rakennustyömaan aitaan. Hän on työssä siellä, jonakin apumiehenä. Ammattimiehellä olisi kunnon työasu.

Jalassa miehellä on monot. Varmaan hänellä on toisetkin kengät, mutta niitä säästellään, ja ovathan monot tukevat ja paksupohjaiset.

Tupakka on suussa antamassa jämäkkää vaikutelmaa. Hattu on kiinnostava, sillä se näyttää olevan Pork Pie -tyylinen. Jazz-muusikot käyttivät sellaisia 1950-luvulla.

Tyylikäs on myös piippua polttava nuorimies seuraavassa kuvassa. Hänellä on ohut kravatti ja kapeakäänteinen puvuntakki, moitteettomat prässihousut ja kiiltävät kengät.

Helsinkiläiset pukeutuivat hyvin. Toisissa Höltön kuvissa näkee, kuinka puistonpenkillä makaavalla pultsarillakin on puku päällä ja kravatti kaulassa.

Tässä kuvassa myös takana oleva rouva laukkuineen ja hattuineen vaikuttaa huolitellulta, ja jopa hänen vieressään olevalla pojalla näyttää olevan pikkutakki. Ei mitään urheiluasuja. Pukeutuminen kaupungissa ja maaseudulla oli erilaista.

Piippu on tyylikästä suoraa mallia. Erikoista, että mies polttaa sitä kadulla kulkiessaan, vaikka tuohon aikaan saattoi varmasti tupakoida sekä siellä, mistä hän lähti, että siellä, minne hän oli menossa. Tupakan sai sytyttää vaikka lastenhuoneessa.

Piipun poltto vaatii rauhaa, mutta ehkä piippu on tässä vain osa tyylikästä kokonaisuutta. Ehkä se ei edes pala.

Mies antaa rahaa katusoittajalle. Kuusikymmenluvulla he olivat tietenkin suomalaisia. Setä on yksikätinen, hän voisi olla sotainvalidi. Höltön kuvissa näkee jalattomia ja sokeita miehiä. Heitä oli vielä runsaasti katukuvassa.
Mitähän kappaletta soittaja esittää huuliharpullaan? Todennäköisesti tuntisimme sen.
Soittaja on välillä tyhjentänyt harppuaan, kengän vieressä on sylkilätäkkö.
Muuten on siistiä. Nykyajan katsojaa viehättää katunäkymien selkeys – mainossälä on poissa, ei puhettakaan graffitista.

Kaupunkilaisten määrä ylitti maalaisten määrän 1970-luvun alussa. Suuri ikäluokka oli löytänyt paikkansa, lähinnä kaupungeissa tai Ruotsissa.

Myllerrys oli ollut suuri, ja sitä kuvattiin loputtomiin kaunokirjallisuudessa ja elokuvissa. Seitsenkymmenluvun iskelmissäkin kaivattiin takaisin maalle (Maalaismaisema, Käyn ahon laitaa, Kuusamo).

Maaseutu edusti turmeltumattomuutta mutta myös menneisyyttä, kaupunki taas tulevaisuutta. Tätä pidetään ikuisena asetelmana.

Taloustutkimuksen viime vuonna julkaiseman Maaseutubarometrin mukaan vain 24 prosenttia suomalaisista mieltää itsensä maalaiseksi. 40 prosenttia pitää itseään kaupunkilaisena, mutta 36 prosenttia kokee olevansa sekä maalainen että kaupunkilainen.

Kaksoisidentiteetti on yleinen, koska nykyisin se on mahdollinen. On kakkosasuntoja ja talviasuttavia kesämökkejä, joilla vietetään yhä pitempiä aikoja.
Suomalaisista suuri osa asuu väärässä paikassa. Yli puolet eli 51 prosenttia kansalaisista asuu suurissa kaupungeissa, mutta vain 38 prosenttia haluaa asua siellä. Vain pieni vähemmistö suomalaisista, 13 prosenttia, haluaa asua suuren kaupungin keskustassa.

Kaupunkilaistenkin arkipuhe vilisee agraareja ilmauksia. Kun laarit ovat täynnä, on myyntipuolen saralla paljon tekemistä, ja markkinointi vetäytyy ideariiheen.

Samalla maaseutu on muuttunut. Höltön kuvien aikaan kesämökkejä oli vähän, ja ne olivat lähinnä suurten kaupunkien lähiympäristössä. Nyt maaseudusta on tullut yhä enemmän vapaa-ajanvyöhyke, jonne mennään rentoutumaan ja harrastamaan. Siellä lenkkeillään, sauvakävellään ja talutetaan koiria hihnassa. Moni hankkii jopa hevosen.

Maaseudun ja kaupungin elämänmuodot ovat lähestyneet toisiaan. Nuorisokulttuurissa eroa ei oikeasti juuri ole, ainakin jos vertaa Höltön kuvien aikoihin. Samat vaatteet, puheenaiheet, ilmaukset, mutta pieniäkin eroja korostetaan: murresana voi saattaa häpeään.

Mutta yksi seikka on muuttumassa perusteellisesti. Yhteyksien ei tarvitse enää kulkea Helsingin kautta. Nyt laajakaista yhdistää pohjoiskarjalaisen lettipään suoraan maailmaan – Berliiniin tai New Yorkiin.  

Ismo Höltön kuvien näyttely Ateneumissa 10. huhtikuuta - 31. toukokuuta 2015.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    7. 7

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    8. 8

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    9. 9

      Lasten ruutuaika ei saisi ylittää paria tuntia päivässä, sanoo silmälääkäri: ”Laitteiden tuijotus on jo nyt lisännyt lasten silmävaivoja, emmekä tiedä, mitä puhelin ja tietokoneet oikeasti tekevät silmille”

    10. 10

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää