Diplomi-insinööri näki itkevässä vauvassa suuria mahdollisuuksia ja kehitti koliikkivauvoja tuudittavan patjan

Koneellisesti toimiva patja nukuttaa vauvan – HS testasi toimiiko patja myös oikeasti.

Hanna Sissalaa jännitti niin paljon, että hänen oli vaikea pysyä paikoillaan. Hän yritti keskittyä kuuntelemaan kilpailun tuomarin puhetta, mutta mieleen jäi vähän.

Sissala oli ilmoittanut keksintönsä Kind und Jugend -messujen uusien keksintöjen innovaatiokilpailuun. Nyt oli 15. syyskuuta 2016, ja kilpailun tuloksia julkistettiin.

Puheen lopuksi tuomari ilmoitti voittajan lasten huonekalujen sarjassa. Se oli uusi innovaatio: tuudittava vauvanpatja.

Hanna Sissalan keksintö.

Seuraavista hetkistä Sissala ei muista jälkikäteen muuta kuin sen, että olo oli tyhjä.

Hän on ensimmäinen suomalainen, joka on voittanut tämän vuosittain Kölnissä järjestettävän kilpailun. Kind und Jugend -messut ovat lastentarvikealan suurtapahtuma, jossa kaikki johtavat alan yritykset esittelevät uutuustuotteensa.

Voitto oli täysi yllätys, sillä Hanna Sissalan Familings on tuntematon tekijä, vasta pari vuotta vanha ja hyvin pieni yritys.

Hanna Sissala itse on 34-vuotias diplomi-insinööri ja kahden pienen lapsen äiti.

”Voitosta alkoi uskomaton hurlumhei. Kymmenet firmat eri puolilta maailmaa tulivat esittäytymään ja tarjoamaan meille yhteistyötä”, Sissala muistelee kuukautta myöhemmin Helsingin Vallilan yritystalossa (viralliselta nimeltään Health Innovation Village), josta Familings on vuokrannut toimitilan. Samassa rakennuksessa toimii viitisenkymmentä yritystä, jotka ovat erikoistuneet tarjoamaan terveys- ja hyvinvointialan palveluita.

Melkein loppuun asti oli ollut epävarmaa, pääseekö Sissalan keksintö edes osallistumaan kilpailuun. ”Lopulta saimme kutsun, koska joku toinen oli peruuttanut osallistumisensa.”

Osallistuminen maksoi, ja pienellä yrityksellä oli ollut vaikeuksia koota vaadittu summa.

Yritys oli pieni, ja rahasta oli pulaa, mutta yrityksellä on tuote, jota Kölnin innovaatiokilpailun tuomari luonnehti yhdellä sanalla: ”vallankumouksellinen”.

Vallankumouksen suunnittelu alkoi neljä vuotta sitten, kun Hanna Sissala synnytti ensimmäisen lapsensa. Vauvalla oli paha vatsavaiva, koliikki.

”Lapsi itki joka ilta tuntikausia. Etsin apua netistä. Googlasin ja googlasin monilla kielillä. Luin kirjoja ja kyselin neuvoja. Apua ei juuri löytynyt. Tuntui, että kaikki vain nostivat kätensä pystyyn ja sanoivat, että koeta kestää, kyllä koliikki joskus loppuu”, Sissala kertoo.

Pienten lasten äidit ja isät tietävät, että jos vauva voi huonosti, koko perhe voi huonosti. Koliikki tekee elämästä painajaismaista.

Yksi kantaa vauvaa huoneesta toiseen, toinen työntää vaunuissa pitkin katuja ja kolmas ajaa silmät ristissä autolla ympäriinsä.

Hädän hetkellä syntyy myös tilapäisiä keksintöjä. Pinnasänkyyn asennetaan keinu, jossa lasta heijataan. Suvun vanha puinen kehto kaivetaan esiin vintiltä ja lasta keinutellaan. Vauvan kantorepuista tehdään versioita.

Yleensä koliikki kestää muutaman kuukauden. Sitten pienokaisen vatsavaivat hellittävät. Vauvan iltaitkun loppuminen on niin suuri helpotus, että väsyneet vanhemmat haluavat unohtaa tämän tuskallisen elämänvaiheen.

Hanna Sissala ei kuitenkaan halunnut unohtaa koliikkivauvan itkua.

”Kun koliikkivaihe oli mennyt ohitse, minulla oli aikaa ja jaksoin vihdoin miettiä tätä ongelmaa loogisesti”, hän muistelee.

Sissala alkoi järkeillä. Hän laski ja piirsi.

Koska vauva rauhoittui liikkeessä, piti kehittää tuote, joka liikuttaa vauvaa. Ja liikuttajan piti olla moottori, jotta vanhemmat eivät rasitu.

Toinen johtopäätös oli se, että tuotteen pitää olla niin turvallinen, ettei vanhempien tarvitse koko ajan vahtia vauvaa.

Lapselle turvallisin paikka on oma sänky. Sänkyyn pitäisi siis saada patja, joka toimisi kuin kehto tai keinu, tuudittaisi vauvaa.

”Minulle oli tullut aikaisemmista töistä varmuus, että pystyn keksimään asioita, jotka ovat arvokkaita ihmisille”, Sissala sanoo.

Hän valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 2005. Diplomityön aihe oli Logistiikkavaraston henkilöstön optimointi.

Lappeenrannan Teknillisessä yliopistossa Sissala opiskeli tuotantotalouden linjalla. ”Olin tyytyväinen, että pääsin juuri tuotantotalouteen, sillä siinä oli sekä kaupallista puolta että teknistä puolta. Se oli minusta sopiva kombinaatio.”

Työuransa hän aloitti kymmenen vuotta sitten henkilöstöpalveluyritys Baronassa, jossa hän on kehittänyt uusia palvelukonsepteja.

Itseluottamusta lisäsi myös se, että Hanna Sissala on matemaattisesti lahjakas. Keksintöjen tekeminen onnistuu usein matemaattisesti lahjakkailla ihmisillä. Sissala huomasi jo koulussa, että hän ratkoi helposti vaikeitakin matemaattisia tehtäviä. Muutamia vuosi sitten hän meni Mensan jäsentestiin ja läpäisi sen.

Hän arvelee, että hän on perinyt matemaattisen lahjakkuuden äidiltään.

Äidin puoleen piti kääntyä myös, kun hän ryhtyi kehittämään patjaa.

”Olin aluksi sitä mieltä, että en halua omaa äitiäni tähän tiimiin. Annoin periksi, sillä parempaa tekstiilialaa tuntevaa kumppania olisi ollut vaikea löytää.”

Äiti tuntee tekstiilit, sillä hän on työskennellyt työnjohtajana suuressa vaateyrityksessä.

Vaikka rahaa ei juuri ollut, Hanna Sissala onnistui kokoamaan pienen tiimin, joka ryhtyi kehittämään keinuttavaa patjaa. Tiimissä on ollut teknisiä ja kaupallisia osaajia, jotka ovat vuosiksi omistautuneet hankkeelle.

Myös tiimin kokoaminen vaati nokkeluutta.

”Oli hankalaa rekrytoida, kun ei ollut tuotetta eikä yritystä eikä voinut maksaa palkkaa.”

Kun tiimi oli rakentanut prototyypin, sitä ryhdyttiin kokeilemaan.

”Oli tärkeää, että saisimme rehellistä palautetta. Tutuilta olisi voinut saada kohteliaita vastauksia, joten levitimme neuvoloiden ilmoitustauluille ilmoituksia. Kun koekäyttäjät olivat vieraita, he sanoivat mielipiteensä suoraan.”

Vauvojen vanhemmilta saatu palaute oli niin rohkaisevaa, että työtä kannatti jatkaa. Yritystoiminnan käynnistämiseen saatiin apua myös erilaisilta verkostoilta.

Valtiollinen rahoittaja Tekes myönsi 50 000 euron tuen patjan tuotekehittelyyn, ja antoipa se myöhemmin vielä jatkorahoitusta.

”En tiedä, mitä hankkeesta olisi tullut, jos ei olisi saatu Tekesiltä apua. Todennäköisesti se olisi loppunut tai ainakin viivästynyt vuosia. Meillä oli hyvä tuuri, kun pääsimme vielä hyvänä aikana mukaan. Nykyisin leikataan juuri aloittavien yritysten tukia”, Sissala arvioi.

Yksityisille yrityksille suunnattu raha oli vielä tiukemmassa. Ja vauvatuotteella oli hankalaa kilpailla varsinkin muodikkaiden pelialan startuppien kanssa.

”Monelle ovelle on pitänyt kolkuttaa”, Sissala kertoo neljän vuoden mittaisesta urakasta.

”Kun olemme esitelleet hanketta bisnesenkeleille, tyypillinen vastaus on ollut, että idea on oikein hyvä, mutta kun en tunne alaa, en voi rahoittaa. Onnea on kyllä toivotettu”, Sissala kertoo rahoituskierroksesta.

Viime vuonna päästiin tuotekehityksessä niin pitkälle, että vauvanpatjalle haettiin patenttia. Viranomaiset ovat antaneet siitä jo välipäätöksen, ja yrityksessä laaditaan vielä vastauksia viranomaisten lisäkysymyksiin.

Patenttipäätös on tärkeä, sillä pienen yrityksen ympärillä vaanii kopioijia. Siitä saatiin esimakua jo Kölnin messuilla, kun muutamat uteliaat messuvieraat olivat hyvin kiinnostuneita patjan teknisistä yksityiskohdista, mutta eivät halunneet kertoa, miksi.

Juuri nyt, lokakuun lopulla, Hanna Sissalan yrityksessä eletään kriittisiä aikoja. Kölnin messuilta saatu palkinto on herättänyt kiinnostusta. Tilauksia on tullut paljon.

Alihankkijoilta on tilattu osia, joita yhdessä vauvanpatjassa on neljäkymmentä.

Osat kootaan Vallilan yritystaloon, ja sitten kääritään hihat. Yrityksen työntekijät ja ystävät ovat saaneet talkookutsun. Jokainen patja tehdään käsityönä, ja näin varmistetaan, että patja varmasti toimii.

Patja ei ole aivan halpa. Se maksaa noin 500 euroa, mutta voihan sen myydä eteenpäin, kun koliikki on voitettu.

”Meidän olisi pystyttävä toimittamaan patja heti, kun tilaus on tullut. Tilaajalla on aina akuutti tilanne päällä, monella on suoranainen hätä. Tiedän sen omasta kokemuksesta.”

Puolitoista vuotta sitten patjan kehitystyö oli kiivaimmillaan. Hanna Sissala synnytti silloin toisen lapsen.

Uudella vauvalla ei ollut koliikkia. Se oli helpotus ja auttoi myös keksinnön edistämistä.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    5. 5

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    6. 6

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    7. 7

      FT: Miljardööri George Soros antoi valtaosan omaisuudestaan demokratiasäätiöilleen

    8. 8

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    9. 9

      Uusi kulmakarvojen tatuointimenetelmä villitsee Suomessakin, mutta onko microblading turvallista? Asiantuntija oikoo viisi väärinkäsitystä

    10. 10

      Sortuu, ei sorru... Norjan Mannen-vuori uhmasi viranomaisten romahduttamisyrityksiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    5. 5

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    6. 6

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    7. 7

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    8. 8

      Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

    9. 9

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    7. 7

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    8. 8

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    9. 9

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    10. 10

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    11. Näytä lisää