Kekkosen vastustajia kutsuttiin 1970-luvulla äärioikeistolaisiksi ja fasisteiksi – yksi heistä kertoo nyt, millainen oli neuvostoajan Suomi - Kuukausiliite | HS.fi

Kekkosen vastustajia kutsuttiin 1970-luvulla äärioikeistolaisiksi ja fasisteiksi – yksi heistä kertoo nyt, millainen oli neuvostoajan Suomi

Suomessa oli 1970-luvulla pakko mielistellä Kekkosta ja Neuvostoliittoa – 92-vuotias toisinajattelija Kullervo Rainio kertoo, millaista se oli.


1.4.2017 2:00 | Päivitetty 6.4.2017 7:25

Silloinkin oli itsenäisyyden juhlavuosi.

Joulukuussa 1977 Suomi täyttäisi 60 vuotta. Kansakunta oli edellisten vuosikymmenten aikana oppinut, että kaiken perusta olivat luottamukselliset suhteet Neuvostoliittoon.

Itsenäisyyden juhlavuoteen valmistautumiseen tarjosi ystävänapua myös Neuvostoliiton suurlähettiläs Vladimir Stepanov, erinomaista suomea puhuva kivikasvo Itä-Karjalasta. Hän ehdotti joulukuussa 1976, että Suomi ja Neuvostoliitto juhlisivat seuraavana vuonna merkkipäiviä yhdessä, kun myös Venäjän bolsevikkivallankumouksesta tulisi kuluneeksi 60 vuotta.

Luitko jo nämä?