Itsenäisyyspäivänä 1940 Molotov ojensi Paasikivelle paperilapulla nimilistan, ja siitä alkoi surullinen kausi: vuoteen 1982 asti Neuvostoliitto vaikutti siihen, kenet sai valita Suomen presidentiksi - Kuukausiliite | HS.fi

Itsenäisyyspäivänä 1940 Molotov ojensi Paasikivelle paperilapulla nimilistan, ja siitä alkoi surullinen kausi: vuoteen 1982 asti Neuvostoliitto vaikutti siihen, kenet sai valita Suomen presidentiksi

Väinö Tanner ei kelvannut Neuvostoliitolle, mutta Urho Kekkoselle Kreml sanoi kyllä. Trollit vaikuttavat harmittomilta peikoilta, kun Suomen ja itänaapurin suhdetta tarkastellaan hieman pidemmällä aikavälillä, kirjoittaa esseessään Unto Hämäläinen.

Tilaajille
Julkaistu: 6.1.2018 2:00, Päivitetty 7.1.2018 6:31

Edvard Iston Hyökkäys-niminen maalaus on vuodelta 1899. Siinä Venäjän kaksipäinen kotka yrittää riistää Suomi-neidolta lakikirjaa. Kuva: Markku Haverinen / Suomen Kansallismuseo

Lähettiläs J. K. Paasikivi herätettiin ennen keskiyötä syvästä unesta.

Avustaja kertoi unenpöpperöiselle Paasikivelle, että Kremlistä oli soitettu ja ilmoitettu, että ulkoministeri Molotovillaoli kiireellistä asiaa Suomen Moskovan-lähet­tiläälle.

Paasikivi puki päälleen ja lähti saman tien tapaamaan Molotovia. Oli Suomen itsenäisyyspäivän ilta vuonna 1940.

Luetuimmat

Uusimmat