Kuukausiliite    |   Sota 1918 livenä

Toukokuussa sisällissota päättyy, ja punavankien joukkoteloitukset alkavat

Kuukausiliitteen kirjoitussarja seuraa sodan tapahtumia aikalaisten päiväkirjojen ja kirjeiden kautta.

Punaiset pakenevat itään. Hevoskyydillä, jalkaisin, millä tahansa. Vallankumousyrityksen johtajat ovat jo paenneet Venäjälle. Heidän perässään turvaan yrittää punakaarteissa sotineita miehiä, poikia ja naisia, mutta on jo myöhäistä.

Toukokuun parina ensimmäisenä päivänä valkoiset ottavat Lahdessa ja sen lähistöllä vangiksi 30 000 punaista. Joukossa on sekä aseellisia että siviileitä. Monet ovat lähteneet matkaan Länsi-Suomesta ja Hämeestä pyr­-
kien itään Viipuriin.

Fellmanin kartanon maille Lahden lähelle perustetaan jättimäinen vankileiri. Samoin Hennalan varuskuntaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Viimeiset punaiset taistelijat antautuvat lauantaina 5. toukokuuta Pyhtäällä.

Sota päättyy. Se on kestänyt kolme ja puoli kuukautta. Taisteluissa on menehtynyt noin 9 500 suomalaista.

Nyt ihmisiä alkaa kuolla enemmän.

Vankina eri puolilla Suomea on lähes sata­tuhatta ihmistä: punakaartilaisia, heidän kannattajiaan tai sellaisiksi epäiltyjä.

Lahdessa valkoiset ampuvat heti toukokuun ensimmäisellä viikolla yli 500 vankia ilman oikeudenkäyntiä.

Ennen kuin kaikki on ohi yli 7000 punaista on teloitettu. Nälkään ja tauteihin leireillä kuolee yli 13 000 ihmistä

Pakomatka on vienyt Aku Valtakosken Viipuriin. Hän lähti Turusta pakenevien punaisten mukana. Nyt hän aikoo yrittää takaisin, mutta se on vaarallista.

Valtakoski ei ole tarttunut aseeseen. Olisi ehkä tarttunut, ellei hänen tuore morsiamensa Elvi Majanen olisi kieltänyt. Valkoisten silmissä Valtakoski on kuitenkin epäilty, koska hän ehti toimia Turussa useita viikkoja punaisten vallankumousoikeuden kirjurina.

Viipurissa Valtakoski on piileskellyt puu­vajassa. Onnekseen hän tuntee Viipurin poliisimestarin. Tämä kirjoittaa Valtakoskelle matkustusluvan, jossa todetaan, että punakaarti on väkisin tuonut hänet pakolai­sena Viipuriin.

Valtakoski pääsee Turkuun.

Junat kulkevat taas, samoin posti. Kotona odottavat Elvin kirjeet.

Elvi on kirjoittanut kirjeitä kuukautta aiemmin tykkitulen keskellä Tampereella.

Aku lähettää vastauskirjeensä 8. touko­kuuta:


Elvi, armas kultani. Sinä minun hyvä enkelini. – – Kun niitä luen, lämpenee sydämeni ja kyyneleet, tulevat silmiini. Että sinä rakas Elvini, keskellä suurinta ahdistusta ja kuolemaa katsellessa silmästä silmään, vielä voit ajatella ja kirjoittaa rakkaudestasi ja niin hartaana ajatella minua, se on niin suurta, etten voi sitä kirjoittaa.

Kolme päivää myöhemmin Aku Valtakoski vangitaan.

Toukokuun alussa juna vie pitkästä aikaa postia Pohjois-Pohjanmaan Nivalaan. Kaisa Kallio lukee kirjeen ja saa tietää miehensä olevan elossa. Kyösti Kallio on kirjoittanut kirjeen kaksi kuukautta aiemmin.

Kyösti Kallio on senaattori, porvarihallituksen jäsen. Hän pysyi hengissä keskellä punaista Helsinkiä. Toisin olisi voinut käydä, jos punaiset olisivat saaneet tietää hänen piilopaikastaan tuttavan asunnossa Bulevardi 10:ssä.

Pian aviomies itsekin saapuu Nivalaan. Tavattuaan perheensä hän pitää täydessä kirkossa puheen sunnuntaina 5. toukokuuta. Puhe on niin yllättävä, että sitä muistellaan vielä sata vuotta myöhemmin. Kallio sanoo:

Meidän on luotava sellainen Suomi,
jossa ei ole punaisia eikä valkoisia,
vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.

Suomessa on tuhansia leskiä, tuhansia orpoja. Koteja on ryöstetty, taloja poltettu.
On ammuttu aseettomia, heitetty ruumiita nimettömiin maakuoppiin.

Ajatus sovinnosta tulee monille kuulijoille liian pian. Kallio huomaa sen itsekin. Palat­tuaan Helsinkiin hän kirjoittaa Kaisalle, että yleisö taisi odottaa tuomitsevampaa sävyä.

Ihmisiä parveilee pyhäpuvuissaan Kauppatorilla Helsingissä. Joukossa kulkee myös saksalaisia sotilaita, ruotsalaisia upseereita sekä suomalaisia jääkäreitä ja suojeluskuntalaisia – sodan voittajia kaikki.


Kirjailija–lehtimies Juhani Aho seuraa menoa tarkkaavaisena. Paikalla on Suomen ylin johto, senaatti. On ne senaattorit, jotka tammikuussa tunteja ennen punaisten vallankumouksen alkua ehtivät Vaasan-junaan.
On puheenjohtaja Pehr Evind Svinhufvud, joka pakeni jäänmurtajan kyydissä Viron, Saksan ja Ruotsin kautta Vaasaan. On Kyösti Kallio.

Nyt he kaikki ovat taas pääkaupungissa ja päättävät Suomen asioista.

Senaattorit nousevat laivaan. Sen perään lähtee pienempi höyrypursi, jonka kyydissä on Aho ja muita sanomalehtimiehiä. Määränpää on Viapori, linnoitussaari Helsingin edustalla.

Hattujen sodan jälkeen Ruotsi perusti saareen linnoituksen, Sveaborgin. Nyt venäläiset ovat pitäneet saaressa sotilastukikohtaa yli sata vuotta, ja paikkaa on kutsuttu Viaporiksi. Tänään senaatti ottaa Viaporin itsenäisen Suomen haltuun.

Aho ymmärtää hetken historiallisuuden. Suomen itsenäiseksi julistautumisesta on yli viisi kuukautta, mutta vasta nyt Venäjän armeijasta päästään eroon.

Viaporin linnavallin päällä seisoo lipputanko. Salkoon nostetaan Suomen punakeltainen leijonalippu. Aho seuraa liikuttuneena. Hän katselee siniselle ulapalle ja ajattelee, että se ulappakin on nyt Suomen.

Svinhufvud nousee muurille pitämään puheen. ”Nyt on Suomi vapaa”, hän julistaa.

Eläköön, eläköön, eläköön!

Sitten Svinhufvud kertoo uutisen. Senaatti on päättänyt, että Viaporin nimi muutetaan Suomenlinnaksi. Aho riemastuu. Päiväkirjaansa hän kirjoittaa:


Aate on minusta nerokkaimpia. Ruotsinlinna – Sveaborgia, Ryssänlinnaa – Sveaborgia ei ole enää olemassa. On olemassa Suomenlinna. Snellmanin päivänä, entisenä suurena kansallisena nimenmuuttopäivänä muutettiin tänä vuonna vain yksi nimi, mutta se riitti.

Aho ei kirjoita mitään Suomenlinnan vangeista, vaikka hän ei voi olla näkemättä heitä. Punavankeja on saarella jo yli 7 000, säilöttynä pariinkymmeneen sotilaskasarmiin Suomenlinnan saarilla. Heitä vartioidaan piikkilankojen, vartijoiden ja konekiväärien avulla.

Teloitukset ovat alkaneet myös Suomenlinnassa.

Sää on juhlalle sopiva. Torstaina 16. toukokuuta aurinko paistaa Helsingissä. Kaisaniemen sääasemalla lämpötilan mitataan nousevan 15 asteeseen.

Katujen varsille kerääntyy runsaasti kaupunkilaisia, sillä edessä on valkoisen armeijan voitonparaati. Paraatin kärjessä kaupunkiin ratsastaa kenraali Gustaf Mannerheim Neptun-hevosensa selässä. Hän saapuu juhlakansan eteen pitkin Heikinkatua.

Vuosikymmeniä myöhemmin se näky ikuistetaan patsaaksi saman – mutta Mannerheimin nimeä kantavan – tien varteen.

Kun Mannerheim vuoden alussa palasi Suomeen, häntä ei juurikaan tunnettu. Nyt koko Suomi tietää Mannerheimin. Hän on porvarien sankari ja työväestön vihan kohde. Voitonparaatin kunniaksi Mannerheim antaa päiväkäskyn, jossa hän julistaa:


Suomen kansa on puhdistanut päältään satavuotiset kahleet ja seisoo valmiina ottamaan sen paikan, joka sille kuuluu.

Mannerheimin juhlailoa kuitenkin varjostaa, että hän itse ei saanut vapauttaa pääkaupunkia punaisista. Saksasta tullut divisioona sotilaita valtasi kaupungin jo kuukautta aiemmin. Saksalaiskenraali Rüdiger von der Goltz piti silloin oman paraatinsa. Nyt hän on mahtimies Suomessa.

Von der Golz on Senaatintorilla vastassa Mannerheimia. Miehet kättelevät kohteliaasti juhlaväen edessä. Menee kuitenkin vain pari viikkoa, kun Mannerheimin närkästys senaatin saksalaisinnosta kasvaa niin suureksi, että hän eroaa ylipäällikön tehtävästä.

Paraatin osallistuu noin 12 000 miestä. Sotilaiden kulkua seuraa myös Salme Setälä, joka kevään aikana vaaransi henkensä salakuljettamalla valkoisille aseita ja ammuksia punaisten hallitsemassa Helsingissä. Nyt toukokuussa Setälä on taas ottanut ilon irti Helsingin kahviloista ja seuraelämästä. Tanssiaisiakin on taas järjestetty.

Juhlapäivästä Setälä kirjoittaa päiväkirjaan:


Suuri paraadi. Senaatintorilla + Ringe­grenillä [Erottajalla] seistiin 4 tuntia polyteekin lipun turvissa.

Pitkänsillan toiselta puolen, punaisten puolelta kaupunkia, ei juhlallisuuksiin tietenkään osallistuta. Pääkaupungin porvaristo sen sijaa heiluttaa valkoisia liinoja ja huutaa hurraata suomeksi ja ruotsiksi. Marssijat etenevät ohi Esplanadin kahviloiden ja vaateliikkeiden. Yläkerroksista ihmiset kurkistelevat avoimista ikkunoista.

Mannerheim istuu ratsunsa selässä puistotiellä vastapäätä Hotelli Kämpin kulmaa.

Siitä ohi marssii myös 17-vuotias Urho
Kekkonen, yksi sodan monista teinisotilaista. Hänet on valittu Kajaanien sissien valiojoukkoon, joka on lähetetty pääkaupunkiin. Suojeluskuntajoukko majoittuu tennishalleilla Brandössä eli Kulosaaressa.

Kekkosta ilahduttaa, että Kainuun pojat saavat suosionosoituksia pääkaupunkilaisilta. Kekkonen kirjoittaa paraatista kirjeen, jonka hän lähettää Kainuun lehteen julkaistavaksi. Hän kirjoittaa:


Kauppatorilla levähdettiin ja juotiin Helsingin mautonta sitruunasoodaa. Kohta tuli määräys lähteä eteenpäin ja marssimme ohi kenraali Mannerheimista, joka istui hevosen selässä Runebergin patsaan luona ja tarkasti joukkoja. Taas kansa hurrasi.

Koulupoika Kekkosen sota ei kuitenkaan ole vielä ohi. Hänen ryhmänsä komennetaan takaisin palvelukseen.

”Aamulla Haminaan”, Kekkonen kirjoittaa muistikirjaansa keskiviikkona 22. päivä.

Seuraavana viikonloppuna Haminassa Kekkonen komentaa teloitusryhmää, mikä vaivaa häntä lopun elämäänsä.



Sota on ollut myös taistelua tiedosta. Tietoa on vääristelty, sillä on lietsottu vihaa. Nyt toukokuussa Työmies ja muut työväen lehdet eivät enää ilmesty. Porvarilehdet, kuten Helsingin Sanomat ja Aamulehti, ilmestyvät jälleen.

Sodan voittajat kirjoittavat.

Mutta suomalaiset kirjoittavat myös yksi­tyisesti.

Maalari Emil Pajula kirjoittaa mustakantiseen Työväen taskukirjaan. Hän käyttää lyijykynää lyhyisiin merkintöihinsä. Toukokuussa useat merkinnät koskevat sitä, mitä Pajula on saanut syödäkseen. Hän kertoo, jos on saanut silakan, palan leipää tai maitoa.

Pajula on valkoisten vankina Keuruulla. Vankeuteen riitti syyksi, että Pajula toimi vuosia työväenyhdistyksessä. Punakaartissa Pajula ei toiminut, eikä tarttunut aseeseen.

Hän odottaa. Välillä joku vangeista viedään pois. Joko tutkittavaksi muualle tai jotain pahempaa. Huhut kyllä liikkuvat.

Torstai 23. toukokuuta on sateen sekainen päivä. Niin Pajula kirjoittaa. Mutta iltapäivällä tulee kaunis pouta.

Pajula ei tiedä, miten käy. Hänelle itselleen tai Suomelle.


Kevät luonnossa, syksy sydämessä.

Kuukausiliitteen Sota 1918 livenä -sarja on ilmestynyt tammikuusta alkaen. Sarja jatkuu verkossa vielä toukokuun puoliväliin eli Mannerheimin paraatiin saakka. Kaikki osat ovat luettavissa osoitteessa HS.fi/sota1918livena.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuukausiliite
  • Sota 1918 livenä
  • Historia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    2. 2

      Näin amerikkalaismediassa reagoitiin Trumpin selittelyihin: Trumpia kutsutaan lapsipresidentiksi, republikaaneilta vaaditaan selkärankaa

    3. 3

      Donald Trump antoi raivoa herättäneelle kommentilleen niin hämmentävän selityksen, ettei internet voinut muuta kuin keksiä siitä toinen toistaan tylympiä vitsejä

    4. 4

      Ihminen voi hukkua täpötäydellä uimarannalla 30 sekunnissa kenenkään huomaamatta – ”Hukkuva ei näytä yleensä hukkuvalta”

    5. 5

      Säätä manipuloidaan jopa 50 maassa – Hirmuhelteen siirtäminen tai viilentäminen keinotekoisesti on toistaiseksi ollut ihmiselle mahdoton tehtävä

    6. 6

      Luolasta pelastetut thaipojat astuvat median eteen – HS näyttää lehdistötilaisuuden suorana juuri nyt

    7. 7

      Heidi Juvonen on ollut pian vuoden ostamatta mitään turhaa, vaikka hänellä on kolme alaikäistä lasta ja kaksi kissaa – Näin se onnistui

      Tilaajille
    8. 8

      Sana ”moi” riitti lopettamaan huumeidenkäyttäjien häiriköinnin Töölön kirjastossa – ”Jos ihminen nähdään vain järjestyshäiriönä, käytös on sen mukaista”

    9. 9

      Poliisi tutkii: Amstaffi tappoi shetlanninlammaskoiran ja hyökkäsi 16-vuotiaan tytön kimppuun Espoossa

    10. 10

      Trump purki raivoaan Fox Newsin haastattelussa ja muisteli Neuvostoliiton sotauhreja – ”En halua edes käyttää Venäjästä sanaa vastustaja”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    2. 2

      Trump pyörtää puheitaan Helsingin-kokouksen jälkeen: Venäjä sekaantui Yhdysvaltojen vaaleihin

    3. 3

      Kesän lämpöennätys nousi 33,3 asteeseen, Lapissa on yhtä lämmintä kuin Roomassa – Kuvakooste näyttää, kuinka Helsingissä hikoiltiin

    4. 4

      36-vuotias nainen sai pelastettua hukuksissa olleen lapsen Vantaalla, mutta hukkui itse – pelastuslaitoksen mukaan hukkunut oli lapsen äiti

    5. 5

      Lastaan pelastaessa hukkunut äiti oli veden alla yli 40 minuuttia vilkkaalla uimarannalla Vantaalla – Uima­valvojille on järjestetty kriisiapua

    6. 6

      Trump purki raivoaan Fox Newsin haastattelussa ja muisteli Neuvostoliiton sotauhreja – ”En halua edes käyttää Venäjästä sanaa vastustaja”

    7. 7

      Täysin kokeellinen hoito tuotti yllättävän tuloksen: ihosyöpä hävisi kokonaan 97-vuotiaalta naiselta

    8. 8

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    9. 9

      Sana ”moi” riitti lopettamaan huumeidenkäyttäjien häiriköinnin Töölön kirjastossa – ”Jos ihminen nähdään vain järjestyshäiriönä, käytös on sen mukaista”

    10. 10

      Poliisi tutkii: Amstaffi tappoi shetlanninlammaskoiran ja hyökkäsi 16-vuotiaan tytön kimppuun Espoossa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    3. 3

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    4. 4

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    5. 5

      Los Angeles Timesin toimittaja tuli Helsinkiin raportoimaan huippukokouksesta, mutta rakastuikin julkiseen liikenteeseen – ”Suomi on voittanut minut puolelleen”

    6. 6

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    7. 7

      Suomalais­sukeltaja Mikko Paasi oli thaimaalaisessa luolassa viimeisten joukossa ja joutui pakenemaan nousevaa vettä viime hetkellä – nyt hän kertoo HS:lle tapahtumien dramaattiset vaiheet

    8. 8

      Trump teki etikettimokan ja saattoi kuningatar Elisabetin kiusalliseen tilanteeseen Britanniassa

    9. 9

      Espoolaisilta 13-vuotiailta löytyi huume­seulassa jopa viittä eri ainetta – Eräs poika yritti sekavassa tilassa kaupata rauhoittavia lääkkeitä lastensuojelun työntekijällekin

    10. 10

      Näistä syistä Kalastajatorppa on ylivoimainen paikka Trumpin yöpaikaksi

    11. Näytä lisää