Kuukausiliite

”Joku kysyi, onko tämä teos keskeneräinen? Ei todellakaan ole” – katso neljä Helene Schjerfbeckin rakastettua teosta ammattilaisen silmin

Ateneumissa avautuu tänään perjantaina uusi näyttely, jossa on esillä myös useita Helene Schjerfbeckin töitä. HS avaa taidehistorioitsijan kanssa neljä Schjerfbeckin teosta ja kertoo, mitä niistä voi todella nähdä.

Teos 1: Toipilas (1888)

Toipilas on Helene Schjerfbeckin teoksista rakastetuin. St Ivesissä Britannian lounais­kolkassa maalattu teos näyttää suuri­silmäisen pikku­tytön, joka katsoo käsissään keväisesti vihertävää oksaa. Pörrö­tukkainen tyttö on kääräisty valkoiseen lakanaan ja istutettu korituoliin. Kirkas valo lankeaa ikkunoista sisätilaan. Tunnelma on toiveikas.

Teos ei ollut Suomessa aluksi kriitikoiden suosikki: Schjerfbeck oli edeltävinä vuosina työskennellyt pitkiä jaksoja Ranskassa, ja myös Toipilasta pidettiin liian ranskalaisena. Toisaalta sen taidokkuutta ja vapaampaa siveltimen käyttöä myös kehuttiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Toipilas on taiteellinen taite­kohta Schjerfbeckin uralla”, sanoo Ateneumin intendentti Anna-Maria von Bonsdorff.

Aikalais­kriitikot eivät vielä tienneet, että Toipilaan jälkeen Schjerfbeck alkaisi johdon­mukaisesti uudistaa työ­tapaansa. Hän pelkisti radikaalisti niin värejään kuin muoto­kieltään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Toipilaassa voi nähdä, miten Schjerfbeck oli jo matkalla ranskalaisen naturalismin tavasta kuvata aiheitaan lähes reportaasin­omaisesti kohti uutta, symbolistisempaa suuntaa. Teoksen ensimmäinen nimi oli Première verdure, ensi viherrys, mikä houkuttelee tulkintoihin uuden elämän alusta.

Teosta on tulkittu toipuvan ihmisen kuvauksena. Se on nähty myös purkautuneen kihlauksen pettymyksestä selviävän Schjerfbeckin omakuvana. Von Bonsdorff näkee siinä kuitenkin pikemminkin uuden taiteellisen tekemisen alun.




Teos 2: Punaiset omenat (1915)

”Asetelmat ovat hirvittävän olennainen osa Helene Schjerfbeckin tuotantoa, mikä usein unohtuu”, sanoo Anna-Maria von Bonsdorff.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Toipilaan jälkeen Schjerfbeck oli etsinyt omaa tyyliään ja tietään. Punaiset omenat syntyi 17 vuotta myöhemmin. Se on jäljeltään pelkistetympi. Kuva-aiheessa voi nähdä viittauksen Schjerfbeckin ihaileman ranskalais­taiteilijan Paul Cézannen omena-asetelmiin.

”Schjerfbeckin teokset keskustelevat aina taiteen historian kanssa”, sanoo von Bonsdorff.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Välillä Schjerfbeck oli rajannut väri­palettinsa mustaan, harmaisiin ja valkoiseen, mutta Punaiset omenat hehkuu kirkkaana. Se oli Schjerfbeckiltä tietoinen ja myös muodikas valinta. 1910-luvulla haluttiin eroon symbolismin tummasta väri­paletista. Oltiin uuden aikakauden äärellä, ja maalaukset hehkuivat sateen­kaaren värejä. Monet Schjerfbeckin aikalaisista – niin Pekka Halonen kuin Akseli Gallen-Kallelakin – panivat palettinsa uusiksi.

Punaisissa omenoissa näkyy myös se, miten Schjerfbeck oli alkanut työstää maalauksen pintaa. Siitä tuli hänelle ominainen työskentely­tapa: Hän poisti maalia, lisäsi sitä, poisti sitä ja lisäsi taas. Hän hioi ja raaputti maalausta. Yhteensä maali­kerroksia saattaa Punaisissa omenoissa olla kymmeniäkin.

”Tässä tulee myös esiin Schjerfbeckille ominainen ehdottomuus. Hän ei ole koskaan spontaani, vaan kaikki on pitkän harkinnan tulosta”, sanoo von Bonsdorff.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Tätä on työstetty, työstetty ja työstetty, ja juuri se tekee tähän maalaukseen ihmeellisen pinnan. Se näyttää erilaiselta siitä riippuen, missä valossa ja mistä suunnasta sitä katsoo.”




Teos 3: Eydtkuhnenin tyttö II (1927)

Helene Schjerfbeckin Olga-äiti kuoli vuonna 1923, mikä aloitti taiteilijan tuotannossa uuden vaiheen.

”Helene oli äärettömän kiinnostunut muodista ja muoti­lehdistä. Tuon ajan visuaalinen kulttuuri oli hänen teoksissaan todella vahvasti läsnä”, von Bonsdorff sanoo.

Eydtkuhnenin tyttö II -teoksen sommitelma tuo mieleen Vogue- ja Marie Claire -muotilehtien 1920-luvun kannet. Joutsen­kaulainen ja luisu­olkainen nais­hahmo muistuttaa aikansa uutta nais­tyyppiä, itsenäistä ja poikamaista garçonnea. Tuo naistyyppi kiinnosti Schjerfbeckiä kovasti.

Naishahmon terävässä leuassa ja suurissa mantelin­muotoisissa silmissä voi nähdä afrikkalaisten naamioiden vaikutuksen. Läsnä ovat myös Amedeo Modiglianin nais­hahmot, mikseivät myös Pablo Picasson ja Henri Matissen. Kerman ja sinisen värisistä alueista sommiteltu vaate on lähes kubistinen.

Eydtkuhnenin tyttö II ei ole muotokuva.

”Schjerfbeck tarvitsi aina mallin, mutta kärjistetysti voi sanoa, että sillä ei ollut merkitystä, kuka malli oli”, von Bonsdorff sanoo. Mallin tehtävä oli inspiroida Schjerfbeckiä, tuoda hänen mieleensä jotakin, johdattaa sen äärelle, mitä hän halusi kuvata. Tilaus­muotokuvia hän ei edes suostunut tekemään eikä usein edes näyttänyt teoksia malleilleen.

”Tässä maalauksessa hänelle ominaista on pintojen rakentelu”, von Bonsdorff sanoo.

Siinä missä Punaisissa omenoissa kulminoitui Schjerfbeckin paksu ja moni­kerroksinen tekniikka, Eydtkuhnenin tyttö II:n läpi­kuultavuus leimaa hänen myöhempiä teoksiaan.

”Tärkeää on se, kuinka paljon kangasta Schjerfbeck on jättänyt näkyviin. Se on keino, jolla hän usein pelasi. Joskus on kysytty, onko tämä teos kesken­eräinen. Ei todellakaan ole.”




Teos 4: Punatäpläinen omakuva (1944)

Helene Schjerfbeck teki poikkeuksellisen pitkän sarjan omakuvia. Niistä ensimmäisen hän piirsi jo opiskelu­aikoinaan vuonna 1878. Hän jatkoi omakuvien tekemistä aina vuoteen 1945 saakka. Hän kuoli tammikuussa 1946.

Omakuvat näyttävät ajan kulun ja taiteilijan kädenjäljen muokkautumisen. Ensimmäinen muoto­kuva oli mallilleen uskollinen näköis­muoto­kuva, mutta jo 1800-luvun puolella Schjerfbeck alkoi käyttää itseään kuin mallejaan saavuttaakseen jotain muuta kuin pelkän näköisyyden.

Kun Schjerfbeck teki Punatäpläisen omakuvan vuonna 1944, taustalla oli monta sota­vuotta ja tietoisuus lähestyvästä kuolemasta.

”Tässä on hieno materiaalisen, lihallisen maailman ja jo poissaolevan ihmisen kontrasti”, Anna-Maria von Bonsdorff kuvailee.

Schjerfbeckin omakuvat pelkistyvät ja muuttuvat pääkallo­maisemmiksi hänen elämänsä loppua kohden. Tässä lähes kuultava kallo uppoaa päätä ympäröivään kehään.

”Pisteenä i:n päällä on suuaukon alla leijuva punainen täplä. Sitä on tulkittu elämän viimeiseksi merkiksi”, von Bonsdorff sanoo. ”Mutta jotenkin tämä on myös äärimmäisen vahva maalaus.”

Maalausjälki on rajua. Omakuva on vedetty muutamalla vedolla, mutta sitten sitä on sutattu, hinkattu ja raaputettu. Värit ovat askeettiset, ja Schjerfbeck antaa pohja­kankaan värille suuren roolin. Teos on sekä voimakkaasti työstetty että pelkistetty.

”Olen puhunut taiteilijoiden kanssa näistä myöhäisistä omakuvista, ja he sanovat, ettei Schjerfbeckin käsi ole vapissut niistä viimeisessäkään”, von Bonsdorff sanoo.

”Schjerfbeck pyrki tässä pisteeseen, jossa kaikki turha on karsittu pois ja olennainen löytyy. Sitä hän haki viimeiseen saakka.”

Kirjoituksessa esitellyt teokset ovat Toipilasta lukuun ottamatta esillä Ateneumissa Kohtaamisia kaupungissa -näyttelyssä, joka jatkuu 20. tammikuuta 2019 asti. Toipilas on esillä Ateneumin Suomen taiteen tarina -näyttelyssä, joka on esillä vuoden 2020 loppuun asti.

Kirjoitus on julkaistu alun perin HS Teema -lehden numerossa 4/2018, jonka teemana on Helene Schjerfbeck. Lisätietoja lehdestä osoitteessa HS.fi/teema.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • HS Teema
  • Helene Schjerfbeck
  • Aino Frilander

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Oulun seksuaalirikoksesta etsitty mies otettiin kiinni Saksassa

    2. 2

      Saksalaislehti: Vladimir Putinin henkilö­kortti löytyi Stasin arkistosta

    3. 3

      Miss Norja esiintyi Miss Universum -kilpailussa saamenpuvussa, ja saamelaiset osoittivat suosiotaan: ”Olen erittäin ylpeä”

    4. 4

      Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

    5. 5

      Suomeen rekisteröitiin uusi maahanmuutto­vastainen puolue

    6. 6

      Iso amerikkalainen tutkimus­ryhmä on viemässä suomalaistutkijan kunnian viruslöydöstä – ”Kopioivat minun ideani”

      Tilaajille
    7. 7

      Suora lähetys kosmonauttien avaruus­kävelystä juuri nyt: Venäläiset tutkivat miehistö­aluksensa kylkeen ilmestynyttä reikää, joka nostatti villit spekulaatiot

    8. 8

      Rekka pakeni kolaripaikalta Kehä III:lla Vantaalla – Henkilöauto raahautui keulaan takertuneena

    9. 9

      Sipilä sekoili perus­tulon käsitteen kanssa, Rinne omilla linjoilla työ­peräisestä maahan­muutosta – näin pääministeri­ehdokkaat kohtasivat Keskus­kauppa­kamarin tentissä

    10. 10

      Tältä näyttävät joulun uudet herkut – kokeile suosikkiasi tämän vuoden joulupöydässä, ja muista myös rakkaat klassikkoreseptit

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

    2. 2

      Oulun seksuaalirikoksesta etsitty mies otettiin kiinni Saksassa

    3. 3

      ”Kun vessanpönttö vedettiin, tavara meni väärään suuntaan ja levisi alakaton päälle” – Valvoja on huolissaan rakennus­työmaiden kokemattomista mestareista

    4. 4

      Iso amerikkalainen tutkimus­ryhmä on viemässä suomalaistutkijan kunnian viruslöydöstä – ”Kopioivat minun ideani”

      Tilaajille
    5. 5

      Suomeen rekisteröitiin uusi maahanmuutto­vastainen puolue

    6. 6

      Linnan juhlissa puvullaan huomiota herättänyt Elina Gustafsson kertoo saamastaan vihapuheesta: ”Olen oikeastaan kiitollinen”

    7. 7

      Klonkun näyttelijä teki roolisuorituksen jakomielisenä Theresa Mayna – ehkä ilkeimmässä brexit-videossa ikinä

    8. 8

      Yle ja Karjalainen väittivät virheellisesti Jussi Halla-ahon olleen paikalla ”natsilippu­kulkueessa” – Halla-aho arvosteli ”vastuullista mediaa” ja ajautui väittelyyn siitä, mihin oli oikein osallistunut

    9. 9

      Rauhannobelisti johtaa maata, jossa muslimien talot poltetaan ja ihmisviha velloo avoimena – Mitä Aung San Suu Kyille tapahtui?

      Tilaajille
    10. 10

      Parisuhde kärsii, jos tunnetyö jää toisen harteille tai se on unohdettu kokonaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies oli hurmaava, mutta kun yksiön ovi yöllä sulkeutui, Minna tajusi jotain olevan vialla – ”Minulle tapahtui asioita, joita en olisi halunnut tapahtuvan”

      Tilaajille
    2. 2

      Kansanedustaja Touko Aallon päälle käytiin Linnan juhlissa – ”Kahdella kädellä rintakehään niin voimakkaasti kuin pystyy”

    3. 3

      Kuvakooste: Valitsimme Linnan juhlien kymmenen säväyttävintä pukua – lukijoiden suosikiksi nousi 19-vuotias yllätysnimi

    4. 4

      Helsingissä hakaristilippujen kantaminen johti käsirysyyn, pidätyksiin ja epäilykseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – Kaksi pidätettiin myös 612-soihtukulkueen häirinnästä

    5. 5

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    6. 6

      Oulun poliisi varoittaa: Ulkomaalaistaustaiset miehet saalistavat nuoria tyttöjä netissä

    7. 7

      Näyttelijä Jasper Pääkkönen rikkoi asuvalinnallaan etikettiä – kumppanilla kultainen, käärmeteemainen paljettiasu

    8. 8

      Kesän jälkeen äitien kasvoilta katosivat ilmeet, ja kätilö Rosmariini Tolonen näki sen – HS:n erikoisartikkeli vie vainottujen rohingyojen pakolaisleirille

      Tilaajille
    9. 9

      Ystäväni ei vieläkään tiedä, mitä hänen ex-poikaystävänsä teki päivisin

    10. 10

      Ihminen syttyi tuleen Espoon keskuksen terveysasemalla

    11. Näytä lisää