Kuukausiliite    |   HS Teema

”Mediasta luimme, että tällainen Jäämerenrata on suunnitteilla”, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ja kritisoi Suomea siitä, ettei se vieläkään kuule pohjoisen alkuperäiskansaa

”On nykypolitiikasta kiinni, onko Suomessa alkuperäiskansa saamelaisia sadan vuoden kuluttua”, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio HS Teema -lehden Lappi-numeron puheenvuorossa.

Suomi voisi vielä nousta esimerkilliseksi maaksi yhteistyöstään alueellaan asuvan alkuperäiskansan kanssa, mutta se vaatisi tiedon lisäämistä ja kovaa työtä. Näin sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio HS Teema -lehden puheenvuorossaan. ”Mutta miksi haluamme valjastaa oman maamme kiinalaisten siirtomaaksi, tehdä radan Jäämerelle Nato-maa Norjan kautta Venäjä naapurinamme?” hän kysyy.

Sanila-Aikion puheenvuoro on yksi osa haastattelusarjaa, joka julkaistaan Teeman Lappi-aiheisessa numerossa. Se ilmestyy torstaina 24. tammikuuta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Muita haastateltavia ovat esimerkiksi Kittilässä kunnallispoliittiseen myrskyyn joutunut entinen kunnanjohtaja Anna Mäkelä ja Terveet Kädet -yhtyeen solisti Läjä Äijälä, joka omaksi yllätyksekseen valittiin Lapin Kansan äänestyksessä ”vuosisadan lappilaiseksi”.

Tiina Sanila-Aikio on 35-vuotias saamelaiskäräjien puheenjohtaja. Hän on Sevettijärveltä kolttasaamelaisesta perheestä, jonka porotilan pitämistä hänen Ilomantsista kotoisin oleva äitinsä jatkoi, kun isä kuoli tyttärien ollessa pieniä. Sanila-Aikio opiskeli oikeustieteitä Lapin yliopistossa ja asuu nyt poronhoitaja-aviomiehensä ja tyttärensä kanssa Inarissa. Hän ollut saamelaiskäräjien puheenjohtaja maaliskuusta 2015. Saamelaiskäräjät on elin, joka Suomessa ilmaisee saamelaisten virallisen näkemyksen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Näin hänen puheensa Teema-lehdessä kuuluu kokonaisuudessaan:

”Peräänkuulutan Suomelta pitkäjänteistä saamelaispolitiikkaa. Sitä ei oikein ole. On tämän päivän politiikasta kiinni, onko meillä Suomessa alkuperäiskansa saamelaisia enää sadan vuoden kuluttua.

Suomi ei täysimääräisesti tunnusta meidän omistusoikeuttamme maahan ja veteen tai edes kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksiamme. Kun päätetään saamelaisia koskevista asioista, saamelaiset eivät ole mukana päätöksenteossa. Siitä esimerkki on suunnitelma Jäämerenradasta. Se tuli meille aivan puun takaa. Mediasta luimme, että tällainen on suunnitteilla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

En näe ratahankkeessa mitään järkeä. Miksi haluamme valjastaa oman maamme kiinalaisten siirtomaaksi, tehdä radan Jäämerelle Nato-maa Norjan kautta Venäjä naapurinamme? Tämä on mielestäni aikamoinen ongelma jo pelkästään turvallisuuden kannalta.

Ilmastonmuutos tulee muuttamaan kaiken, mutta miksi siihen varaudutaan kaksinaismoralistisilla hankkeilla, joiden tarkoitus on valjastaa arktisen alueen öljy-, maakaasu- ja puuvarat sekä mineraalit käyttöön? Tulevaisuudessa juuri puhtaat pohja- ja pintavetemme ovat arvossa arvaamattomassa. Kun ilmastopakolaisuus alkaa puskea kohti pohjoista tai puhdas vesi loppuu, sodat käydään puhtaasta vedestä ja ruuasta, näin ennustetaan.

Kiina on ottanut eri tavoin osaa arktisen alueen rahoittamiseen: Lapissa on heidän taustarahoittamaansa hotellia, yliopistotutkimusta, biotehdasta. Kiinalaisia turisteja käy täällä valtavasti. Taloudellisten keinojen kautta Kiinan vaikutus pikkuhiljaa lisääntyy. He lobbaavat Suomen valtiota, joka sitten toteuttaa asiat haluamallaan tavalla. Me saamelaiset olemme siinä näkymätön osa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Inarissa on jo yhteentörmäyksiä turismin ja paikallisten välillä. Turistit käyvät ikkunoiden takana ottamassa kuvia, tulevat yksityiskoteihin jopa sisään tai menevät poroaitauksiin ottamaan kuvia ilman lupia.

Ei ole ekologisesti, sosiaalisesti eikä kulttuurisesti kestävää, että Lapin turismiin haetaan vain kasvua. Inaria ei ole rakennettu massaturismin kohteeksi. Lapissa kannattaisi panostaa harvaan mutta laadukkaaseen matkailuun.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Matkailu on merkittävä työllistäjä myös saamelaisten näkökulmasta. Kun sitä toteutetaan eettisesti oikein, siinä ei ole ongelmia. Menneinä vuosikymmeninä turismissa on levitetty stereotyyppistä saamelaiskuvaa. Vieläkin sitä tehdään. Olemme siihen yrittäneet kovastikin puuttua, välillä paremmalla, välillä huonommalla tuloksella.

Matkailu on merkittävä työllistäjä myös saamelaisten näkökulmasta. Kun sitä toteutetaan eettisesti oikein, siinä ei ole ongelmia.

Grönlannin, Kanadan, Yhdysvaltain ja Uuden-Seelannin alkuperäiskansoilla on samoja haasteita kuin meillä. Ruotsissa ja Norjassa saamelaisilla on paljon yhteistä kanssamme. Venäjällä ollaan heikoimmassa tilanteessa. Suomen saamelaisilla koulujärjestelmä, rahoitus ja opintopolut ovat aivan eri tasoa kuin Venäjällä. He tarvitsisivat kipeimmin resursseja.

Suomi voisi nousta esimerkiksi hyvästä suhteesta alkuperäiskansaansa.

Hyvää kehitystäkin tapahtuu. Oikeusministeriö on saamelaisasioista vastaava ministeriö, ja edellinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kävi tiivistä dialogia saamelaiskäräjien kanssa. Kataisen ja Stubbin hallitusohjelmat olivat kannaltamme kunnianhimoiset, ja pääsimme pidemmälle kuin koskaan tavoitteessa, että Suomi ratifioisi kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimuksen 169, joka säätää alkuperäiskansojen oikeuksien vähimmäisvaatimukset. Norja ja Tanska ovat sopimuksen ratifioineet.

Ratifiointi kaatui samalla kun uusi laki saamelaiskäräjistä kaatui eduskunnassa 2015.

Taustalla oli saamelaiskäräjälain sisältämä saamelaisen määritelmän muutos. Saamelaiskäräjät oli jo hyväksynyt sen, mutta eduskunta ja jopa osa hallituspuolueista lipesi sopimuksesta saamelaiskäräjien kanssa. Siksi vuonna 1995 säädetty laki on yhä voimassa saamelaisen määritelmineen. Siinä saamelaisella tarkoitetaan henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:

1) että hän tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai

2) että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka

3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä ääni­oikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Kaatuneessa lakiesityksessä toinen kohta kuului:

2) että hän on omaksunut sukuyhteisössään saamelaiskulttuurin ja ylläpitänyt yhteyttä siihen.

Saamelaisuus saamelaisalueen ulkopuolella on mahdollista, mutta se vaatii valintoja, jotta yhteys säilyy.

Vuoden 2015 tilaston mukaan saamelaisia on Suomessa yhteensä 10 500 yli 240 kunnan alueella. 5500 asui Lapin läänissä, ja heistä 3500 saamelaisten kotiseutualueella. Yli puolet asuu siis kotiseutualueen ulkopuolella.

Meillä on kolme kieliryhmää: pohjoissaamenkieliset, inarinsaamenkieliset ja koltansaamenkieliset. Kuitenkin alle puolet saamelaisista puhuu saamea äidinkielenään. Kotiseutualueella asuvistakin osalla kieli on kadonnut. Assimilaatiopolitiikka on ollut äärimmäisen tehokasta siinä suhteessa.

Kotiseutualueen ulkopuolella kasvavat lapset ansaitsisivat paremmat mahdollisuudet saamenkieliseen varhaiskasvatukseen ja saamen kielen ja kulttuurin opetukseen koulussa. Onneksi on pilottihanke, jossa kaikkia kolmea saamea voi opiskella etäyhteydellä.

Saamea hiipuu koko ajan pois. Inarinsaamen ja koltansaamen kielityö on täysin Suomessa asuvien harteilla. Tiedän Venäjän puolelta yhden vanhan koltansaamea puhuvan naisen. Eivät luvut meilläkään ole vahvoja. Meillä on peruskoulussa yksi oppilas, joka saa koltansaamen äidinkielenopetusta – tyttäreni.

Jos haluamme kääntää lumipallon suunnan, on tehtävä tiivistä yhteistyötä Suomen ja saamelaisten kesken.

Valtion ja saamelaisten suhde on ollut dramaattinen. Valtion tietoinen tai tiedostamaton saamelaispolitiikka on johtanut siihen, että saamelaisilla on sukupolvet ylittäviä traumoja. On kielen ja kulttuurin menetystä ja muita rajuja kokemuksia. Traumoja ei ole purettu. Päälle tehdään uutta traumaa, esimerkiksi sellaisella vastuuttomalla päätöksenteolla, että rakennetaan nyt Jäämerenrata tuohon.

Ruotsin nuorilla porosaamelaismiehillä on tutkimuksessa todettu kohonnut itsemurhariski. Tällaista tutkimusta tarvittaisiin myös Suomessa.

Neuvottelut totuus- ja sovintoprosessista Suomen valtion ja saamelaisten välillä on aloitettu. Pyrkimys on yhdessä käsitellä assimilaatiopolitiikan traumaa. Vuonna 2017 sovimme pääministerin kanssa, että neuvottelut aloitetaan. Pohjatyöt on tehty. Kevään aikana tästä kuullaan lisää.

Olen todella iloinen, että meillä on saamelaisissa uusia kansallisia kasvoja, nuoria somepersoonia. On saamelaisia yksityishenkilöitä, jotka käyttävät valtavasti aikaa sivistääkseen suomalaisia. On opettajia, jotka eivät lähde lomallaan Kanarialle, vaan tekevät saamen oppikirjoja.

Tietoisuus saamelaisista on lisääntynyt.

Saamelaisasia on koko Suomen asia.”

HS Teema on Kuukausiliitteen toimituksen tekemä erillisliite, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Seuraavan teeman aiheena Minna Canth (13.4.), kesänumerossa sää ja syksyllä talvisota. Teeman voi tilata tai ostaa irtonumerona: Hs.fi/teema.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Venäjä aloitti jo hiostamisen – Kremlissä on ehkä laskelmoitu, että kiltti Suomi saadaan vetämään Venäjän vankkureita

    2. 2

      Selvitys paljasti lohduttoman tilanteen: Tuhansien Helsingin seudun talojen jätevedet valuvat suoraan luontoon

    3. 3

      Vauraaksi mielletyssä Töölössä yli puolet ihmisistä asuu vuokralla – HS kertoo, minne vuokra- ja omistus­asunnot kasautuvat ja paljastaa, miten naapurissasi asutaan

      Tilaajille
    4. 4

      Sadattuhannet suomalaiset kärsivät pakon­omaisen virtsaamisen tarpeesta, ja ihminen voi myös ehdollistaa itsensä pissahätään – Apu saattaa löytyä elin­tapojen muutoksesta

      Tilaajille
    5. 5

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    6. 6

      Presidentti Niinistö HS:lle: USA:n varapresidentti Pence antoi kylmää kyytiä eurooppalaisille liittolaisille Münchenissä – presidentti nostaa esille kolme kipukohtaa

    7. 7

      Vaateteollisuus tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin lentoliikenne ja rahtilaivat yhteensä – ja osuus kasvaa, jos kertakäyttö­shoppailu ei vähene

    8. 8

      Sähköautojen yleistyminen ei synnytä Suomeen energiapulaa – "Tilanne on aika paljon erilainen kuin vaikkapa Keski-Euroopassa”

    9. 9

      Suomen ”sorvi ei pyöri”, kun helsinkiläiset juoksevat toistensa järjestämissä seminaareissa – Muu maa elättää etelää, sanoo vaasalainen miljonääri

      Tilaajille
    10. 10

      Vuoden urheilija vuonna 2019 on jo valittu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    2. 2

      Suomen ”sorvi ei pyöri”, kun helsinkiläiset juoksevat toistensa järjestämissä seminaareissa – Muu maa elättää etelää, sanoo vaasalainen miljonääri

      Tilaajille
    3. 3

      Vanhuus on rikos, ja siitä mummia nyt rangaistaan

    4. 4

      Stella Karlsson hankki purkukuntoiseksi tuomitun talon ja asuu siinä ilman suihkua ja sisävessaa – ”Menoni ovat pienet enkä joudu elämään yli varojeni”

      Tilaajille
    5. 5

      Itkuinen perheenäiti pakkasi lapset ja tavarat Seppo Ylösen autoon, ja matka poliisien suojaamaan turva­kotiin alkoi – Taksin­kuljettajia koulutetaan kohtaamaan perhe­väkivaltaa

      Tilaajille
    6. 6

      ”Autot kuuluvat teille”, julistaa kokoomuksen Orpo tienvarsi­taulussa – HS kysyi, mitä mainos tarkoittaa

    7. 7

      Himoksella lasketellessa kuollut 15-vuotias oli rippileirillä Paraisilta – putosi kirkkoherran mukaan jyrkästä kohdasta

    8. 8

      Joutuuko perillinen hoitamaan vihaamansa vainajan kuolinpesän? Velvollisuudelta välttyy vain täysin välinpitämätön

    9. 9

      Oikeusoppineet joutuivat useiden kärki­poliitikkojen höykytettäväksi – ”Tämä on poikkeuksellista”, sanoo professori Martin Scheinin

    10. 10

      Nimi tekee kenraalin – ja siksi yksi ehdokas on yli muiden, kun valitaan Puolustusvoimien komentaja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    4. 4

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    5. 5

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    6. 6

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    7. 7

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    8. 8

      Ostaja löi sokkona pöytään voittavan tarjouksen Kivihaan 100-vuotiaasta puutalosta – Kohta alkoi kaduttaa

    9. 9

      Teemu ja Sirpa Selänne kohahduttivat ystävyyssäännöllä ja paljastivat erikoisen ilmiön – miehen ja naisen välinen ystävyys ei ole aivan yksinkertaista, kertoi tuhat lukijaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Koen elämäni menneen hukkaan” – Lasten saamista katuvat naiset piilottavat ajatuksensa jopa puolisoiltaan

    11. Näytä lisää