Saska Saarikoski ja korona, 41. päivä: ”Jumala antaa anteeksi, mutta luonto ei” – Paavi ei vaikene koronakriisissä - Kuukausiliite | HS.fi
Kuukausiliite|Poikkeustilassa

Saska Saarikoski ja korona, 41. päivä: ”Jumala antaa anteeksi, mutta luonto ei” – Paavi ei vaikene koronakriisissä

Juttusarjassa seurataan kriisiä läheltä ja kaukaa.

Julkaistu: 26.4. 15:24

Olemme joutuneet viime viikot seuraamaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päivittäistä tajunnanvirtaa Valkoisesta talosta. Paljon vähemmälle huomiolle on jäänyt toinen suuri mielipidevaikuttaja, joka on hänkin puhunut koronasta joka päivä: paavi Franciscus.

Paavin merkityksestä minulle huomautti lukija sen jälkeen, kun olin 12. huhtikuuta hämmästellyt sitä, miten näkymättömiä suomalaiset papit ja piispat ovat koronakriisissä olleet.

Ja tottahan se on: paavi Franciscus on ollut koronakriisin aikana aivan väsymätön. Hän on hoitanut kirkon johtajan tehtävänsä, jakanut haastatteluja ja pitänyt lisäksi joka aamu messun asunnossaan Pyhän Marian vierastalossa.

Verkossa striimatuissa messuissa hän on rukoillut koronan uhrien puolesta, ylistänyt rohkeita lääkäreitä ja sairaanhoitajia ja ottanut kantaa maailman asioihin.

Katolisen kirkon päämies on itsekin suuressa vaarassa, sillä 83-vuotiaalta paavilta poistettiin nuoruudessa osa keuhkoista. Tartunnan riski on suuri, sillä Italiassa koronaan on sairastunut lähes 200 000 ihmistä ja kuollut noin 27 000.

Paavin koronatestit ovat toistaiseksi olleet negatiivisia, vaikka myös Vatikaanissakin on jo havaittu koronatartuntoja. Vatikaanin muurien sisällä asuu noin 250 ihmistä: paavi, vanhoja kardinaaleja, palvelusväkeä ja satakunta nuorta sveitsiläiskaartilaista.

Kirkkovaltiossa asuu siis vanhoja ja sairaita sekä heidän hoitajiaan. Oikeastaan Vatikaani on kuin itsenäisenä valtiona esiintyvä vanhusten hoitokoti.

Paavit ovat kirkon kahden vuosituhannen aikana joutuneet kohtaamaan niin mustan surman kuin muutkin kauheat kulkutaudit. Moni paavi on niihin kuollutkin. Paavi Franciscukselle korona ei siis ole mikään yllättävä onnettomuus vaan ihmiskunnan uusin koettelemus, josta selvitään niin kuin on selvitty aiemmistakin.

Paavin pääsiäismessu oli liikuttavaa katsottavaa. Valkoisiin pukeutunut vanha mies puhui autiossa Pietarinkirkossa tasaisella ja surumielisellä, mutta oudon vakuuttavalla äänellä.

Kirkon merkityksestä muistutti se, että koko maailma puhuu nyt latinaa: ”korona” tarkoittaa kruunua ja ”virus” myrkkyä.

Historiaa puheessa edusti paavin taustalla nähty puinen ristiinnaulitun kuva, jota kannettiin 16 päivän ajan Roomassa vuoden 1522 ruttoepidemian aikana.

Paavi Franciscus tietää, että niin häntä itseään kuin hänen johtamaansa kirkkoa tullaan arvioimaan sen mukaan, mitä kirkko näinä viikkoina tekee.

Mustan surman vuosina kirkkoa johtanut paavi Klemens VI muistetaan siitä, että hän auttoi sairaita ja kuolevia sekä tuomitsi ankarasti ne ”valehtelevan paholaisen harhauttamat”, jotka yrittivät syyttää rutosta juutalaisia.

Myös paavi Franciscus on rohkaissut pappeja menemään sairaiden luo. Huhtikuussa hän sanoi lehtihaastattelussa: ”Jumalan kansa tarvitsee pappinsa lähellään, eikä tämä voi ylisuojella itseään.”

Se on tinkimätöntä ja ankaraakin puhetta, kun muistetaan, että toistasataa italialaispappia on kuollut koronaan.

Paavi on pohtinut koronaa useissa messuissa ja haastatteluissa. Huhtikuun alussa hän pohti The Tablet- ja Commonwealth-lehdissä julkaistussa haastattelussa laajasti koronan historiallista merkitystä.

Ympäristöstä puhuessaan paavi muistutti espanjalaisesta viisaudesta: ”Jumala antaa aina anteeksi, me annamme joskus anteeksi, mutta luonto ei anna koskaan anteeksi.”

”Kuka nyt muistaa Australian maastopaloja tai sitä, että 18 kuukautta sitten laiva saattoi ylittää pohjoisnavan, koska jäätiköt olivat sulaneet. Kuka puhuu nyt tulvista”, paavi kyseli.

”En tiedä, ovatko nämä asiat luonnon kosto, mutta ne ovat varmasti luonnon vastauksia.”

Paavi on myös muistuttanut kriisin aikana useaan kertaan köyhien asiasta. Hän mielestään yhteiskunta ei saa kohdella köyhiä kuin löytöeläimiä.

Paavin mielestä kadulla kohdatun köyhän ihmisen ”näkeminen” merkitsee sitä, että tunnustetaan, etteivät köyhät ole jätettä vaan ihmisiä, jotka ovat omalle äidilleen rakkaita.

”Lehdessä oli valokuva parkkipaikasta Las Vegasissa, jonne asunnottomat oli pantu karanteeniin. Mutta hotellit olivat tyhjiä. Mikseivät asunnottomat voi asua hotellissa? Siinä on meillä kertakäyttökulttuuria käytännössä”, paavi ruoski.

Paavi mukaan korona saadaan kyllä taltutettua, mutta sen tilalle voi tulla taloudellinen selviytymistaistelu, jossa yhteiskuntia riivaa ”itsekkään välinpitämättömyyden virus”.

”On tullut aika eliminoida epätasa-arvoisuudet ja epäoikeudenmukaisuudet, jotka vaarantavat ihmiskunnan yhteisen perheen terveyden”, paavi jyrisi Pyhän Hengen kirkon alttarilta.

”Tämä ei ole ideologiaa”, paavi sanoi. ”Tämä on kristillisyyttä.”

Paavin esiintymisiin ja puheisiin tutustuminen muistutti, että kirkolla voi ehkä sittenkin olla tarjolla jotain lujaa ja tukevaa, joka antaa voimaa ja lohtua historiallisen kriisin keskellä. Se on kristinuskoa, mutta ainakin yhtä paljon, ellei enemmänkin, historiaa ja perinteitä: ymmärrystä siitä, että ihmiset ovat kaikkina aikoina kamppailleet samojen pelkojen ja toiveiden kanssa kuin me tänään.

Siksi on hyvä lopettaa sitaattiin, jossa paavi lainaa ”pakanaa” eli roomalaista runoilijaa Vergiliusta. Tämän runoilla Franciscus kertoo lohduttaneensa itseään yksinäisinä hetkinään eristyksessä.

Erityisen rakas paaville on Vergiliuksen Aeneis-eepoksen kohtaus, jossa Troijan kaupunki on tuhoutunut ja kaikki on menetetty. Hävityksen ja surun keskellä Aeneas päättää, että elämän on jatkuttava. Hän lähtee kantamaan vanhaa isäänsä turvaan. Vergilius kirjoittaa:

Poispäin taattoa kantaen taas pyrin vuoria kohti.

Latinankielisen sitaatin suomennos Päivö Oksala.

Luetuimmat - Kuukausiliite

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat