Saarikoski ja korona, 67. päivä: Jumalan­palveluksissa veisataan ja niihin osallistuu lähinnä riski­ryhmäläisiä – niiden salliminen on päätöntä, sanoo Osmo Soininvaara - Kuukausiliite | HS.fi
Kuukausiliite|Poikkeustilassa

Saarikoski ja korona, 67. päivä: Jumalan­palveluksissa veisataan ja niihin osallistuu lähinnä riski­ryhmäläisiä – niiden salliminen on päätöntä, sanoo Osmo Soininvaara

Juttusarjassa seurataan kriisiä läheltä ja kaukaa.

Julkaistu: 22.5. 16:22

Olen tainnut joskus aiemminkin siteerata brittiläisen taloustieteilijän John Maynard Keynesiin yhdistettyä sitaattia: ”Kun tosiasiat vaihtuvat, minä vaihdan mielipidettäni. Mitä te teette?”

Olen turvautunut siihen usein. Se sopii nimittäin hyvin tilanteisiin, joissa jotakuta pilkataan siitä, että he ovat olleet aikaisemmin yhtä mieltä, mutta vaihtaneet myöhemmin mielipidettään.

Sellaisia mielipidekäännöksiä on nähty viime kuukausina monta – mutta ei ehkä aivan tarpeeksi monta.

Ruotsin nykyisen valtionepidemiologin Anders Tegnellin edeltäjä Annika Linde arvosteli tiistaina Dagens Nyheterin haastattelussa Ruotsin linjaa koronaviruksen torjunnassa. Linden mielestä korona on osoittautunut ”vaikeasti ymmärrettäväksi virukseksi”.

Linden mukaan ruotsalaiset kuvittelivat, että koronaepidemia käyttäytyisi samalla tavalla kuin ne A-tyypin influenssavirukset, jotka aiheuttivat vuoden 1918 espanjantaudin ja vuoden 1968 hongkongilaisen epidemian. Sellaisia viruksia on melkein mahdoton pysäyttää, joten voi olla parempi antaa niiden pyyhkiä väestön läpi niin nopeasti kuin voi.

Korona oli kuitenkin erilainen.

”Tähän mennessä taudin leviäminen on tapahtunut hitaammin kuin luultiin.”, Linde sanoi. ”Ja se on sitä paitsi taipuvainen keskittymiin. Esimerkiksi Skåneen se ei ole alkanut levitä vielä kunnolla ollenkaan.”

Historiasta kiinnostuneet tietävät, miten helppoa on arvioida päättäjien toimintaa väärin, jos katsoo heitä myöhemmän tiedon valossa. Hyvä historiantutkija ottaa selvää, mitä päättäjät ratkaisuhetkellä tiesivät ja millaisista vaihtoehdoista he joutuivat valitsemaan.

Yleensä tällaista arviointia tehdään kymmeniä tai satoja vuosia myöhemmin, mutta koronakeväänä tosiasiat ovat muuttuneet niin nopeasti, että Annika Linde voi jo nyt arvioida ruotsalaisten tammi–helmikuussa valitsemaa linjaa nykyisen tiedon varassa.

Suomessakin on viime aikoina keskusteltu siitä, onko Suomi vaihtanut linjaansa, kun rajoituksia on purettu.

Pääministeri Sanna Marin on torjunut moiset epäilyt tiukasti.

Höpö höpö!

Totta kai Suomen linja liikkuu sitä mukaa kuin koronasta saadaan lisää tietoa. Ja niin sen pitääkin.

Nyrkkeilijä Mike Tyson sanoi aikanaan: ”Jokaisella on suunnitelma ennen kuin saa iskun turpaansa.”

Korona jakelee koko ajan yllättäviä iskuja, joten sen kanssa tappelevan kannattaa väistellä ja yrittää iskeä takaisin, ei seistä keskellä kehää ja julistaa pysyvänsä järkähtämättä valitsemallaan linjalla.

Koronasta säännöllisesti kirjoittava veteraanipoliitikko ja tilastotieteilijä Osmo Soininvaara on muuttanut kevään aikana säännöllisesti ajatuksiaan. Hänellä on tapana ilmoittaa suoraan olleensa väärässä tai saaneensa uutta tietoa, mikä on saanut hänet tarkistamaan sitä tai tätä kohtaa analyysissään.

Ainakaan minun silmissäni se ei vähennä Soininvaaran uskottavuutta, päinvastoin. Soininvaaran tekstien lukeminen muistuttaa siitä, miten paljon uutta tietoa olemme koronaviruksesta viime kuukausien aikana saaneet – ja miten paljon tietoa me vielä tarvitsemme ennen kuin tauti on nujerrettu.

Päätin siis kysyä Soininvaaralta ja kahdelta muulta Poikkeustila-palstalla aiemminkin esiintyneeltä asiantuntijalta, mikä on ollut heille koronakevään suurin yllätys ja mikä on tärkein asia, jota emme koronasta vielä tiedä.

”En kuvitellut, että ihmiset muuttaisivat käyttäytymistään niin paljon, että epidemia tosiaan pysähtyy”, Soininvaara sanoo puhelimessa. ”Mutta sitä selittää osin muuttunut käsityksemme siitä, miten koronavirus tarttuu.”

Soininvaaran mukaan aiemmin pelätyt satunnaiset kohtaamiset ovat osoittautuneet melko vaarattomiksi, mutta yksi asia sitäkin vaarallisemmaksi: keuhkojen pohjasta ääntely.

”Hyvin vaarallista on laulaminen, huutaminen ja hurraaminen. Siksi on aivan päätöntä sallia jumalanpalvelukset, jossa veisataan virsiä ja yleisö koostuu melkein kokonaan riskiryhmäläisistä.”

Toinen yllätys Soininvaaralle on ollut oireettomien odotettua vähäisempi määrä. Aiemmin oireettomia uskottiin olevan noin 30 kertaa enemmän kuin sairastuneita, mutta nyt luvun arvellaan olevan vain 10–15-kertainen.

”Se ei ole vielä aivan varmaa, mutta jos niin on, kaikki muuttuu paljon hankalammaksi.”

Emeritusprofessori Heikki Peltolaa on yllättänyt eniten koronan leviämisvauhti.

”Tähän on helppo vastata: se, että SARS-CoV-2 levisi niin nopeasti kaikkeen maailmaan.”

Aika lailla samoilla linjoilla on ylilääkäri Tomi Mikkola. Hän kertoo yllättyneensä siitä, miten nopeasti epidemia sai maailman polvilleen. Euroopassa yllättäviä olivat varsinkin Italiassa ja Espanjassa nopeasti levinneet epidemiat.

”Tämä oli varmasti se syy, miksi lähes kaikki muut Euroopan maat ’vetivät hätäkäsijarrua’, joka toimikin hyvin eikä vastaavaa muissa Euroopan maissa nähty”, Mikkola sanoo.

Mikkolan mukaan olisi tärkeää ymmärtää, mistä Välimeren maiden tartunnat johtuivat, koska se auttaisi meitä ymmärtämään, miten koronaepidemia jatkossa käyttäytyy.

”Oliko kyse vain väestödemografiasta ja kulttuurista eli kaikki asuvat tiiviisti saman katon alla ja antavat poskipusuja, mikä oli otollista taudin rajulle etenemiselle?”

Tärkeää olisi myös tietää, miksi laumaimmuniteettia ei tunnu syntyvän.

”Ruotsin malli edelleen ihmetyttää sikäli, että ns. laumaimmuniteettia ei siellä ole tullut siinä määrin kuin uskottiin”, Mikkola sanoo.

Entä mitkä kysymykset asiantuntijoita tästä eteenpäin askarruttavat eniten?

Soininvaara miettii kovasti sitä, miksi koronavirus ei tunnu tarttuvan nuoriin. Voi olla, että se johtuu jostain, mitä emme immuunijärjestelmän toiminnassa täysin ymmärrä.

Soininvaara nimittää ihmisen kahta immuunipuolustusjärjestelmää ”ratsuväeksi” ja ”pioneereiksi”. Ratsuväki karauttaa ensin paikalle ja nujertaa vihollisen. Pioneerit tulevat perässä ja tekevät muutokset, joilla seuraava hyökkäys torjutaan.

”Nyt mietitään, onko ihmisillä tarpeeksi vasta-aineita, mutta jotkut sanovat, ettei vasta-aineita edes tarvita. Riittää, kun soluilla on muistissaan vasta-aineiden resepti, jotta se pystyy tarvittaessa tuottamaan vasta-aineita nopeasti.”

”Näyttää siltä, että korkeatasoisetkin asiantuntijat ovat nyt aivan eri mieltä siitä, miten ihmisen immuniteettijärjestelmä ylipäänsä toimii.”

Heikki Peltolalla on mielessään kolme isoa kysymystä:

1. Miksi tauti esiintyy niin ryppäinä?

”Maailmassa ei ole kuin kymmenkunta fokusta, joissa sitten olikin täysi inferno: Lombardia, Barcelona, New Yorkin köyhät kaupunginosat (mutta ei Manhattan) jne.”

2. Missä ovat silmänkantamattomiin ulottuvien slummien massakuolemat Mumbaissa, Kolkatassa, Dhakassa, Lagosissa jne.?

”Toistaiseksi, sanoo joku, mutta epätodennäköistä se on. Loitontautumis- ja käsienpesukehotukset menevät siellä makaaberin huumorin puolelle.”

3. Onko mistään muusta ihmisen rajoittamistoimista oikeasti apua kuin juuri tuosta loitontautumisesta ja ahkerasta käsien saippuapesusta?

”Kaiketi enintään marginaalisesti, eikä missään järjellisessä suhteessa aiheutettuihin haittoihin.”

Ylilääkäri Mikkola haluaisi tietää, muuntuuko virus ja miten siihen syntyy immuniteetti.

”Ehkä tärkein tieto mitä tarvitsisimme, on kuinka hyvin tautiin/virukseen tulee/immuniteetti, koska se on keskeistä rokotteen kehittämisessä, kuten myös taudin kehittymisessä tulevaisuudessa eli ns. seuraavissa aalloissa”, Mikkola sanoo.

Tämän jutun alussa viittasin John Maynard Keynesin ajatukseen mielipiteen vaihtamisesta tosiasioiden vaihtuessa.

Oikein hyvä ajatus, mutta eihän sitä sanonut Keynes. Muutan siis käsitykseni tuon sitaatin lausujasta.

Sen sanoi amerikkalainen taloustieteilijä Paul Samuelson televisiohaastattelussa vuonna 1970.

Toimittaja Saska Saarikoski kirjoitti kahden kuukauden ajan tällä palstalla päivittäin koronaviruksesta ja sen lieveilmiöistä. Sarja jatkuu, mutta kirjoitukset ilmestyvät nyt epäsäännöllisesti.

Luetuimmat - Kuukausiliite

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat