Saarikoski ja korona, 74. päivä: Kevät­todistukset jaettiin: mikä maa sai kympin ja mikä vitosen – ja mikä oli Suomen arvosana? - Kuukausiliite | HS.fi
Kuukausiliite|Poikkeustilassa

Saarikoski ja korona, 74. päivä: Kevät­todistukset jaettiin: mikä maa sai kympin ja mikä vitosen – ja mikä oli Suomen arvosana?

Juttusarjassa seurataan kriisiä läheltä ja kaukaa.

Julkaistu: 29.5. 15:16

Hyvät ystävät, on taas tullut se aika vuodesta, jolloin jaetaan todistukset. Kevään aikana suoritettu työ arvioidaan!

Kulunut vuosi on sujunut kovan työn ja enimmäkseen tuloksekkaan ponnistelun merkeissä, joten on syytä lainata koeteltua sananlaskua: Kyllä ahkeruus kovankin onnen voittaa!

Toisaalta joudumme huomaamaan, että totta on myös toinen tunnettu kansanviisaus: Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis!

Mutta ennen kuin pääsemme varsinaiseen todistusten jakoon, on syytä luoda lyhyt katsaus käytössä oleviin arvosteluperusteisiin ja ehkä tähän vertailuun hiukan laajemminkin.

Suurennuslasin alla on se, miten eri valtiot ovat onnistuneet koronan vastaisessa työssä. Kuten tiedämme, koronadatasta on tullut maailmalla suoranainen suosikkilaji nyt, kun muu urheilu on keskeytetty ja olympiakisatkin peruutettu.

Kun koko maailma kamppailee saman vitsauksen kanssa, on suuri houkutus lähteä jakamaan eri maille leijonia ja lampaita tartuntalukujen ja kuolleiden määrän perusteella.

Pikavertailut ovatkin helppoja, sillä koronadataa löytyy suorina sarakkeina esimerkiksi amerikkalaisen Johns Hopkinsin yliopiston datakartasta https://coronavirus.jhu.edu/map.html ja Worldometer-sivustolta https://www.worldometers.info/coronavirus/.

Varsinkin Worldometerin tilastoissa on kuitenkin ollut pahoja virheitä, kuten Helsingin Sanomat on kertonut (HS 29.5.)

Tilastot kertovat sen, mitä tilastoilla mitataan. Toukokuun puolivälissä moni leuka saattoi loksahtaa, kun Suomi listattiin koronan torjunnassa maailman rupusakkiin Endcoronavirus.org-verkoston https://www.endcoronavirus.org/countries vertailussa.

Kyseisessä vertailussa arvioidaan, miten hyvin tartuntojen määrää on onnistuttu vähentämään, joten parhaiten pärjäävät maat, joissa tartuntakäyrä on noussut ja laskenut nopeasti. Menestyjien tartuntakäyrä on vertailussa alppivuoren muotoinen.

Suomen tartuntaprofiili muistuttaa enemmän tunturia: se ei noussut kovin korkeaksi, joten se ei ole pudonnut jyrkästi. Tällä hetkellä Suomi on tässäkin tilastossa kivunnut pohjakastista sentään keltaiseen keskiryhmään.

Useimpien maiden koronatiedot ovat melko luotettavia verrattuna moniin muihin tilastotietoihin. Siksi korona on tarjonnut hyvän tilaisuuden kilpailuttaa eri maita, poliittisia johtajia ja jopa erilaisia yhteiskuntajärjestelmiä.

Ennen kuin lähdetään varsinaiseen vertailuun on tarpeen esittää pieni huomautus: eri maat ja maanosat ovat aivan eri vaiheessa pandemian suhteen. Monessa Aasian ja Euroopan maassa pahin on toivottavasti jo ohi. Etelä-Amerikassa pahin vaihe on juuri nyt alkamassa, ja Afrikassa se on ilmeisesti vielä edessä.

Jo nyt voidaan kuitenkin sanoa sen verran, että kehnosti koronan kanssa ovat pärjänneet populistijohtajien kipparoimat maat, kuten Yhdysvallat, Brasilia, Britannia, Meksiko ja Puola. Sillä on varmasti vastedes vaikutusta muihinkin asioihin, esimerkiksi ilmastokeskusteluun.

Oma erikoinen tarinansa on Ruotsi, joka on kulkenut koronan suhteen täysin omia polkujaan. Ruotsalaiset ovat ilmoittaneet olevansa pitkällä tähtäimellä oikeassa, mutta juuri nyt se ei näytä kovin todennäköiseltä.

Kannattaa silti muistaa, että todelliset arviot annetaan vasta sitten, kun korona on voitettu, eivätkä niitä ratkaise pelkästään tartuntaluvut ja kuolleet vaan myös koronataistelusta maksettu hinta.

Jos tauti talttuu, mutta talous kaatuu, terveydenhoidosta joudutaan myöhemmin leikkaamaan. Sekin maksaa ihmishenkiä.

Maita vertaillessa pitää huomioida myös käytettyjen keinojen inhimillinen hinta. Kuinka paljon tallottiin demokratiaa ja ihmisoikeuksia? Tai kuinka moni vanha ihminen joutui kuolemaan yksin?

Pelkkä numerotieto ei siis riitä. Siksi pyysin avuksi kaksi asiantuntijaa: infektiotautiopin emeritusprofessorin Heikki Peltolan ja Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Esa Mäkisen, joka on vastannut kevään aikana lehden koronadatasta.

Pyysin molempia antamaan arvosanan valitsemilleni maille, joiden joukkoon olin poiminut kiinnostavia valtioita, niin onnistujia kuin epäonnistujiakin.

Ja hyvä juhlayleisö, nyt on aika siirtyä maailman kevättodistusten jakoon!

Uusi-Seelanti: 10

Peltola: ”Etelämeren Suomi, mutta jossa järkevät poliitikot ovat kuunnelleet järkeviä asiantuntijoita. Miinus siitä, että saarius antaa melkoisen edun.” 10-

Mäkinen: ”Pikkumaiden priimus.” 10

Islanti: 9,5

Peltola ”Tekisi mieli antaa 10, mutta kun kyseessä on minimaa, miniväestö ja minibyrokratia, asiat ovat niin hirveän paljon helpompi hoitaa kuin lähes missään muussa maailman maassa; miinus perään liian helposta nakista.” 10-

Mäkinen: ”Eristäytyminen on verissä.” 9

Etelä-Korea: 9,5

Peltola: Sai etumatkaa SARS-kokemuksistaan.” 10-

Mäkinen: ”Testaamisen mallimaa.” 9

Viro: 9

”Samoja piirteitä kuin Islannilla, mutta keskimäärin toimittu hyvin.” 9

Mäkinen: ”Viro näyttää tässäkin asiassa Suomelle mallia.” 9

Saksa: 8,5

Peltola: ”Ottaen huomioon valtaisan väestön ja sen heterogeenisuuden, Saksa on pärjännyt erinomaisesti. Vanha kulttuurivaltio, joka osaa organisoida asiat.” 9

Mäkinen: ”EM-kisoissa aina varmasti välierissä lajissa kuin lajissa.” 8

Suomi: 8

Peltola:Spice Girls -hallitus on taatusti tehnyt parhaansa eikä työtunteja ole laskettu; kova paikka millaiselle porukalle tahansa! Tietynlaisen näkemyksellisyyden ja rohkeuden puute on varmaan johtunut kapea-alaisesta ’asiantuntijajoukosta’, jossa on ollut mukana puhtaita teoreetikkoja käsittämättömine ennusteineen.” 8

Mäkinen: ”Kriisiä on hoidettu veitsenterällä ja valmistautuminen kaikkeen on ollut kuviteltua heikompaa. Päätöksenteon ja tiedottamisen avoimuus osoittautui heikoksi. Sanna Marinin hallituksen todellinen tulikoe on estää pitkä taloudellinen taantuma.” 8

Italia: 7,5

Peltola: ”Joutui heti kamalaan paikkaan Lombardiansa kanssa (muutenhan siellä ei ole ollut tautia ihan hirveästi). Kaikesta näinkin hyvin selvinneenä Italialle kahdeksikko.” 8

Mäkinen: ”Kovat toimet olivat turhan myöhässä.” 7

Kiina: 7,5

Peltola: ”Näytti, kuinka yksinvaltius voi toimia sekä pahassa (salailua) että hyvässä.” 7

Mäkinen: ”Lukuihin ei voi luottaa, mutta epädemokraattinen teknokratia nähtävästi pärjää epidemiaa vastaan kun kansalaisoikeuksista ei tarvitse välittää.” 8

Espanja 7

Peltola: ”Pikkuriikkisen samaa kuin Italiassa, ja kun käynnistivät saman tien myös hienoa prospektiivista tutkimusta.” 8

Mäkinen: ”Olisi voinut oppia Italiasta aiemmin.” 6

Mongolia 7

Peltola: ”3,4 miljoonan asukkaan harvaan asutussa maassa sanotaan olevan 148 todettua tautitapausta eikä yhtään kuolemaa. Ei varmaan totta, mutta totuus ei liene esimeriksi tuhatkertainen, niin kuin jossain Venäjällä, Pohjois-Koreassa tms.” 7

Mäkinen: ”Ei kai koko maata voi loputtomiin pitää kiinni.” 7

Britannia 6,5

Peltola: Britit ovat keskimäärin fiksua porukkaa, mutta ovat saaneet aikaan sellaisenkin idiotian kuin Brexitin. Alussa vaikeaa, mutta viimein Bojo oppi asioita kantapään kautta.” 7

Mäkinen: ”Johto ei vakuuta tässäkään asiassa.” 6

Belgia 6,5

Peltola: ”Resursseja olisi, mutta eihän siellä saada hallituksiakaan aikaan.” 6

Mäkinen: ”Kuolleiden osuus hämmentää.” 7

Yhdysvallat: 6

Peltola: ”Resursseja on vaikka mihin, mutta kun maata johtaa täysi kahjo, on asiasta jotain ymmärtävillä ollut tiukka paikka. Valtavat dimensiot ja heterogeenisuus!” 6

Mäkinen: ”Trumpista huolimatta osavaltioissa on toimittu jopa hyvin. New Yorkin tilanne on kauhea.” 6

Ruotsi: 6

Peltola: ”Hankala arvioitava. Rattaissa on kaksi pyörää: epidemian eteneminen ja riskiryhmien suojelu. Jos molemmat toimivat, kaikki hyvin, mutta jos toinen irtoaa, rattaat kaatuvat. Ruotsissa kävi niin.” 6

Mäkinen: ”Pääepidemiologi Anders Tegnell ei nähtävästi pelkää olla yksin oikeassa. Linja näyttää koko ajan pahemmalta virhearviolta.” 6

Venäjä 6

Peltola: ”Ongelma No 1 on luotettavan tiedon puute.” 5

Mäkinen: ”Todellinen tilanne voi olla huonompikin, vaikea luottaa tilastoihin.” 7

Brasilia 5

Peltola: ”USA!” 6

Mäkinen: ”Jair Bolsonaro ajaa maataan pahaan ahdinkoon. Virus ei tottele voimaa.” 4

Luetuimmat - Kuukausiliite

Luitko jo nämä?