Miksi haapa havisee? Metsätieteen professori kertoo kaksi teoriaa, joista toinen on kiistaton - Kuukausiliite | HS.fi
Kuukausiliite|Puut

Miksi haapa havisee? Metsätieteen professori kertoo kaksi teoriaa, joista toinen on kiistaton

Haapa on ainoa puu, joka havisee. Se johtuu pitkästä lehtiruodista.

Haavanlehden voi kuulla.

Julkaistu: 1.8. 2:00

Haapa on siitä erikoinen puu, että sen voi tunnistaa pelkällä korvalla. Vaikka silmät suljettuina. Jos ilma liikkuu edes hivenen, haapa erottuu äänellään: sen lehdet havisevat.

Samaan aikaan koivut, pihlajat, lepät, männyt, kuuset ja muut puut seisovat täysin vaiti. Miksi näin on? Miksi vain haapa havisee?

Kysymys tavoittaa metsätieteen professorin Jaana Bäckin mustikkametsästä, mutta sikäli otollisella hetkellä, että Helsingin yliopistossa työskentelevä Bäck kertoo vain vähän aiemmin pohtineensa samaa.

”Tulee mieleen kaksi vaihtoehtoista teoriaa, joista toinen on evidentti”, Bäck vastaa.

Evidentin eli kiistattoman teorian mukaan selitys on niin sanotussa lehtiruodissa, siis puun oksan ja lehden tyven välisessä kannatinosassa. Rauduskoivulla lehtiruoti on alle senttimetrin mittainen, kun haavalla ruodin mitta voi yltää neljään senttiin. Ruoti on myös jäykempi kuin koivussa.

”Lehden rakenne on herkän tuuliviirimäinen, ottaa pienenkin tuulenvireen”, Bäck selittää. ”Koivunlehti on läheisemmässä yhteydessä oksaansa eikä siksi pääse liikkumaan.”

Pitkän ruotinsa vaikutuksesta haavan lehti liikkuu paitsi ylös ja alas myös sivusuunnassa. Lehti siis väpättää joka suuntaan, vaikka oksa ei heiluisi ollenkaan. Puu ikään kuin vilkuttaa lehtiään. Vaikutelmaa tehostaa se, että lehden alapinta ei kiillä yläpinnan lailla.

Entäs se toinen teoria?

”Olisiko haapa sopeutunut valon optimoimiseen. Lehdethän varjostavat puussa toisiaan. Liikkuva lehti saa hyödynnettyä valoa, lehti haalii sitä liikkumalla. Voi olla, että tästä on evolutiivista hyötyä.”

Professori korostaa, että jälkimmäinen teoria vaatii taakseen tutkimusta.

Luetuimmat - Kuukausiliite

Luitko jo nämä?