Tänään on 3.3. eli kolmosten juhlahetki – arjessa kolmosperheillä onkin vähemmän juhlaa - Kuukausiliite | HS.fi

Tänään on 3.3. eli kolmosten juhlahetki – arjessa kolmosperheillä onkin vähemmän juhlaa

Kolmoset saaneet Tiia ja Simo Syrman nukkuivat aluksi vuoroissa. Nyt kolmikko osaa kävellä, ja vanhempien arki on hurlumheitä. ”Koko ajan pitäisi olla monessa paikassa yhtä aikaa”, Tiia Syrman sanoo.

Tiia ja Simo Syrman ja heidän lapsensa Eero (vas.), Vilho, Iida ja Aarni kotikulmilla Pasilassa.­

3.3. 2:00

Tänään on maaliskuun 3. päivä ja juhlan paikka. Päivämäärällä 3.3. nimittäin vietetään kolmosten päivää. Juhlapäivän perusti Kolmosperheet ry 20 vuotta sitten.

Arjessa kolmosperheillä onkin vähemmän juhlaa.

Helsinkiläisillä Simo ja Tiia Syrmanilla oli jo yksi lapsi, ja he miettivät pitkään toista lasta, kunnes päättivät yrittää. Tulikin kolmoset. ”Sen kuullessa tiesi, ettei elämä tule olemaan koskaan entisensä”, sanoo Simo Syrman.

Kolmosraskaudessa on isot riskit. Turvallisuussyitä kolmoset synnytetään Suomessa aina ennen laskettua aikaa ja keisarinleikkauksella. Syrmanien kolmoset syntyivät lähes kolme kuukautta etuajassa — ja viettivät elämänsä kaksi ensimmäistä kuukautta sairaalassa.

Kaksi vanhempaa on vähän silloin, kun pitää samaan aikaan saada tuttipullo kolmeen nälkäiseen suuhun, vaihtaa kolmet kakkavaipat tai nukuttaa kolmea itkuista lasta. Aluksi elämä oli niin hektistä, että Tiia ja Simo Syrman nukkuivat vuoroissa.

Nyt kolmoset Aarni, Vilho ja Iida ovat puolitoistavuotiaita. Perhe selviää pitämällä säännölliset rutiinit ja aikataulut, joita rytmittävät läpi vuorokauden kolmosten ruokailut ja nukkumiset. Kolmikko on päässyt onneksi samaan unirytmiin.

Kun kolmikko oppi kävelemään, arkeen tuli uusi hurlumhei-aste. ”Koko ajan pitäisi olla monessa paikassa yhtä aikaa pelastamassa jotain lasta tai telkkaria tai kukkaruukkua”, sanoo Tiia Syrman.

Syrmanin perheellä ei ole autoa. Harvassa sellaiset autot ovatkin, joihin saisi kolme lastenistuinta. Perhe liikkuu julkisilla ja polkupyörillä. Kaksi lasta asetetaan pyörän peräkärryyn ja yksi lapsi toisen pyörän tarakalle turvaistuimeen. Isoveli Eero kulkee omalla pyörällä.

Syrmanien kolmosista Aarni ja Vilho ovat identtisiä kaksosia. Jokainen on kuitenkin omanlaisensa. Siinä on pohtimista myös kasvatuksen kannalta. Simo ja Tiia Syrman sanovat pyrkivänsä olemaan tarkkoja siitä, että kohtelevat jokaista lastaan omana yksilönään.

Kaksosten päivää Suomessa vietetään helmikuun 2. päivänä. Silloin juhlitaan myös muita monikkoperheitä. Kolmoset jäävät silti usein vähälle huomiolle, koska ne ovat niin harvinaisia. 1990-luvulla kolmosraskaudet yleistyivät lapsettomuushoitojen vuoksi. Ennätysvuosi oli 1992, jolloin syntyi 36 kolmosta. Nykyisin hoidot ovat parempia. Muutaman viime vuoden aikana Suomessa on syntynyt kolmosia vain 5–8 vuodessa. Määrä on niin vähäinen, ettei kolmosperheille ole säädetty erikseen omia yhteiskunnan tukimuotoja.

Syrmanit käyttivät monikkoperheille suotua mahdollisuutta pitää vanhempainvapaata yhtä aikaa. Helsingin kotipalvelusta sai apua lastenhoitoon, samoin sukulaisilta. Mutta vuosi sitten iski koronapandemia, joten enimmäkseen Tiia ja Simo Syrman hoitavat kaiken keskenään. On siinä onnen hetkiäkin, joskus jopa triplasti.

”Tämä on nyt meidän perhe. Arki on kaoottista, mutta näin eletään”, Tiia Syrman sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kuukausiliite