Perheenäidin protesti - Kuukausiliite | HS.fi

Perheenäidin protesti

Maaliskuussa 1940 Eduskuntatalon aulaan käveli nuori perheenäiti, joka ei voinut hyväksyä Karjalan menetystä.

Astrid Reponen käveli eduskuntataloon illalla noin puoli kahdeksalta 12. maaliskuuta 1940.­

6.3. 2:00 | Päivitetty 22.3. 15:13

Nainen oli maalla pojan ja vauvan kanssa kolmisin. Hän nautti lämpimästä kesästä ja maaseudun rauhasta, hoiti lapsia ja kirjoitti päiväkirjaa.

Hän oli ajatellut, että viettäisi kesän lasten ehdoilla, poissa Helsingistä. Tuntui, että hän oli ollut viisivuotiaalle esikoiselleen huono äiti, laiminlyönyt tätä olemalla aina töissä. Nyt hän yrittäisi enemmän, jäisi lasten kanssa kotiin vuodeksi, kun aviomies kävi töissä.

Hän nautti kesästä, imetti vauvaa ja nukutti sitä riippukeinussa omenapuiden alla.

Hän huomasi, ettei ollut niin ahdistunut kuin tavallisesti. Sitten eräänä viikonloppuna maalle tuli ystäviä kylään. Puhuttiin Hitleristä ja Saksasta ja Neuvostoliitosta. Hän nautti aikuisten seurasta, ja keskustelut olivat inspiroivia, mutta kun vieraat lähtivät, hänelle tuli tuskainen olo, ja hän tunsi itsensä jälleen tasapainottomaksi ja alakuloiseksi.

Hän ei halunnut ajatella sodan uhkaa. Hän ei uskonut, että Suomi joutuisi sotaan.

Elokuussa 1939 Astrid Reponen palasi kaupunkiin. Siellä puhuttiin polttoaineen sääntelystä, väestönsuojelusta ja liikekannallepanosta. Kun Saksa hyökkäsi Puolaan, hän joutui paniikkiin ja pakeni lasten kanssa Ruotsiin.

Mutta kun talvisota sitten syttyi, hän palasi takaisin, antoi lapset sukulaisten hoitoon ja osallistui siviilipuolustukseen. Hän pukeutui pitkiin housuihin, saappaisiin ja upseerimalliseen takkiin. Ilmahälytyssireenien soidessa hän pyöräili Helsingin kaduilla ja ohjasi ihmisiä pommisuojiin.

Maaliskuussa 1940 Suomen oli suostuttava välirauhaan. Astrid Reponen ei voinut käsittää sitä. Hänestä Karjalan menetys rauhansopimuksen ehtona oli niin hirvittävä asia, ettei siihen saanut suostua.

Maaliskuun 12. päivänä 1940 iltaseitsemän jälkeen hän lähti kävellen kotoaan Kalevankadulta eduskuntatalolle taskussaan pistooli. Hän kiipesi pitkät portaat, astui pääovesta eteiseen, ja kun häntä ei päästetty pitemmälle, hän ampui itsensä aulan kivilattialle.

Seuraavana aamuna HS:ssä oli koko sivun levyinen otsikko ”Rauhansopimus solmittu”. Astrid Reponen-Juvas oli kansanperinteen ja suomen kielen ja murteiden tutkija. Hänen itsemurhastaan eduskunnassa vaiettiin vuosia. Reposen tytär Meri-Helga Mantere kertoo äidistään kirjassaan Vapauden taju (2014). Sijainti: 60° 10'21,5"P 24° 56'0,5"I. Oikaisu: Kuvatekstiä on korjattu 22.3.2021 niin, että sana aamu on muutettu illaksi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kuukausiliite