Kolme saksalaista miinanraivaajaa tuhoutui ja upposi tässä paikassa kauan sitten – ja 62 sotilasta kuoli: syylliseksi epäiltiin suomalaista vastarintaliikettä ja myös erästä mustasukkaista aviomiestä - Kuukausiliite | HS.fi

Yli 60 nuorta miestä kuoli Katajanokalla hirveässä öisessä räjähdyksessä vuonna 1941 – syy ei ole koskaan selvinnyt

Merikasarmin laituri, Katajanokan pohjoisranta. Tässä paikassa kauan sitten -juttusarjassa toimittaja Anu Nousiainen käy paikoissa, joissa on joskus tapahtunut jotain merkittävää. Sarja päättyy.

Tässä rannassa saksalaiset miinanraivaajat olivat kiinnittyneinä, kun ne räjähtivät 14. syyskuuta 1941.

4.12.2021 2:00

Saksalaiset miinanraivaajat kiinnittyivät Katajanokan sotasatamaan lauantai-iltana seitsemältä. Niitä oli kolme: Räumboote R-60, R-61 ja R-62.

Alusten matka Kotkasta ei ollut sujunut hyvin. Yksi miinanraivaajista oli ajanut karille ja vahingoittunut. Vettä oli tulvinut sisään. Miehistölle olisi voinut käydä huonosti, ellei muita saksalaisaluksia olisi tullut apuun.

Nyt kaikki alukset oli saatu turvallisesti laituriin. Helsingissä syyskuinen lauantai-ilta kääntyi yöksi.

Miinanraivaajien miehistöstä valtaosa oli parikymppisiä miehiä.

Miten viettivät viimeisen iltansa vasta 20-vuotiaat alokkaat Gerhard Naumann ja Anton Vögl? Mitä puuhasivat heidän ikätoverinsa matruusit Paul Unger ja Hans Münster? Miehistön kuopus alokas Gerhard Brinner oli vasta täyttänyt 18 vuotta.

Kuuluiko Katajanokan yössä saksankielinen puheensorina, nuorten miesten huoleton huulenheitto?

Natsi-Saksan armeijalla oli ollut menestyksekäs viikko. Viron neuvostotasavalta oli valloitettu, Leningrad saavutettu, ja suurkaupungin saarto oli alkamassa.

Suomenlahden rannalla Helsinki nukkui. Kello tuli kaksi.

Kuusitoista minuuttia myöhemmin Katajanokkaa ja Kruununhakaa vavisutti valtava räjähdys.

Lähes 40-metriset miinanraivaajat R-60, R-61 ja R-62 tuhoutuivat ja upposivat. Räjähdys sytytti myös tulipalon, joka vaurioitti pahoin kahta viereistä saksalaishinaajaa Föhniä ja Passatia.

Konematruusi Erich Vetterick heräsi räjähdykseen. Hän oli ollut nukkumassa hinaaja Föhnissä.

”Näin, miten R-62:n takapää oli pinnalla vielä kymmenen minuuttia.”

Myös mekaanikko Heinz Hettwich ehti nähdä, miten kolmas miinanraivaaja upposi hänen silmiensä edessä.

Kaksi muuta olivat jo kadonneet näkyvistä.

Matruusi Heinrich Pape näki ilmassa sirpaleita ja kipinöitä. Tulipalo syöksi paksua savua. Alokas Rudolf Singer seisoi Föhnin kannella alusvaatteisillaan.

Matruusi Josef Reindlilla oli ollut aamuyön vahtivuoro R-62:n yläkannella. Juuri ennen räjähdystä hän oli lähtenyt käymään viereisellä hinaajalla. Se pelasti hänen henkensä.

Alokas Otto Wilinski oli vasta herännyt ja oli aloittamassa vahtivuoroaan ja juomassa kahvia.

Alokas Alfons Keilbach oli mennyt nukkumaan R-60:n makuuhyttiin iltakymmenen maissa. Hän heräsi pimeässä, kun vettä tulvi sisään, löysi aukon, josta mahtui sukeltamaan ulos ja selvisi pintaan.

Myös alokas Herbert Eggert pelastui. Kun hän nousi merenpintaan, hän huomasi, että räjähdys oli paiskannut hänet kauas laiturista vastapäisen Korkeasaaren suuntaan.

Suomalaiset pelastusmiehet nostivat Keilbachin ja Eggertin veneeseen.

”Uin palavassa öljyssä”, Eggert kertoi.

Saksalaissotilaiden silminnäkijäkertomukset on talletettu Bundesarchiviin.

Aamulla meri oli tyyni. Pinnalla kellui roinaa ja ruumiinosia.

Asuintaloista Katajanokalla ja Kruununhaassa olivat ikkunat säpäleinä. Läheisestä Merivoimien kasarmista paineaalto oli kaatanut väliseiniä.

Kun kansanrunouden tutkija Elsa Enäjärvi-Haavio vähän myöhemmin syksyllä palasi maalta kotiinsa Kruununhakaan, hän kauhistui näkyä. Kodin kaikki kadunpuoleiset ikkunat olivat rikkoutuneet. Lattioita peittivät lasinkappaleet. Voidakseen kulkea huoneesta toiseen hänen täytyi lakaista asuntoon polkuja.

Eloonjääneiden saksalaissotilaiden kuulusteluissa ei selvinnyt mitään, mikä olisi selittänyt räjähdyksen.

Vain koneenkäyttäjä Bruno Stinka oli kuullut illalla miinanraivaajan kannelta juoksuaskelia. Hän oli nähnyt kolmen hahmon katoavan pimeään.

Räjähdyksessä 14. syyskuuta 1941 kuoli 62 saksalaista sotilasta. Lisäksi neljä sotilasta loukkaantui vakavasti. Kuukausiliite hankki Saksan sota-arkistosta tapaukseen liittyvät raportit. Onnettomuustutkintaraportin mukaan räjähdys johtui sabotaasista, koska muut mahdollisuudet suljettiin pois. Pimeässä satamassa ei ollut kunnollista vartiointia, ja aluksille pääsi helposti. Jutun sitaatit ovat raportin silminnäkijäkuulusteluista.

Uutisissa kerrottiin tuoreeltaan, että yhden aluksen kannella oli räjähtänyt syvyyspommi. Tutkintaraportin mukaan räjähteitä ei kuitenkaan ollut säilytetty huolimattomasti. Suomessa levisivät sabotaasihuhut saksalaisista kommunisteista, suomalaisista vastarintamiehistä, brittivakoilusta, laivalla olleista suomalaisnaisista ja mustasukkaisesta aviomiehestä. Todennäköisesti kyseessä kuitenkin oli onnettomuus.

Katajanokan räjähdyksen uutisointi jäi panssarilaiva Ilmarisen onnettomuuden varjoon. Ilmarinen ajoi miinaan samana iltana Utön eteläpuolella, ja 271 suomalaismiestä hukkui.

Saksalaisalusten tarkka räjähdyspaikka Katajanokalla ei selviä seuraavana aamuna otetuista valokuvista. Vanhojen ilmakuvien perusteella alukset oli todennäköisesti kiinnitetty Merikasarmin edustalle siihen, missä jäänmurtajat ovat nykyisin tai vähän niistä länteen. Rantaa on myöhemmin täytetty niin, että nykyinen rantaviiva on kauempana merellä. Sijainti: Merikasarmin laituri Katajanokalla, 60° 10’ 7,2” P 24° 58’ 15” I.

Tämä on Tässä paikassa kauan sitten -juttusarjan viimeinen juttu. Sarja alkoi Kuukausiliitteessä tammikuussa 2016. Vuonna 2019 HS Kirjat julkaisi sarjaan perustuvan samannimisen kirjan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kuukausiliite