Suomi jakautuu jyrkästi itään ja länteen, ja nyt se näkyy myös rokotuskattavuudessa - Kuukausiliite | HS.fi

Suomi jakautui taas kahtia

Länttä ja itää erottavat toisistaan perimä, murre, ruokakulttuuri – sekä nyt myös pandemia.

4.12.2021 2:00 | Päivitetty 4.1. 13:01

Jakolinja alkoi hahmottua jo kivikaudella: suomalaisuudesta ei ollut vielä puhettakaan, mutta maahamme muodostui karkeasti kaksi kansaa, läntinen ja itäinen.

Erottava linja asettui samoille paikkeille, joille määritettiin keskiajalla 1323 Pähkinäsaaren rauhan raja. Se raapaisi Suomen viistosti kahtia nykyisestä Etelä-Karjalasta Raahen nurkille.

Lännen ja idän kulttuurit elivät puoli ikuisuutta kohtaamatta juuri toisiaan. Yhteinen suomalainen historia on niin lyhyt, että jakolinja näkyy yhä.

Se näkyy keskituloissa. Varakkaampi länsi, köyhempi itä.

Se näkyy sairauksissa. Terve länsi, sydäntautinen itä.

Se näkyy puheenparressa. Me vai myö? Mettään vai mehtään?

Se näkyy kansanmusiikissa. Duurisointujen länsi, mollisävelmien itä.

Se näkyy asenteissa. Onko tuntemattomille rupattelu outoa vai normaalia?

Se näkyy sukunimissä. Lännen ymmärrettävät Isotalot ja Kivimäet, idän kryptiset Korhoset ja Räsäset.

Se näkyy ruokaperinteessä. Kovan reikäleivän ja verimakkaroiden länsi, kukkojen ja piirakoiden itä.

Ja tietysti se näkyy geeneissä. Länsi- ja itäsuomalaiset ovat kaukaisempaa sukua toisilleen kuin britit ja saksalaiset.

Hiljattain pandemia on nostanut esiin vielä yhden eron. Lännessä ollaan ehkä rikkaampia ja terveempiä, mutta tässä vertailussa asetelmat ovat toisin.

Voiton vie kirkkaasti itä.

Oikaisu 4. tammikuuta 2022 kello 13.00: Kuvatekstissä kerrotaan, että perinteinen itäsuomalainen reki on lyhyt ja länsisuomalainen pitkä. Oikeasti metsätöissä käytetyt parireet olivat idässä pidempijalaksisia kuin lännessä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kuukausiliite