Täydellinen pasta keksittiin, öylätin menekki romahti, Dianan hääkakkupala myytiin – 9 pientä ja vähälle huomiolle jäänyttä uutista vuodelta 2021 - Kuukausiliite | HS.fi

9 pientä uutista vuodelta 2021

Monia suuria asioita tapahtui, mutta niiden lisäksi tapahtui paljon pieniä asioita, jotka eivät keränneet sen suurempaa huomiota. Keksittiin esimerkiksi täydellinen pasta.


31.12.2021 2:00 | Päivitetty 31.12.2021 16:35

1. Öylätin menekki romahti

Suomen öylätin tekijöille vuosi 2021 oli kova. Tai pikemmin voisi sanoa yksikössä: tekijälle.

Suomen ainoa öylättitehdas on Helsingin Diakonissalaitoksella, joka painaa pieniä ehtoollisleipäsiä käsityönä Alppikadulla Kalliossa. 600 grammaa hienon hienoja vehnäjauhoja vatkataan sähkövatkaimella litraan vettä, sitten taikina paistetaan vohvelirautatekniikalla, aina 38 öylättiä kerrallaan yhdessä levyssä. Pintaan painuu taiteilija Ebba Masalinin 1920-luvulla suunnittelema krusifiksi.

Luterilaisen käsityksen mukaan ehtoollisella öylätti ja viini edustavat Jeesuksen ruumista ja verta. Suomessa ehtoollisilla tarjoillaan joko kotimaassa tai Saksassa valmistettuja öylättejä. Leipästen menekki on vuosi vuodelta vähentynyt, ja vuosi 2021 oli suoranainen romahdus.

Öylätti tehdään vehnästä ja vedestä.

Diakonissalaitoksen kulttuuri- ja diakoniatoiminnan johtaja Sari Enkkelä kertoo, että Helsingin öylättitehdas piti sulkea kahdeksan kuukauden ajaksi kokonaan. Kaksi työntekijää lomautettiin.

Alkuvuodesta koronarajoitukset kielsivät kokoontumiset, ja niiden jälkeenkin kontaktien välttäminen on varjostanut ehtoollisella käyntiä. Myös kirkon kutistuva jäsenmäärä näkyy kysynnässä.

Parhaimpina aikoina vuosituhannen vaihteessa öylättejä paistettiin Kalliossa lähes kaksi miljoonaa kappaletta vuodessa. Vielä ennen pandemiaa lukumäärä oli lähes miljoona, mutta vuonna 2021 myytyjen öylättien määrä jäi noin 500 000:een.

”Kaksi viime vuotta ovat olleet sekavia, taistelemme monia tuulimyllyjä vastaan. En sano, että olemme hataralla pohjalla, mutta emme vakaallakaan. Jos leipomon tilanne tasaantuu, voinemme jatkaa ehtoollisleipien tuotantoa Diakonissalaitoksella. Ellei, toivomme löytävämme työlle jatkajan Suomessa”, Enkkelä toteaa.

Katriina Pajari

Näin lumilinna rakennettiin vuonna 1967.

2. Lumi pysyi maassa

Vuoden ensimmäinen hyvä uutinen saatiin taivaalta heti uudenvuoden jälkeen. Maahan satoi pysyvä lumipeite kolmas tammikuuta. Sitä ei tietenkään tiedetty, että lumi pysyisi maassa 85 vuorokautta, maaliskuun loppuun saakka.

Lunta olikin odotettu.

Edellinen talvi oli ollut kauhea. Se oli Helsingissä kaikkien aikojen lyhin. Pisin luminen jakso oli vain neljä päivää marraskuun ja joulukuun vaihteessa. Sitten pimeys jatkui.

Kansallinen kulttuuriperintö oli uhattuna.

Muutamaa vuotta aikaisemmin Museovirasto oli nostanut lumileikit elävän kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon. Lumileikkiperinne on riippuvainen luonto-olosuhteista ja kehittyy, elää ja muuttuu sen mukaan, kuinka paljon lunta on, virasto totesi viisaasti.

Esimerkkeinä leikeistä mainittiin lumiukot, -lyhdyt, -linnat, -eläimet ja -enkelit, mutta lumisota puuttui listalta, jostain syystä.

Lumileikkiperinnettä tutkineen Harri Nymanin mukaan lumilinnoja on Suomessa tehty jo keskiajalla. Niiden kulta-aikaa olivat 1940–1960-luvut, jolloin rakentajia oli pihoilla paljon ja linnat siksi valtavia. Sitten ikäluokat pienenivät ja sen myötä myös lumilinnat.

Lumilyhtyjä tekivät ennen aikuisetkin – haudoille, ennen kuin teolliset hautakynttilät yleistyivät. Pihapiirissä taas lumilyhdyt sijoitettiin niin, että niitä saattoi katsella ikkunasta nukkumaan mennessä.

Lumiukko on ikivanha, siihen viittaa sen täysin vakiintunut perusmuoto, Harri Nyman arvioi. Lumidinosaurukset taas ovat evoluution uudempi tuote.

Lumienkelien tekemistä paheksuttiin vielä 1900-luvun alussa. Lapsikuolleisuus oli suurta, ja pelättiin, että lumienkelin tekevä lapsi saattaisi manata oman kuolemansa ja muuttua itsekin enkeliksi.

Tämä vuosisata on koetellut leikkiperinnettä ankarasti. Kolme lyhyintä lumitalvea Helsingissä ovat viimeisten 15 vuoden ajalta. Talvella 2007–2008 oli vain yhdeksän päivän lumijakso maaliskuussa. Talvella 2016–2017 oli 15 päivää pysyvää lunta marraskuussa.

Mutta on tässä ollut komeitakin talvia. Vuosituhannen alussa syntyneet lapset muistavat oikeat lapsuuden talvet vuosina 2009 ja 2010. Lumi satoi syksyllä 2009 joulukuun puolivälissä ja pysyi seuraavan huhtikuun 10. päivään asti. Seuraavana syksynä lumi tuli jo 18. marraskuuta, ja se suli pois vasta 148 päivää myöhemmin huhtikuun puolivälissä.

Mittaushistorian pisin yhtenäinen lumijakso oli jatkosodan alussa talvella 1941–1942. Se kesti melkein puoli vuotta. Lumi tuli lokakuun lopussa ja suli pois vasta viikkoa ennen vappua. Maailmassa ei silloin ollut paljon ilonaiheita, mutta lumen ystäviä hemmoteltiin: edellisenä keväänäkin lumi oli pysynyt maassa pidempään kuin koskaan. Vielä toukokuun 5. päivänä 1941 Helsinki oli lumen peitossa.

Teppo Sillantaus

Jaakko Paavola on entinen kirjakauppias.

3. Puolangan kirjakauppa lopetti

Syyskuussa se tapahtui: Puolangan Kipa-kirjakauppa sulki ovensa.

Puolanka on se kainuulainen kunta, josta on tullut suomalaisen maaseudun kurjuuden symboli.

Puolangan pessimistit -niminen yhdistys on tehnyt kunnan tunnetuksi nettivideoillaan ja tienvarsikylteillään, joista kuuluisimmassa lukee: Seuraavana Puolanka – vielä ehdit kääntyä pois.

Pessimismi on herättänyt huomiota ulkomaita myöten. Jopa BBC on kirjoittanut Puolangasta.

Pessimistit ovat panneet omin voimin pystyyn jo kaksi pessimismimusikaalia, jotka ovat keränneet kesäisin tuhansia katsojia.

Silti Puolanka tyhjenee noin sadalla asukkaalla joka vuosi.

”Eikä ne, jotka jää, ole lukevaisinta sorttia”, kirjakauppias Jaakko Paavola sanoo.

Joulun alla hän avasi vielä Puolangan kirkonkylälle pop up -kirjakaupan, jossa hän myi kaupan jäämistöä ja siinä sivussa villasukkia ja kirpputoritavaraa.

Paavolan suku pyöritti kirjakauppaa kolmessa polvessa, vuodesta 1947 lähtien.

Vaikka kauppaa ei enää ole, Paavola jatkaa kirjabisneksessä. Häneltä voi tilata kirjan, ja kauppias toimittaa sen itse perille.

Tuossapa liikeidea! Eräänlainen kirja-Wolt. Sitten vain odottamaan sijoitusyhtiöiden miljarditarjouksia!

”Jaa-a, voisin heittää volttia, jos joku tarjoaisi tonninkin”, Paavola sanoo.

Jouni K. Kemppainen

Harva kakku on päältä näin kaunis mutta pilaantunut sisältä.

4. Dianan kakkupala myytiin

Kakku oli koristeltu valkoisella kuorrutteella ja marsipaanilla. Päällä oli vaakuna, jossa leijona ja yksisarvinen kannattelivat sokerista kilpeä.

Leivonnainen maistui varmasti mainiolta – 40 vuotta sitten, jolloin se valmistettiin Britanniassa kuninkaallisia häitä varten. Prinssi Charles ja prinsessa Diana avioituivat heinäkuussa 1981.

Kuorrutteesta leikattiin tuhti pala. Kuningataräidin palvelija Moyra Smith ei kuitenkaan syönyt sitä vaan kääri sen muovikelmuun ja säilöi kukalliseen peltirasiaan. Käsiteltävä varoen, hän merkitsi.

Elokuussa 2021 kuorrute näytti yhä kauniilta mutta oli tietysti syömäkelvotonta. Silti pala herätti laajaa kiinnostusta, kun se tuli myyntiin englantilaisessa huutokaupassa.

Sen osti kuninkaallisen perheen ihailija Gerry Layton, joka maksoi siitä 1 850 puntaa eli yli 2 000 euroa.

”Täytyy keksiä, miten vastustaa houkutusta syödä se”, hän vitsaili.

Siivu ei ollut kaupan ensimmäistä kertaa. Aiemmin on myyty paloja myös muista kuninkaallisista hääherkuista, kuten prinssi Williamin ja herttuatar Catherinen kakusta vuodelta 2011.

Anni Pasanen

Teknologiapörssi Nasdaqilla meni lujaa vuonna 2021.

5. Pörssit eivät romahtaneet

Pörssivuosi 2021 alkoi nousutunnelmissa. Korona jylläsi maailmalla, mutta osakkeet sen kuin kallistuivat.

Pörssianalyytikot ja taloustoimittajat olivat kuitenkin sitä mieltä, että pörssin nousukausi ei voi jatkua.

Tammikuussa raportoitiin (Helsingin Sanomat 29.1.) menon muistuttavan jo 2000-luvun taitteen villejä vuosia: ”Näin syntyy sijoituskupla”.

Osakekurssit kuitenkin jatkoivat nousuaan.

Helmikuussa (Kauppalehti 6.2.) kysyttiin varoittavasti: ”Onko osakesijoittajilla syytä huoleen?”

Osakekurssit kuitenkin jatkoivat nousuaan.

Maaliskuussa (HS 21.3.) talousuutisissa oli taas aihetta kysyä: ”Romahtaako pörssi pian?”

Helsingin pörssi nousi historiallisen korkeisiin lukemiin. Niin tekivät myös Yhdysvaltain tärkeimmät osakeindeksit ja maailman osakehintoja seuraava indeksi.

Huhtikuussa (Kauppalehti 14.4.) otsikoihin nousi tuttu kysymys: ”Kuplan merkkejä?”

Osakekurssit kuitenkin jatkuivat nousuaan. Helsingin pörssiin listautui ennätysmäisen paljon uusia yrityksiä.

Toukokuussa (Arvopaperi 25.5.) meno nostatti huolta: ”On huono merkki, kun pörssiin alkaa olla tunkua”.

Kurssit sen kuin nousivat.

Kesäkuussa pörssiuutisissa tehtiin historiallista vertailua (Arvopaperi 5.6.): ”1920-luvun pörssihuuma päätyi massiiviseen romahdukseen, onko sama edessä nyt?”

Elokuussa (HS 27.8.) oli varoittavan kysymyksen aika: ”Alkaako tästä pörssin nousujuhlien äkillinen loppu?”

Osakekurssit kuitenkin jatkuivat nousuaan.

Syyskuussa (Kauppalehti 24.9.) otsikoihin nousi kysymys: ”Alkoiko nyt pörssien alamäki?”

Pörssissä tulikin notkahdus. Sen jälkeenkin kurssit olivat toki reilusti korkeammalla kuin vuoden alussa.

Seurasi varoittava otsikko (Yle 1.10.): ”Tästäkö alkoi pörssin alamäki?”

Osakekurssit nousivat.

Marraskuussa uutisoitiin (HS 26.11.), että pörssissä näkyvät ”lopun ajan merkit”.

Helsingin pörssin vuotta kuvaava käyrä näytti joulun alla tältä: vahvaa nousua vuoden alusta, syksyllä pieni notkahdus, sitten taas nousua. Pörssin OMX-indeksi oli 18 prosenttia korkeammalla kuin vuoden alussa.

Pörssiromahdusta ei tullut. Mutta kuten asiaan perehtyneet ennustajat tietävät, kyllä se joskus tulee. Ehkä jo alkavana vuonna.

Sami Sillanpää

Magdalena Andersson.

6. Ruotsi ei tehnyt historiaa

Pohjolassa alkoi naisvalta ensi kertaa vuonna 1389. Silloin Tanskan ja Norjan kuningatar Margareetasta tuli myös Ruotsin hallitsija. Margareeta yhdisti valtakunnat Kalmarin unioniksi.

Myöhemmin demokratioiden aikana naisjohtajia syrjittiin pitkään. Norjan Gro Harlem Brundtlandista tuli ensimmäinen nainen, joka Pohjoismaissa valittiin pääministeriksi. Se tapahtui vuonna 1981. Muissa Pohjoismaissa nainen kelpasi valtaan vasta 2000-luvulla.

Kaikissa Pohjoismaissa ei koskaan ole ollut samaan aikaan hallituksen johtajana nainen. Viime kesäkuussa se näytti mahdolliselta. Suomessa pääministerinä oli Sanna Marin, Norjassa Erna Solberg, Tanskassa Mette Frederiksen ja Islannissa Katrín Jakobsdóttir.

Vain Ruotsissa pääministeriksi ei koskaan ollut päässyt nainen.

Kesäkuussa Ruotsissa alkoi tapahtua. Pääministeri Stefan Löfvenin hallitus kaatui. Seuraajasuosikiksi nousi heti nainen – Magdalena Andersson.

Mutta uuden hallituksen muodostaminen kesti ja kesti. Diskuteerattiin ja fundeerattiin. Lopulta Anderssonista tuli Ruotsin pääministeri vasta marraskuun lopussa.

Tilanne oli jo muuttunut. Norjassa oli ehditty lokakuussa pitää vaalit. Erna Solbergin tilalle pääministeriksi nousi mies, Jonas Gahr Støre.

Mahdollisuus historialliseen naisvaltaan kaikissa Pohjoismaissa kaatui siis Ruotsin hidasteluun.

Sami Sillanpää

7. Helsingissä erottiin kirkosta

Evankelisluterilaisesta kirkosta on tullut vähemmistökirkko Helsingissä. Vuoden 2021 aikana jäsenmäärä painui ensimmäistä kertaa alle puolen: Helsingin seurakuntayhtymän lokakuisten tilastojen mukaan enää 49,3 prosenttia pääkaupunkilaisista kuului kirkkoon.

Se on historiallinen uutinen ja olematon yllätys. Helsingissä kirkkoon kuuluvien tilastokäyrä on 1960-luvulta lähtien ollut kuin pitkä ja loiva kelkkamäki, jossa 1990-luvun lopulla oli hyppyri. 2000-luvulla kyyti kiihtyi alamäkeen.

Vuonna 1970 Helsingissä kirkkoon kuului 85,5 % asukkaista, 30 vuotta myöhemmin 72,1 % ja vuonna 2020 vielä 50,1 %.

Fiuuuuf.

Samaan aikaan Helsinki itse on kasvanut. Vuonna 1960 Helsingissä asui hieman alle 450 000 ihmistä, nykyisin melkein 660 000.

Helsinki on oma lukunsa Suomessa. Pääkaupungin maallistuminen tuntuu oudoimmalta ehkä Perhossa, Kinnulassa ja Reisjärvellä, joissa jokaisessa yli 90 prosenttia kuntalaisista kuuluu yhä kirkkoon.

Katriina Pajari

Merikotkapariskunta Vanhankaupunginlahdella kesällä 2020.

8. Kotkapari muutti muualle

Vuoden 2020 suuri uutinen oli se, että merikotkapariskunta perusti kodin Helsingin Vanhankaupunginlahdelle Lopin saareen. Niin urbaania perhetapahtumaa ei merikotkilta oltu nähty aiemmin.

Hyvin kävi: pesästä lähti maailmalle kolme vantteraa poikasta.

Tämän vuoden alussakin merkit olivat hyvät. Kotkapari liikuskeli samassa saaressa ja istuskeli samassa pesäpuussa. Linnut koristelivat edellisvuoden pesää. Maaliskuussa ne nähtiin jo parittelupuuhissakin.

Vuosi 2020 oli leuto, ja Vanhankaupunginlahti ei jäätynyt. Se tarkoitti, että ulkoilijoita ei päässyt häiritsevässä määrin lähelle pesää. Kotkat pystyivät myös kalastelemaan aivan pesäpuun vierestä.

Tänä vuonna tilanne oli toinen. Tulikin kylmä talvi, ja Vanhankaupunginlahti jäätyi.

Varoituskylteistä huolimatta ihmiset liikkuivat pesän lähellä. Jotkut jopa kuvasivat pesää dronella.

Kotkapari teki omat johtopäätöksensä ja häipyi pesimään muille maille.

Ja nyt tietysti jännitetään, millainen talvi on tulossa ensi vuonna.

Jouni K. Kemppainen

9. Täydellinen pasta keksittiin

Maailmassa on satoja pastalajeja.

On litteitä pastoja, jotka sopivat kermaisiin kastikkeisiin, ja pyöreämpiä, jotka sopivat tomaattikastikkeisiin. On pitkiä, lyhyitä, ohuita, paksuja, putkimaisia, nauhamaisia, kierteisiä ja kiharaisia pastoja. On keittoihin, salaatteihin ja täytettäviksi sopivia pastoja.

Silti yhdysvaltalainen podcast-juontaja Dan Pashman sai päähänsä, että tarvitaan yksi pasta lisää. Hän tutki hartaasti lukuisia lajeja ja kehitteli omaansa kolme vuotta. Syntyi röyhelöinen, vesiputouksen muotoinen pasta, joka sai nimen cascatelli.

Keksintö täytti kolme tärkeää kriteeriä: se keräsi itseensä runsaasti kastiketta, oli helppo haarukoida ja tuntui suussa erityisen miellyttävältä. Pasta, jota kutsuttiin täydelliseksi, tuli verkkomyyntiin maaliskuussa 2021. Ostajien jonot venyivät kuukausien mittaisiksi.

Marraskuussa Time-lehti listasi cascatellin vuoden merkittävimpien innovaatioiden joukkoon.

Anni Pasanen

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?