Hän ei sanonut niin

Siteeraamme jatkuvasti väärin. Erityisesti liikkeellä on vääriä Winston Churchillin ja Albert Einsteinin sitaatteja.

kuvankäsittely Konstantin Neugodov / HS

5.3. 2:00 | Päivitetty 2.4. 11:15

Joulukuun Kuukausiliitteessä 2021 julkaistiin valokuvataiteilija Juha-Pekka Inkisen kuvia bussipysäkeistä. Inkinen on kuvannut niitä vuodesta 1986 alkaen, ja viime vuonna häneltä ilmestyi aiheesta kirja, jonka nimi on Pysäkkiaikakirjat. Inkisen mukaan ajan muuttumisen näkee hyvin siinä, kuinka bussipysäkit muuttuvat.

Kuukausiliitteen jutussa kuvien yhteydessä julkaistiin myös Inkisen laatimat oivaltavat kuvatekstit. Yhdessä niistä sanottiin näin: Särkänniemen delfinaario suljetaan 17 vuoden kuluttua, ja delfiinit lennätetään Kreikkaan. ”Miten pitkä on ikuisuus”, kysyy Liisa. ”Joskus vain yksi sekunti”, vastaa Valkoinen Kani. (Lewis Carroll).

Ajatus on viehättävä, mutta se ei kuitenkaan ole kirjailija Lewis Carrollin ajatus, vaikka niin lukemattomissa lähteissä väitetäänkin. Sitaatin alkuperä on epäselvä, mutta Carrollin se ei ole. Kuukausiliitteen toimitukselle tästä virheestä huomautti kääntäjä Markus Lång.

Virhe on yleinen, ja vastaavia on vaikka kuinka paljon. Siteeraamme lauseita, joita kukaan ei koskaan ole sanonut. Tai sitten muokkaamme sanottuja lauseita niin, että ne sopivat paremmin tarkoitusperiimme tai ymmärrykseemme.

Hiihtäjä Marjo Matikaisen ”havuja, perkele” -karjahdus symboloi yhä suomalaista sitkeyttä, vaikka hän ei koskaan sanonut aivan niin. Vuonna 1987 Oberstdorfin viidellä kilometrillä Matikainen kyllä pyysi havuja pariinkin otteeseen mutta kiroili vasta, kun laduille asetellut kuusenoksat veivät suksista voiteet.

Vuonna 2012 Abu Dhabin F1-osakilpailussa suomalaiskuljettaja Kimi Räikkönen tokaisi Lotus-tallin tiimiradioon lauseen, josta tuli kuuluisa. Monen käsitys on, että Räikkönen sanoi "just leave me alone; I know what I’m doing” eli jättäkää minut rauhaan, tiedän mitä olen tekemässä. Tämä väärä sitaatti on painettu lukuisiin t-paitoihin.

Oikeasti Räikkönen kuitenkin sanoi "just leave me alone; I know what to do” eli jättäkää minut rauhaan, tiedän mitä tehdä.

Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkästi, mutta mainitaan nyt vielä muutama:

Moni luulee, että Aleksis Kivi kirjoitti Nummisuutareissa: ”Maailma muuttuu, Eskoseni.” Oikeasti se on: ”Maailma muuttuu, Eskoni.”

Kun suomalaiskoulujen luokkahuoneissa veisataan oravasta, joskus sen kerrotaan nukkuvan sammalvuoteella. Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä, josta runo on peräisin, oravainen makaa makeasti sammalhuoneessansa.

Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -kirjan alkulause on ehkä Suomen tunnetuin. Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi. Kohtaa siteerataan usein kuitenkin epätarkassa muodossa ”alussa oli suo, kuokka ja Jussi”. Se olisikin kieliopillisesti oikein.

Sitaattitutkija Gerald Krieghofer vastaa videopuheluun työhuoneessaan Wienissä.

Hän nyökyttelee, kun kuulee Kuukausiliitteen Lewis Carroll -virheestä. Juuri tätä tapahtuu kaikkialla ja kaiken aikaa!

”On uskomatonta, miten paljon poliitikkojen puheissa, sanomalehdissä, akateemisissa julkaisuissa ja sosiaalisessa mediassa siteerataan täysin väärin.”

Hän alkoi selvittää kuuluisien lauseiden alkuperiä runsaat kymmenen vuotta sitten työskennellessään Itävallan tiedeakatemian sanakirjaprojektissa. Ilmiö ei ole uusi, mutta meemien aikakaudella väärät sitaatit leviävät ennennäkemättömällä vauhdilla ja jäävät elämään internetiin.

Krieghofer kutsuu vääriä sitaatteja ”käkisitaateiksi”. Käki munii toisten pesiin ja huijaa muut hautomaan munansa.

Hän itse on jäljittänyt noin kuudensadan yleisesti käytetyn käkisitaatin alkuperän. Samaa työtä tekee esimerkiksi yhdysvaltalainen quoteinvestigator.com-sivusto.

Krieghoferin ohje on, että melkein kaikkia kuuluisia sitaatteja on syytä epäillä, jos ne on laitettu Winston Churchillin, Oscar Wilden tai Mark Twainin nimiin.

”Tai Albert Einsteinin! Hän on Churchillin ohella yksi eniten väärin siteeratuista ihmisistä. Lähetä minulle lista suosituimmista sitaateista, joita Suomessa on väitetty hänen sanomikseen? Väitän, että puolet niistä on valheellisia.”

Sellaista listaa ei tietenkään ole olemassa, mutta haastattelun päätteeksi Krieghofer saa satunnaisotoksen Einsteineiksi väitetyistä lauseista, joita on toisteltu Suomessakin.

Tarkastus on armoton: kaksi sitaattia on oikein, kolme keksittyjä ja yksi vääristelty.

Jotta väärä tieto ei leviä, kerrotaan tässä vain ne, joita jokainen voi sitaattitutkijan siunauksella turvallisin mielin jatkossa käyttää:

”Mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto. Tieto on rajallista. Mielikuvitus ympäröi maailman.” (Einstein sanoi näin The Saturday Evening Postin haastattelussa 26. lokakuuta 1929.)

”Tärkeää on, ettei koskaan lakkaa kyseenalaistamasta; uteliaisuutta ei saa kadottaa.” (Einstein neuvoi nuorta opiskelijaa näillä sanoilla vuonna 1955.)

Oikaisu 2.4. kello 11.15: Jutussa väitettiin alun perin, että sitaatti, jossa Liisa kysyy Valkoiselta Kanilta, kuinka pitkä on ikuisuus, ei olisi Lewis Carrollin kirjasta Liisa Ihmemaassa vaan Tim Burtonin samannimisestä elokuvasta. Todellisuudessa sitaatti ei ole myöskään Burtonin elokuvasta, vaan sen alkuperä on edelleen toimitukselle epäselvä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kuukausiliite