Suomi hankki raskaita raketinheittimiä

Hyödytöntä rahan haaskausta, kritisoitiin takavuosina, kun Suomi päätti ostaa M270-raketinheittimiä. Nyt samanlaiset aseet herättävät tyytyväisyyttä Ukrainassa.

Raskas raketinheitin M270 MLR sotaharjoituksissa Rovajärvellä vuonna 2012.

6.8. 2:00 | Päivitetty 6.8. 18:10

Heinäkuussa Ukrainassa puhkesi riemu, kun maahan toimitettiin lännestä ensimmäiset M270-raketinheittimet. Ne ovat kesäkuussa saapuneiden HIMARS-heitinten kaltaisia raskaita aseita, joilla voi ampua kauas ja tarkasti.

Raskaat raketinheittimet tasoittivatkin tilannetta rintamalla heti. Ukrainalaiset pystyivät nyt tuhoamaan Venäjän komentokeskuksia ja ammusvarastoja kaukana linjojen takana.

Suomessa ei tanssittu kaduilla, kun eduskunta toukokuussa 2005 päätti 57,6 miljoonan euron määrärahasta M270-raketinheittimien hankkimiseksi.

Länsi-Euroopan maat katsoivat tuohon aikaan, että maasodankäynnin raskaat aseet ovat hyödyttömiä. Sellaista tilannetta ei tulisi, jossa niitä tarvittaisiin. Suomen ensimmäiset M270:t ostettiin Hollannista.

Raskaiden raketinheitinten hankintaa Suomeen perusteltiin asevaikutuksen ulottamisella vastustajan operatiiviseen syvyyteen. Juuri siihen Ukraina niitä nyt käyttääkin.

Lisätalousarvion lähetekeskustelussa toukokuussa 2005 jotkut kyseenalaistivat hankinnan.

”Voidaan kysyä, mikä meille tällä hetkellä on tarpeellisempaa: raskas kranaatinheitinjärjestelmä vai se, että me turvaamme kunnille palvelut, että kunnat voivat selvitä vanhustenhoidosta, koulujen tarvitsemista resursseista, lastenhoidosta ja niin edelleen”, edustaja Mikko Kuoppa (vas) argumentoi.

Kuopan kysymys on hyvä. Toisaalta kuvat Venäjän tuhoamista kouluista ja sairaaloista kertovat, että myös Suomeen hankitut raskaat heittimet ovat ehkä osaltaan turvanneet kuntien palvelujen säilymisen.

Alle kaksi viikkoa ennen Ukrainan sodan alkua valtioneuvosto julkaisi tiedotteen, jossa kerrottiin puolustusvoimien hankkivan M270-heittimiin uusia ammuksia. Niiden avulla heitinten kantama miltei kaksinkertaistuu 150 kilometriin.

Uutinen jäi Suomessa pienelle huomiolle. Mutta kun Yhdysvallat kohta myönsi ammuksille vientiluvan, Venäjän Yhdysvaltain-suurlähetystö protestoi Twitterissä. Se ihmetteli, mitä vihollista vastaan nämä ammukset on oikein tarkoitettu.

Kolme päivää myöhemmin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kuukausiliite