Paljonko porno vie sähköä?

Viihde-elektroniikka lisää sähkölaskuun ulkoistettua piilokulutusta.


1.10. 2:00 | Päivitetty 2.10. 7:54

”Astetta alemmas”, julistaa valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva.

Tarkoituksena on säästää sähköä, koska siitä pelätään tulevan ensi talvena pulaa. Kampanjassa on mukana arvovaltaisia tahoja, muun muassa valtioneuvoston kanslia ja Sitra.

Mutta mistä asteista puhutaan? Kampanjassa neuvotaan neljä konstia: astetta alempi huonelämpötila, astetta kevyempi kaasujalka, astetta lyhyempi suihku ja astetta vähemmän viihde-elektroniikkaa.

Kolme ensimmäistä ovat aika lailla suoraviivaisia. Puuttuminen viihde-elektroniikkaan kuulostaa kuitenkin jo nipottamiselta. Suomalaisessa kerrostaloasunnossa erilainen informaatioteknologia kuluttaa sähköstä keskimäärin noin 4 prosenttia. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa puhutaan promilleista.

Ei kuulosta siltä, että tästä saa kovin kummoista säästöä kasaan.

Viihteen kulutus syö kuitenkin enemmän sähköä kuin laskusta arvaisi. Suurin osa tietotekniikan sisällöistä liikkuu nykyään verkon yli. Niinpä kotona tapahtuva kulutus on vain yksi osa kulutuksesta. Sen lisäksi energiaa tarvitaan palvelukeskuksessa, josta sisällöt lähetetään sekä siirrossa niistä koteihin.

Traficomin mukaan keskimääräinen kotitalous kuluttaa noin 119 gigatavua dataa kuukaudessa. Vuodessa se tekee 1,4 teratavua.

Eikä data liiku ilman sähköä. Eniten energiaa vie sen liikuttelu mobiilisti. Mobiilidataa Suomessa kuluu henkeä kohden enemmän kuin missään muualla, kiitos meille tyypillisten maksuttomien datapakettien. Energiatehokkainta on kuljettaa data valokaapelissa.

Jonkinlaisena keskiarvona voidaan kuitenkin sanoa, että yhden gigatavun siirto vie 220 wattituntia sähköä. Näin yhden kotitalouden vuotuinen datankäyttö vie sähköä noin 314 160 wH eli 314 kWH.

Näin laskien datan siirto tekee siis lisää kerrostaloasukkaan sähkölaskun päälle noin 10–16 prosenttia piilokulutusta pelkästä datansiirrosta. Sen päälle tulee vielä linjan toisen pään eli datakeskusten sähkönkulutus, mutta sen voi ajatella jäävän yritysten piikkiin.

Mutta mitä verkoissa siirtyy? Datasiirron sähkönkulutusta tutkineen Haaga-Helian yliopettaja Kari Hiekkasen mukaan noin 75–80 prosenttia kaikesta verkon datasta on liikkuvaa kuvaa.

Verkkovideoiden katselu tekee siis yli kymmenen prosentin piilolisäyksen sähkökulutukseen.

Suurin osa tästä on luultavasti Youtubea, Yle Areenaa, Netflixiä ja niin edespäin. Vuonna 2019 ranskalainen ajatushautomo

The Shift Project julkaisi raportin,
jossa he arvioivat suoratoistosta 34 prosenttia olevan elokuvia ja videoita, 21 prosenttia Youtuben kaltaisia lyhyitä pätkiä, 18 prosenttia muuta sisältöä, pääosin mainontaa, ja 27 prosenttia aikuisviihdettä.

Jos arvio osuu oikeaan, se tarkoittaisi, että keskimääräisen kotitalous toistaisi pornografiaa noin 300 gigatavua vuodessa. Kerrostaloasukkaan sähkön vuosikulutukseen aikuisviihde tekisi parin prosentin lisän.

Pitäisikö valtioneuvoston kanslian siis vaatia astetta vähemmän pornoa?

Valitettavasti suoratoiston vähentäminen ei kuitenkaan ole järin tehokas tapa säästää sähköä.

Merkittävä osa tietoverkon ja datakeskusten kuluttamasta sähköstä kun kuluu joka tapauksessa, siirrettiin dataa tai. Todellista säästöä saataisiin vasta jos koko internet sammutettaisiin.

Jopa kiertävä sähkökatko veisi lähinnä ojasta allikkoon.

”Mobiiliverkko ei mene poikki parin tunnin sähkökatkosta. Luultavasti katkon aikana sitten vaan kulutettaisiin enemmän mobiilisisältöä, mikä ainoastaan lisäisi datansiirrossa kuluvan sähkön määrää.”

Eli hyviä konsteja energian säästöön on kolme: astetta alempi huonelämpötila, astetta kevyempi kaasujalka, astetta lyhyempi suihku. Pornosta ei tarvitse pihistellä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita