Suomessa syntyy enemmän koiranpentuja kuin vauvoja. Käänne tapahtui vuonna 2020, kun vuodessa rekisteröityjen koirien määrä ylitti elävänä syntyneiden vauvojen määrän.
Silloin rekisteröitiin 48 970 koiraa. Vauvoja syntyi 46 463. Siitä lähtien pennut ovat päihittäneet vauvat tilastoissa.
Vielä 1970-luvulla ero oli valtava. Rekisteröityjä koiria oli 22 400, syntyneitä vauvoja 65 000. Sitten pentujen määrä alkoi vähitellen kasvaa ja vauvojen vähetä.
Kennelliiton hallituksen puheenjohtajan Esa Kukkosen mukaan kyse on osittain siitä, että rotukoiria rekisteröidään ahkerammin.
Silti pentuja myös syntyy enemmän kuin ennen. (Oikeastaan niitä syntyy enemmän kuin viralliseen rekisteriin tilastoidaan, mutta tarkkaa määrää ei tiedetä.)
”Kai se on tämä ympäröivän yhteiskunnan muutos”, Kukkonen sanoo.
1970-luvulla koiria oli etenkin maaseudulla. Ne juoksivat vapaana pihapiirissä, ja monilla olikin monirotuinen koira. Sitten maaseudulta muutettiin kaupunkeihin ja koiriin liittyvä harrastaminen lisääntyi. Näyttelyjä ja kilpailuja järjestetään enemmän kuin ennen.
”Sitä myötä rekisteröityjen puhdasrotuisten koirien arvostus on lisääntynyt.”
Syntyvyys on vähentynyt, koska lapsia saadaan entistä vähemmän ja entistä vanhempana.
Ihanteellinen lapsiluku on pienentynyt vuosikymmenien ajan, Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch sanoo. Silti tuoreimman tammikuussa 2023 julkaistun Väestöliiton perhebarometrikyselyn mukaan 75 prosenttia suomalaisista toivoo edelleen vähintään kahta lasta.
Mutta ero toiveen ja toteutumisen välillä on iso.
”Miten paljon halutaan muita asioita, onnistutaanko toiveissa?”
Rotkirchin mukaan Pohjoismaissa kyse on etenkin elämäntyylin ja kulttuurin muutoksesta. Lastensaanti ei ole itsestään selvää, on hyväksyttyä elää lapsettomana.
”Pidempi osa elämästä tai kokonaan.”
Samalla koirat ovat entistä tiiviimmin osa elämää, Kennelliiton Kukkonen sanoo. Ne eivät ole enää ainoastaan pihapiirin vartijoita tai metsästysapureita vaan perheenjäseniä.
”Nykyään on paljon nuoria pareja, jotka siirtävät lastenhankintaa hyvin pitkälle, mutta monella on koira”, Kukkonen sanoo.
Korona-aikana tapahtui muutakin. Syntyvyys väheni nopeasti 2010-luvulla, mutta vuonna 2020 se kääntyi hetkellisesti kasvuun. Koiriakin rekisteröitiin ennätysmääriä. Puhuttiin koronavauvoista ja -koirista, buumeista.
Rotkirchin mukaan aluksi ajateltiin, että syntyvyyden kasvu olisi jatkunut pidempään – ja että se olisi tapahtunut koronasta huolimatta.
Mutta vuonna 2022 molemmat käyrät laskivat. Nyt vaikuttaa siltä, että kyse oli nimenomaan kahdesta buumista. Ovatko ne ohitse?
Anna Rotkirchin mukaan ainakin vauvabuumi on. Vielä ei varmasti tiedetä, mistä se johtuu. Myös Rotkirch on ymmällään.
”En yksinkertaisesti tajua.”
Kun koronavirus alkoi levitä ja ihmiset sulkeutuivat koteihinsa, lähipiiristä tuli entistä tärkeämpi. Osa niistä, jotka olivat paljon kotona, sitoutui puolisoon ja perusti perheen. Myös korkeakoulutettujen mahdollisuus tehdä etätöitä saattoi vaikuttaa syntyvyyden kasvuun hetkellisesti.
Nyt on uudet kriisit, Rotkirch sanoo. Ukrainan sota, laskusuhdanne, energiakriisi.
”Se verottaa lastenhankintaa. Oma epävarmuus ja yleinen huoli.”
Kennelliiton Kukkosen mukaan lamat lisäävät koirien määrää. 1990-luvun alussa koirien rekisteröintimäärät kasvoivat nopeasti. Sama ilmiö näkyi korona-aikana.
”Kun ihmisillä on enemmän aikaa eikä ole töitä, on otollinen hetki hankkia koira kotiin.”
Tilanne muuttui, kun ihmiset palasivat työpaikoille. Ei ollut enää samalla tavalla aikaa huolehtia lemmikistä.
Kukkonen ajattelee, että buumin päättyminen on hyvä asia koirien kannalta. Kaikki eivät välttämättä pohtineet tarpeeksi, miten koirasta huolehditaan, kun paluu työpaikalle koittaa.
"Hetken mielijohteesta ei kenenkään soisi ottavan koiraa.”
Ovatko suomalaiset ryhtyneet hankkimaan koiria vauvojen sijaan?
Sitä on vaikea sanoa. Ei tiedetä tarkasti, ketkä koiria hankkivat. Sinkut, lapsiperheet, eläkeläiset vai nuoret lapsettomat pariskunnat?
Vauvoja ja koiria hankitaan kuitenkin osittain samoista syistä. Elämään halutaan merkitystä ja läheisyyttä.
Osa hankkii lemmikin lievittämään yksinäisyyttä. Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2018 lähes 180 000 yli 15-vuotiasta, jotka kokivat koko ajan tai suurimman osan ajasta yksinäisyyttä.
Anna Rotkirch ei kuitenkaan halua rinnastaa koiria ja vauvoja.
”En ajattele, että voi miten hirveää, kun ihmiset hankkivat koiria eivätkä vauvoja.”