Kaikkien aikojen tunnetuin suomenkielinen laulu

Käärijä saattaa voittaa Euroviisut laulullaan Cha cha cha, joka on paitsi hyvä myös mielenkiintoinen.

Loreen ja Käärijä.

Toukokuun Euroviisuista saattaa tulla Suomi–Ruotsi-maaottelu. Vedonlyöntitoimistojen veikkauksissa ylivoimainen ykkönen on Ruotsi ja alivoimainen kakkonen Suomi. Muut tulevat kaukaa perästä.

Ruotsin edustaja on euroviisulegenda Loreen ja hänen laulunsa Tattoo, joka on tuottamalla tuotettu steriili mutta kaikin puolin erinomainen popiskelmä.

Käärijän karkea Cha cha cha on sitten jotain ihan muuta.

Asetelma toistaa Suomen ja Ruotsin suhdetta kauas historiaan. Ruotsi on kultivoitunut isosisko, joka on kaikessa ylivoimainen. Suomi on metsäinen pikkuveli, jossa on kuitenkin jännittävää alkukantaista energiaa.

Kun Loreenia haastateltiin ensimmäisen kerran Suomen euroviisusta, hän suhtautui siihen, kuten ruotsalaiset aina suomalaisiin, ylemmyydentuntoisesti: ”Olen utelias näkemään, mitä hän haluaa tällä sanoa.”

Entä mitä Loreen itse haluaa sanoa? Hänen esittää oman kappaleensa englanniksi, ja sen sanoma on täsmälleen sama kuin miljoonissa muissa popkappaleissa:

En välitä kivusta

Kävelen tulen ja sateen läpi

Päästäkseni lähemmäksi sinua

Olet tarttunut minuun kuin tatuointi

Käärijän sanoma on moniselitteisempi, ja kaiken lisäksi hän esittää sen suomen kielellä. Tästä seuraa jotain hyvin yllättävää.

Jos vedonlyöntitoimistojen ennusteet toteutuvat ja Cha cha chasta tulee euroviisumenestys ja kansainvälinen pophitti, siitä tulee samalla kaikkien aikojen tunnetuin suomenkielinen laulu.

Ainakaan toimituksen raati ei pystynyt keksimään sille edes kunnon kilpailijaa. Lordihan lauloi englanniksi. Mikä muu laulu osattaisiin ulkomailla suomeksi? Tai mikä tahansa teksti?

Jo nyt eri puolilla Eurooppaa pidetyissä Euroviisujen esikonserteissa yleisö on hoilannut suomeksi Cha cha chan mukana. Mitä tapahtuukaan, kun sadat miljoonat televisionkatsojan pääsevät mukaan juhliin? On siis hyvä syy tutkia, mitä Käärijä haluaa laulullaan sanoa.

Rankka viikko ja paljon pitkii päiviä takana

Mielenkiintona piña colada ja rata

Ilta on vielä nuori ja aikaa kumota

Tää jäinen ulkokuori on aika tuhota

Pidän kaksin käsin kiinni juomista niinku

Cha, cha, cha, cha, cha, cha, cha, ei

En mieti huomista ku tartun tuopista niinku

Cha, cha, cha, cha, cha, cha, cha, ei

Haluun olla sekasin ja vapaa huolista niinku

Cha, cha, cha, cha, cha, cha, cha, ei

Ja mä jatkan kunnes en enää pysy tuolissa niinku

Muutama piña colada on jo takana

Silti mul on vielä naamataulu vakava, yeah, yeah, ye, ye, yeah

Ilta on vielä nuori ja aikaa kumota

Tää jäinen ulkokuori on aika tuhota

Parketti kutsuu mua ku en oo enää lukossa

Niinku cha cha cha mä oon tulossa

Nyt lähden tanssimaan

Niinku cha cha cha

Enkä pelkääkään tätä maailmaa

Niinku cha cha cha

Kun mä kaadan päälleni samppanjaa

Cha, cha, cha, toinen silmä jo karsastaa

Ja puhe sammaltaa ku tää toinen puoli must vallan saa

Cha, cha, cha, en oo arkena tää mies laisinkaan

En oo mut tänään oon se mies, tänään oon se mies

(Toistoa poistettu.)

Cha-cha-cha kuulostaa höpsöltä bilebiisiltä, mutta on siinä muutakin.

Ensinnäkin suomalaisten alkukantaisuus tuntuu olevan voimissaan. Alkupuolen hakkaavat puheosuudet tuovat mieleen Kalevala-mitan eli nelipolvisen trokeen. Ihan sitä se ei toki ole.

Mie-le-ni mi-nun te-ke-vi

Ai-vo-ni ajat-te-le-vi

on kuin

Il-ta on vie-lä nuo-ri ja ai-ka ku-mo-ta

Tää jäi-nen ul-ko-kuo-ri on ai-ka tu-ho-ta

Käärijän mielessä on piña colada. Hän ei kuitenkaan juo sitä, koska hän pitäisi sen mausta. Hän juo sitä, koska sen nimessä on sopivia lyhyttavuisia sanoja. Piña colada sopisi Loreenille, ei Käärijälle.

Tämä ei toki ole ensimmäinen kerta poplyriikan historiassa, kun riimi vie runoa.

Toiseksi kiinnittää huomion sana niinku. Se on puhutun suomen kielen käytetyimpiä sanoja, mutta onko sitä koskaan aikaisemmin suomenkielisen lyriikan historiassa nostettu tällaiseen asemaan?

”What’s that ’niinku’?” kysyttiin eräälläkin Youtuben reaktiovideolla.

Kolmas havainto koskee laulun sanomaa.

Popmusiikin historia tuntee paljon lauluja, jotka ovat käytössä vaihtaneet merkityksensä päinvastaiseksi.

Kun Eppu Normaali lauloi

Siis ryyppäämään ryyppäämään joka päivä sännätään

ja kun päivä on ohi niin lisää kännätään

viesti oli ironinen, mutta ryyppäyslauluna sitä hoilataan.

Käärijän laulussa on sama väärinkäsitys.

Hän ei ihannoi dokaamista, vaan hänen laulunsa on ironinen kuvaus suomalaisesta humalahakuisesta miehestä, joka vasta viinaa saatuaan uskaltaa elää. Käärijä pitää ”kaksin käsin kiinni” juomastaan, kunnes ”silmä jo karsastaa” ja ”puhe sammaltaa”.

Ja jos niistä vihjeistä ei vielä usko, niin kannattaa panna merkille laulun nimi ja iskusanat, joita koko Eurooppa kohta hurmiossa karjuu.

Suomessa on aina sanottu, että ei elämä ole pelkkää cha cha chata.

Euroviisut Liverpoolissa 9.–13. toukokuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kuukausiliite