”Höndellä on oma Brasiliasta ostettu tiara, koska jokaisella kissakuningattarella täytyy olla tiara. Välillä hän pitää sitä ihan mielellään.
Hönde on nyt kymmenvuotias. Hän solahti osaksi perhettä heti. Sanoinkin, että tällä kissalla on ollut hyvä äiti.
Minulla on ollut kissa ihan pientä taukoa lukuunottamatta tammikuusta 1985 lähtien. Se tauko tuli, kun muutimme tänne Inkooseen vuonna 2000. Sitten huomasimme, että sisään taloon alkaa tulla syksyisin hiiriä, ja hankimme ensimmäisen kissan. Yleensä on ollut kaksi kissaa yhtaikaa. Nyt on Hönde ja Magnus, joka on virolainen löytökissa.
Hönde on ollut lahjakkaampi metsästäjä alusta asti. Leikatut tyttökissat, nehän on siinä parhaita. En ole nähnyt niiden saavan kiinni muita kuin hiiriä, myyriä ja kerran tarhakäärmeen, mutta sen kävin ottamassa pois.
Onhan se aika hurjaa, kun löytää työhuoneen lattialta pieniä sisäelimiä sirosti aseteltuna matolle. Toinen kissoista syö koko hiiren niin, että ei jää häntäkään. Tämä tapahtuu yleensä yöaikaan, joten en tiedä, kumpi on on ollut asialla.
Oravien kanssa nämä kissat elää rauhanomaista rinnakkaiseloa. Edellinen sukupolvi metsästi niitä. Nämä vain katsovat, kun ne hyppivät ympärillä.
Höndelle oli kauhean vaikea keksiä nimeä. Se jotenkin lyheni täyshöntistä kissanpennusta Höndeksi. Häntä kutsutaan myös Hömpäksi ja Hömpsyläksi ja kissakuningatar Höndiinaksi. Hänellä on paljon nimiä, sillä kissoillahan pitää olla rutkasti lempinimiä.
Hönde on mukava halutessaan, mutta en sanoisi iloiseksi. Hän valitsee, milloin on tavoitettavissa hellyydenosoituksia varten. Hän on mielellään seurassa mutta ei tule ihokosketukseen. Kun luen sohvalla, Hönde saattaa olla jalkojen läheisyydessä mutta ei tule jalkojen päälle.
Aina ei voi tietää, mitä kissojen päässä liikkuu, eikä tarvitsekaan. Höndellä oli esimerkiksi selvä lempitaitoluistelija, espanjalainen Javier Raya. Se oli aivan maagista. Hönde tuli aina katsomaan häntä kanssani televisiosta. Kun Raya lopetti ja ruudulle tulikin väärä espanjalainen, Hönde poistui heti paikalta.
Toivon, että joskus tapaan tämän Rayan. Voin kertoa, että hän oli kissani lempiluistelija.
Hönde osaa myös englantia. Yksi hänen kolmesta perusäänestään, jonka hän yleensä päästää, kun haluaa päästä ulos, on selvä out.
Meille kissat ovat hyötyeläimiä vähän kuin ennen vanhaan maalaistalossa. Niiden isoin merkitys on kyllä ihmisen henkisen hyvinvoinnin edistäminen. Hönde tulee aika usein sinne sohvan nurkkaan, kun huomaa, että ihminen ei ole parhaimmillaan. On hämmentävää, miten hyvin kissat havaitsevat mielialoja.
Kirjoissani esiintyy paljon kissoja. Maria Kallion perheessä on kissoja ja sitten minun kirjoissani esiintyy usein ystävien kissoja ja koiria. Henkilöt on keksittyjä, mutta eläimet voi olla kavereilta varastettuja. Olen kysynyt luvan kissoilta ja koirilta, mutta en välttämättä ystäviltä. Yleensä ystävätkin ovat olleet ilahtuneita.
Höndeltä varsinkin olen oppinut paneutunutta rentoutumista. Hän osaa vetäytyä omaan maailmaansa hyvin rentoutuneena ja kykenee sulkemaan muun maailman pois ympäriltään. Jopa imuri saa tulla aika lähelle ilman, että hän siitä häiriintyy.
Sitten olen oppinut tietynlaista arvokkuutta. Asioita ei tarvitse ottaa liian dramaattisesti, vaan voi todeta, että äh, tämä oli tässä. Voi vaan katsoa niin kuin kissa katsoo.