Lasten uutiset

Tiistaina vietettiin ruotsalaisuuden päivää – ruotsinkieliset koululaiset kertovat, miksi päivä on heille tärkeä

Tiistaina vietettiin ruotsalaisuuden päivää. Inkoon Kyrkfjärdens skolanin oppilaat kertovat päivän merkityksestä.

”Ruotsalaisuuden päivänä juhlitaan sitä, että osaa puhua ruotsia”, 12-vuotias Elvira Kokkola sanoo.

Elvira asuu Inkoossa ja käy siellä koulua ruotsinkielisessä Kyrkfjärdens skolanissa. Tiistaina koulun oppilaat ja opettajat kokoontuivat yhdessä liikuntasaliin juhlistamaan Svenska dagenia eli ruotsalaisuuden päivää.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Päivän on tarkoitus kunnioittaa sitä, että Suomi on kaksikielinen maa, jossa suomenruotsalaisilla on oikeus käyttää äidinkieltään ruotsia.

Perinteen mukaan ruotsinkielisissä kouluissa lauletaan ruotsalaisuuden päivänä muun muas­sa äidinkielen laulu, eli Modersmålets sång. Näin tehtiin myös Inkoossa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Se on tärkeää, koska perheemme puhuvat ruotsia, ja se on meidän kielemme”, Leona Blomqvist, 7, sanoo.

RUNSAAT 50 kilometriä Helsingistä länteen sijaitseva Inkoo on yksi Suomen kaksikielisistä kunnista, joissa yli puolet asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia.

Osa koulun oppilaista tulee kaksikielisistä perheistä, eli he puhuvat kotona sekä ruotsia että suomea.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Monille oppilaille suomi on silti lähes täysin vieras kieli, jota he alkavat opettelemaan vasta koulussa.

”Aluksi se oli hieman vaikeaa, kun en tiennyt mitä pitäisi sanoa, mutta nopeasti siitä tuli hieman helpompaa”, Nicole Högström, 11, sanoo.

”Minulla on edelleen hieman vaikeuksia kielen kanssa, mutta minä yritän oppia”, Noelle Kock, 10, myöntää.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ne oppilaat, jotka ovat kuulleet suomea jotain kautta jo ennen kouluikää, pitävät kielen opiskelua muita helpompana.

”Minusta se ei ollut niin kovin hankalaa, koska minulla on suomenkielisiä serkkuja. Olin jo aiemmin puhunut heidän kanssaan vähän suomea”, Elin Ahrenberg, 12, kertoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Suomi on vaikeaa, koska emme ole puhuneet sitä kotona kovinkaan paljon, enkä tunne melkein ketään suomenkielistä”, Line Holmberg, 7, sanoo.

Koska niin suuri osa inkoolaisista puhuu ruotsia, kotikunnassa pärjää hyvin myös vaikka ei puhuisikaan lainkaan suomea. Tämä on oppilaiden mielestä mukava asia.

”Tuntuu hyvältä, kun saa puhua ruotsia niin paljon, koska se on helpompaa”, Nicole sanoo.

He ovat kaikki kuitenkin sitä mieltä, että Inkoon ulkopuolella asioidessa on hyvä osata myös suomea.

”Inkoossa ei tarvitse käyttää suomea, mutta kun matkustaa Helsinkiin, niin sitä huomaa tarvitsevansa”, Noelle sanoo.

”Esimerkiksi jos on tarve mennä ostoskeskukseen ostamaan jotain, niin siellä puhutaan useimmiten vain suomea”, Nicole pohtii.

Haluatko harjoitella ruotsia? Katso videolta oppilaiden ruotsinkieliset haastattelut!

Fakta

Svenska dagen


 Ruotsalaisuuden päivää, eli Svenska dagenia, vietetään 6. marraskuuta. Päivän on tarkoitus juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsia Suomessa.

 Päivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1908. Se on yksi vakiintuneista liputuspäivistä.

 Ruotsin kieli on toinen Suomen virallinen kieli. Suomessa on 300 000 ruotsinkielistä, joilla on oikeus asioida Suomessa ruotsiksi.  Suomessa asuvia ruotsinkielisiä kutsutaan suomenruotsalaisiksi. Suomenruotsalaisia asuu eniten Uudellamaalla, Pohjanmaan rannikolla, Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa.

 Tunnettuja suomenruotsalaisia ovat esimerkiksi Tove Jansson, Krista Siegfrids, Redrama sekä Isac Elliot.
Luetuimmat
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Koululainen aloittaisi aamun mieluiten yhdeksältä

  2. 2

    Moni lapsi toivoisi lisää aikaa perheensä kanssa – ”Yhteistä aikaa voi olla vähän, jos vanhemmat pääsevät myöhään töistä”

  3. 3

    Nuoret järjestivät mielenosoituksen ilmaston puolesta

  1. 1

    Näin perheissä vietetään yhteistä aikaa – koululaiset toivovat lisää aikaa vanhempien kanssa

  2. 2

    Moni lapsi toivoisi lisää aikaa perheensä kanssa – ”Yhteistä aikaa voi olla vähän, jos vanhemmat pääsevät myöhään töistä”

  3. 3

    Nuoret järjestivät mielenosoituksen ilmaston puolesta

  4. 4

    Saako koulusta olla poissa?

  5. 5

    Koululainen aloittaisi aamun mieluiten yhdeksältä

  6. 6

    Missä Ankkalinna sijaitsee?

  7. 7

    Katso tästä viikon uutislähetys

  8. 8

    Koulumatkaa helpottava laite vei voiton keksijäkilpailussa

  9. 9

    Tauolta palanneissa Lasten uutisissa pohditaan kahdeksalta alkavien koulupäivien kieltämistä

  10. 10

    Lasten tiedekysymykset: Miten pilvet syntyvät?

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Näin perheissä vietetään yhteistä aikaa – koululaiset toivovat lisää aikaa vanhempien kanssa

  2. 2

    Moni lapsi toivoisi lisää aikaa perheensä kanssa – ”Yhteistä aikaa voi olla vähän, jos vanhemmat pääsevät myöhään töistä”

  3. 3

    Helsingissä mietitään kahdeksan aamuista luopumista – ”Kahdeksan aamuina pitää herätä aikaisin”

  4. 4

    Tauolta palanneissa Lasten uutisissa pohditaan kahdeksalta alkavien koulupäivien kieltämistä

  5. 5

    Saako koulusta olla poissa?

  6. 6

    Koululaiselta: Aikaiset aamut ovat turhauttavia

  7. 7

    Nuoret järjestivät mielenosoituksen ilmaston puolesta

  8. 8

    Lasten tiedekysymykset: Miten pilvet syntyvät?

  9. 9

    Missä Ankkalinna sijaitsee?

  10. 10

    Uutisvisa: Minkä asian puolesta nuoret osoittivat mieltään?

  11. Näytä lisää