Kalevalaan on koottu kansanrunoja - Lasten uutiset | HS.fi
Kuvituskuva
Lasten uutiset|Puheenaihe

Kalevalaan on koottu kansanrunoja

Suomen kansalliseepos Kalevala on tehnyt tunnetuksi suomalaista kirjallisuutta ja kansanperinnettä sekä innoittanut taidetta.

Suurin osa Kalevalan runoista on peräisin Karjalasta, jonne Elias Lönnrot matkusti useita kertoja. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Julkaistu: 28.2. 2:00, Päivitetty 27.2. 14:44

Kalevalan päivää vietetään joka vuosi 28. helmikuuta. Kalevala on Suomen kansalliseepos, joka on kokoelma suomalaisia kansanrunoja. Suomalainen kielentutkija Elias Lönnrot kokosi 1800-luvulla runoja, joista muodostui Kalevala.

Lönnrot keräsi runoja useilla retkillään ympäri Suomea. Hän halusi muodostaa niistä yhtenäisen tarinan. Yksi Kalevalan tunnetuimmista kohdista on kokoelman alussa oleva kertomus, jonka mukaan maailma syntyi sotkalinnun munista. Munien rikkoutuessa niistä ilmestyivät maa, taivas, aurinko, kuu, tähdet ja pilvet. Kalevalan keskeisimpiä hahmoja ovat Väinämöinen, Joukahainen ja Aino.

Kalevala kasvoi vuosien varrella: Alkuperäinen teos ilmestyi vuonna 1835, mutta Lönnrot kuitenkin jatkoi vielä runojen keräilyä. 14 vuotta myöhemmin julkaistiin uusi Kalevala.

Kalevala on innoittanut paljon suomalaista taidetta. Esimerkiksi taiteilija Akseli Gallen-Kallela tunnetaan Kalevala-aiheisista maalauksistaan, joita on esillä muun muassa Kansallismuseossa sekä taidemuseo Ateneumissa Helsingissä.

Kalevala on merkittävä teos, sillä se on tehnyt tunnetuksi Suomen kirjallisuutta ja kansanperinnettä.

Seuraa uutisia tästä aiheesta