Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan varhain torstaiaamuna. Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti tv-puheessa ”erityisten sotilastoimien” aloittamisesta Itä-Ukrainan alueella, jossa tilanne on ollut jännittynyt jo pidempään.
Heti presidentin ilmoituksen jälkeen uutisissa ja sosiaalisessa mediassa kerrottiin räjähdyksistä ympäri Ukrainaa. Koko maahan on julistettu hätä- ja sotatila.
Suomi tuomitsee yhdessä muiden Euroopan maiden kanssa Venäjän hyökkäyksen ja suhtautuu tilanteeseen vakavasti.
Suomen Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd) pitivät torstaina tiedotustilaisuuden, jossa he totesivat, ettei Suomeen kohdistu välitöntä uhkaa. Suomi jatkaa yhteistyötä EU:n kanssa Ukrainan tukemiseksi.
Suomi tuomitsee Venäjän hyökkäyksen jyrkästi ja on mukana asettamassa Venäjän vastaisia pakotteita tilanteen rauhoittamiseksi.
Miksi Venäjä hyökkäsi Ukrainaan?
Tilanne kiristyi jo joulukuussa, kun Venäjä julkaisi vaatimuksen Yhdysvaltoja ja sotilasliitto Natoa kohtaan. Venäjä vaati, ettei Ukraina saa suunnitella Natoon liittymistä. Venäjä on halunnut Naton torjuvan Ukrainan toiveet jäsenyydestä.
Nato on poliittinen ja sotilaallinen puolustusliitto, johon kuuluvat Yhdysvallat ja Kanada sekä joukko eurooppalaisia maita, kuten Ranska, Saksa, Britannia ja Espanja. Natoon kuuluu myös paljon maita, jotka olivat osa Venäjää edeltänyttä Neuvostoliittoa. Suomi ei kuulu Natoon.
Neuvostoliitto hajosi 30 vuotta sitten vuonna 1991. Sen jälkeen muun muassa Viro, Latvia ja Ukraina itsenäistyivät eli niistä tuli uudestaan omat valtiot. Venäjä ei pidä siitä, että Yhdysvallat ja muu Eurooppa puolustaisivat sen entisiä alueita – eli tässä tapauksessa myös Ukrainaa.
Yhdysvallat ei kuitenkaan suostunut Venäjän vaatimuksiin. Yhdysvaltojen Nato-edustaja Julianne Smith kommentoi tammikuussa, ettei minkään maan liittymistä Natoon tule rajoittaa. Tämä loukkaa valtioiden oikeutta valita itsenäisesti omat kumppaninsa. Sitä kutsutaan suvereniteetiksi eli itsemääräämisoikeudeksi.
Venäjä ei ollut päätökseen tyytyväinen, vaan ryhtyi kokoamaan asevoimiaan eli armeijaansa Ukrainan rajan läheisyyteen. Tämä oli Venäjältä viesti Yhdysvalloille ja Natolle, että se on tosissaan vaatimustensa kanssa.
Yhdysvallat ja muut Naton jäsenmaat ovat vastanneet tähän vahvistamalla omia joukkojaan jäsenmaissa eri puolilla Eurooppaa, kuten Puolassa, joka on Ukrainan naapurimaa. Tällä on ollut tarkoitus osoittaa Venäjälle, että hyökkäyksellä Ukrainaan on seurauksia.
Venäjän mukaan se aloitti hyökkäyksensä torstaina, koska Itä-Ukrainan separatistit olisivat pyytäneet Venäjän apua Ukrainan armeijaa vastaan.
Separatistit ovat joukko ihmisiä, jotka haluavat Itä-Ukrainan itsenäistyvän muusta Ukrainasta. Separatistien perustamia valtioita ja niiden toimia pidetään Venäjän keksimänä syynä hyökätä Ukrainaan.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Venäjä hyökkää Ukrainaan. Vuonna 2014 Venäjä valtasi Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan. Edelleen suurin osa maailman maista on sitä mieltä, että Krim kuuluu Ukrainaan eikä Venäjään.
Katso videolta, mitä kerroimme tilanteesta tammikuussa:
Ukraina vaatii nyt Venäjälle pakotteita
Viime kuukausina eri maiden päättäjät ovat keskustelleet tiiviisti, miten niiden tulisi toimia, jotta Venäjä ei hyökkäisi Ukrainaan.
Tämän takia on otettu käyttöön erilaisia pakotteita. Ne ovat eri maiden rajoituksia Venäjää kohtaan, kuten kaupankäynnistä ja muusta yhteistyöstä kieltäytymistä. Pakotteiden on tarkoitus olla haitaksi Venäjälle.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vaati torstaina maailman johtajia asettamaan Venäjälle kaikki mahdolliset pakotteet.
Muun muassa Euroopan unioni, Yhdysvallat ja Britannia päättivät uusista pakotteista torstai-iltana.
”Euroopan unioni on Ukrainan ja sen kansan rinnalla”, Euroopan komission puheenjohtaja eli unionia johtava Ursula von der Leyen kirjoitti Twitteriin.
Mitä tehdä, jos aihe pelottaa?
Tällaiset uutiset voivat aiheuttaa pelottavia ja ahdistavia tunteita. Jos Ukrainan tilanne pelottaa sinua, on hyvä puhua siitä vanhemman, opettajan tai jonkun muun tutun aikuisen kanssa.
Sosiaalisessa mediassa, kuten Tiktokissa, on nyt myös paljon pelottavaa materiaalia, jota on parempi olla katsomatta.
Keskusteluapua voi saada myös täältä:
Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) lasten ja nuorten puhelimeen voi soittaa maksutta. Puhelin on auki arkisin kello 14–20 ja viikonloppuisin kello 17–20 numerossa 116 111.
MLL:n nuortennetti tarjoaa keskusteluapua chatissa, joka on auki joka päivä kello 17–20. Pääset varaamaan ajan chattiin tästä linkistä.
MIELI ry:n kriisipuhelimeen voi soittaa milloin vain. Kriisipuhelimen tavoittaa numerosta 09 2525 0111. Soittaminen maksaa tavallisen puhelun verran.
Fakta
Tärkeitä sanoja:
Ukraina: Itä-Euroopassa sijaitseva suuri itsenäinen maa, jonka pääkaupunki on Kiova. Ukraina on Venäjän naapurimaa. Ukraina oli aiemmin osa Venäjää edeltänyttä Neuvostoliittoa, joka hajosi 30 vuotta sitten.
Nato: Poliittinen ja sotilaallinen puolustusliitto, johon kuuluu 30 pohjois-amerikkalaista ja eurooppalaista maata, kuten Yhdysvallat, Britannia, Saksa ja Ranska. Nato-maat tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään ja puolustavat tarvittaessa toisiaan. Suomi ei kuulu Natoon.
Euroopan unioni: 27 eurooppalaisen maan muodostama liitto. EU:n tarkoitus on edistää Euroopan maiden välistä yhteistyötä poliittisesti ja taloudellisesti. Suomi kuuluu Euroopan unioniin.