12-vuotiaan Jevan päiväkirja kertoo kokemuksen sodasta

Ukrainalaisen Jeva Skaletskan päiväkirja julkaistaan nyt kirjana.

Ukrainasta sotaa paennut Jeva on omistanut päiväkirjansa mummilleen, joka on kulkenut aina hänen rinnallaan.

6.12.2022 2:00 | Päivitetty 6.12.2022 6:24

Pitkät kiharat hiukset ovat poninhännällä, kun 12-vuotias Jeva Skaletska kaivaa laukustaan esiin yhden tärkeimmistä aarteistaan – kultaisen päiväkirjan.

Sen kansien välistä löytyy Jevan tarina siitä, miten elämä muuttuu silmänräpäyksessä. Kaikki suunnitelmat peruuntuvat ja jäljelle jää vain toivo selviämisestä. Sekunti kerrallaan, kuten Jeva päiväkirjassaan kirjoittaa.

”Kun sota alkoi, Ukrainassa oli tosi jännittynyttä. Ihmiset panikoivat ja yrittivät ymmärtää tapahtunutta. Päiväkirja oli minun turvapaikkani. En halunnut puhua tunteistani kaikkien kanssa, joten minulle oli helpompaa kirjoittaa niistä paperille.”

Voit katsoa Jevan videohaastattelun tästä.

Nyt Jevan päiväkirjasta on julkaistu oikea kirja Ette tiedä mitä sota on.

Jeva on yksi miljoonista ukrainalaislapsista, joka on joutunut lähtemään kotimaastaan muualle, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa.

Sota alkoi helmikuussa

"’Sota’” on kaikille tuttu sana. Mutta vain harva käsittää, mitä se todella tarkoittaa”, kirja alkaa.

Jeva asuu nyt mumminsa kanssa Irlannin pääkaupungissa Dublinissa ja puhuu todella hyvää englantia. Hän on aloittanut koulun ja elää lähes samoin kuin muutkin 12-vuotiaat.

Takana on kuitenkin pitkä ja raskas matka. Mukana hän kantaa myös muistojaan kotikaupungistaan Harkovasta.

”Se oli yksi Euroopan kauneimmista kaupungeista. Tykkäsin viettää aikaa siellä ystävieni kanssa. Kävelimme Harkovan nähtävyyksillä ja vietimme aikaa puistossa, jossa oli hauskaa tekemistä”, Jeva kertoo.

Kirjoittaminen auttoi Jevaa käsittelemään vaikeita tunteita ja pelottavia hetkiä.

Sodan ensimmäisenä päivänä Jeva heräsi aiemmin kuin yleensä. Hän kuuli kovan metallisen äänen, jota hän luuli aluksi autojen törmäykseksi. Hyvin pian hän ymmärsi, että kyseessä oli räjähdys. Se oli hetki, joka muutti kaiken.

Jeva vietti sodan ensimmäiset päivät kellarin suojissa mumminsa, naapureidensa ja ystäviensä kanssa. Hän myös viestitteli kavereidensa kanssa, jotka olivat eri suojapaikoissa.

”Jotkut toivat suojaan pöydän ja pelejä. Myös paperia, jolle pystyi piirtämään tai maalaamaan. Kun muut lapset pelasivat ja maalasivat, minä kirjoitin, vaikka valaistus oli huono.”

Pakomatka näytti ihmisten hyvyyden

Tulitusten käydessä yhä pahemmiksi, Jeva ja mummi päättivät, että heidän on lähdettävä Harkovasta ja jätettävä koti. Näin tekivät monet muutkin.

Pakomatkalla Jeva ja hänen mumminsa saivat kohdata toisen puolen sodasta: ihmisten hyvyyden ja auttamisen halun.

Monet vapaaehtoiset auttoivat kaksikkoa pääsemään turvaan. He kulkivat autolla ja junalla Ukrainan halki ja näkivät myös Unkarin Zahonyn ja Budapestin kaupungit.

Tällainen oli Jevan reitti Ukrainan Harkovasta Irlannin pääkaupunkiin Dubliniin.

Jevalla muodostui matkalla erityisen tärkeä suhde brittiläisen toimittajajoukon kanssa. Kyseessä oli Channel 4 News -kanavan toimittajat, jotka haastattelivat Jevaa monta kertaa.

Suhde syveni ja lopulta toimittajat onnistuivat auttamaan Jevaa ja mummia pääsemään turvaan Irlannin pääkaupunkiin Dubliniin.

Yhteydenpito jatkuu edelleen, ja se on Jevalle tärkeää.

”Olin viimeksi yhteydessä heihin viikko sitten. Kerroin heille, mihin olen menossa ja missä olen ollut.”

Uusi alku Irlannissa

Kirjassa Jevan tarina päättyy toukokuun alkuun, mutta hän kertoo kirjoittavansa jo toista päiväkirjaa. Se kertoo uudesta elämänvaiheesta Irlannissa.

Jeva on nyt asunut Dublinissa noin kahdeksan kuukautta. Hän kertoo, että kesä oli Irlannissa erityisen ihana. Koulunkäynti Dublinissa ei ole Jevasta yhtä vaativaa kuin Harkovassa.

”Ukrainassa koulutus on aika kova. Irlannissa on vähemmän kotiläksyjä, mikä on kiva asia. Minulla on lapsuus ja nyt minulla on aikaa rentoutuakin”, Jeva pohtii.

Lopuksi vielä Jeva toivoo yhtä asiaa:

”Toivon, että teillä on aina rauhallinen taivas.”

Tällä Jeva tarkoittaa, että hän toivoo, ettei kukaan muu joutuisi kokemaan sotaa.

Otava julkaisi Jeva Skaletskan päiväkirjan suomeksi 1. joulukuuta nimellä Ette tiedä mitä sota on. Kirja on käännetty ainakin 18 kielelle.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat

Uusimmat videot