Näin neuvostoajan itsesensuuri vaikutti Suomen lehdistöön
Neuvostoliitto oli vaikea naapuri myös toimittajien näkökulmasta. Kuinka varovaisesti itänaapurista piti puhua? Onko myös nyky-Venäjästä hankala puhua? Juttusarjassa käydään läpi Suomen sananvapauden vaiheita. Osa 3/5.
Neuvostoliitosta lähetetty nootti tavoitti presidentti Urho Kekkosen Havaijin Mauilla vuonna 1961. Kuvassa myös suurlähettiläs Rafael Seppälä (vas.), Max Jakobson sekä ulkoministeri Ahti Karjalainen. Kuva: Kalle Kultala Lehtikuva
Helmikuussa 1946 Suomen silloinen pääministeri ja tuleva presidentti Juho Kusti Paasikivi kutsui maan lehdistön edustajat oppitunnille Helsinkiin. Paasikiven tarkoituksena oli opastaa toimittajia siitä, kuinka ulkopolitiikasta, eli käytännössä Neuvostoliitosta, pitää kirjoittaa.