”Monet erilaiset trendit vaikuttavat luomun kysynnän kasvuun. Ihmiset ovat entistä enemmän kiinnostuneita siitä, missä ruoka on tuotettu ja mitkä tuotannon vaikutukset ympäristöön ovat. Myös kotieläinten hyvinvointi puhuttaa ”, arvioi Pro Luomu- yhdistyksen toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila.
Vuoden 2015 Luomun kuluttajabarometrin mukaan Tanskassa ja Ruotsissa käytetään edelleen Suomea enemmän rahaa luomuruokaan, mutta suomalaiset seuraavat perässä, sillä luomuruoan myynti on kasvanut tasaista tahtia vuosi vuodelta. HOK-Elannon elokuussa teettämästä tutkimuksesta puolestaan paljastuu se, miksi luomua ostetaan: tärkeimmät syyt ovat puhtaus, ympäristöystävällisyys ja eläinten hyvinvointi. Asenteet luomuruokaa kohtaan ovat hyvin myönteisiä: 76 prosenttia vastanneista valitsisi luomutuotteen tavallisen tuotteen sijaan, jos se olisi saatavilla sopivaan hintaan.
Luomun arkipäiväistymisestä kertoo se, että kolmannes tutkimukseen vastanneista ostaa luomua vähintään kerran viikossa. Yli puolet kertoi aikovansa lisätä luomun ostamista jonkin verran ja naisista jopa 64 prosenttia suunnitteli luomuostoksien lisäämistä.
Miksi luomua, miksi ei?
Myönteisistä mielikuvista ja asenteista huolimatta luomutuote saattaa jäädä ostamatta. Tutkimuksesta käy ilmi, että syynä on luomuruoan kalleus. Mutta perustuuko hintamielikuva todellisuuteen vai vanhentuneisiin käsityksiin?
On paljon luomutuotteita, joiden hintaero tavallisesti tuotetun vaihtoehdon kanssa on vähäinen tai olematon. Tämä selviää vilkaisemalla vaikkapa luomumehun, -banaanin, -maidon tai -jauhojen hintalappua. Kotimaiset juurekset, tomaattimurska tai pavut ovat nekin usein edullinen valinta, mikäli haluaa luomua lautaselleen.
Alle kootut ateriaesimerkit havainnollistavat, että luomupainotteisen aterian saa helposti koottua lähes samaan hintaan kuin tavallisista verrokkituotteista.
Noin puolet kaikista HOK-Elannon teettämän tutkimuksen vastaajista olisi valmis maksamaan luomutuotteesta enemmän kuin tavallisesta; hyvin harva kuitenkaan selvästi enemmän.
HOK-Elanto on vastannut saamaansa asiakaspalautteeseen halpuuttamalla muun valikoimansa ohella myös luomutuotteiden hintoja. Halpuuttamisen seurauksena tuotteiden kysyntä on kasvanut ja mahdollistanut samalla valikoimien laajenemisen.
Mikä luomussa maksaa?
”Kemialliset torjunta-aineet ovat luomupelloilla kiellettyjä. Niiden sijaan tuholaisten torjunta hoidetaan esimerkiksi sellaisilla kasveilla, jotka houkuttelevat tuholaisia enemmän kuin viljelykasvit”, Marja-Riitta Kottila Pro-Luomu -yhdistyksestä kertoo.
Kuten moni kotipuutarhuri tietää, rikkaruohojen kitkeminen manuaalisesti on vaativaa ja hidasta työtä. Luomutuotannossa rikkakasveja torjutaan äkeellä, liekittämällä ja harsojen avulla. Lannoituksessa käytetään pääasiassa karjan jätöksiä ja palkokasveja. Lannasta kasvit saavat muun muassa fosforia ja palkokasveista tarvitsemaansa typen.
Luonnonmukainen viljely siis säästää ympäristöä, mutta vaatii työtä ja asiantuntemusta, jotta maan saa tuottamaan ilman väkilannoitteita ja torjunta-aineita.
”Luomutuotannossa kaikki eläimet ulkoilevat vähintään kesäisin, eikä niitä pidetä häkeissä”, Kottila kertoo eläinten oloista.
Luomueläinten suojat nostavat rakennuskustannuksia, sillä esimerkiksi luomusikalan karsinassa on kaksi kertaa enemmän tilaa liikkua kuin tavanomaisessa lihasikalassa. Eläimet saavat syödäkseen hinnakkaampaa luomurehua, joka ei sisällä geenimuunneltua ainesta.
Pienet valmistuserät, raaka-aineiden erillään pitäminen muista tuotteista ja luomuelintarvikkeissa käytetyt tavanomaista kalliimmat raaka-aineet nostavat nekin kustannuksia. Luomulihavalmisteissa on korkea lihapitoisuus, koska niiden valmistuksessa ei saa käyttää vettä sitovaa fosfaattia.
Lähteet: HOK-Elannon teettämä luomututkimus 8/2016 Sanoman Suomitutka-paneelissa; luomuailmanmuuta.fi; Suomalaiset ja luomu (Pro Luomu ry:n esitys, jonka tiedot perustuvat luomun kuluttajabarometriin 2015)