Hyvä sosiaalityö turvaa yhteiskuntarauhaa – ”Merkitys korostuu pandemiaa seuraavan jälleenrakennuksen aikana” - Mainos | HS.fi
MainosEspoon kaupunki

Hyvä sosiaalityö turvaa yhteiskuntarauhaa – ”Merkitys korostuu pandemiaa seuraavan jälleenrakennuksen aikana”

MAINOS Sosiaalityöllä on merkittävä mutta usein näkymätön rooli yhteiskunnassa. Poikkeusolot ovat muuttaneet alan työskentelytapoja Espoossa. Osa muutoksista on tullut jäädäkseen.

Sosiaalityöntekijät Jan-Erik Lunden ja Miika Salli sekä Espoon kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Mari Ahlström.


12.10. 16:22

Kun 90-luvun syvä taantuma kuljetti käytännössä koko Suomen saman kuopan pohjalle, meni kaikilla ikään kuin yhtä huonosti. Espoon kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Mari Ahlström löytää tilanteesta yhtymäkohtia koronapandemian aiheuttamiin poikkeusoloihin.

”Juuri tällaisina huonompina aikoina ihmisten eriarvoinen selviytyminen ei näyttäydy”, toteaa yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksen sosiaalialalta omaava Ahlström.

Kriisin jälkeen suurin osa väestöstä ponnistaa uuteen nousuun. Kaikilta se ei kuitenkaan omin avuin onnistu. Työttömyys, konkurssit, taloudelliset vaikeudet ja mielenterveysongelmat saattavat heittää pitkiä varjoja. Vaikeaa on saattanut olla jo ennen poikkeusoloja.

”Sosiaalityötä on tietysti tehty ja tehdään koko ajan vallitsevasta yleisestä tilanteesta riippumatta. Mutta erityisesti sen merkitys huomataan kriisiä seuraavan jälleenrakentamisen aikana”, Ahlström sanoo.

”Parhaita ovat kohtaamiset, kun sattumalta jossain muussa yhteydessä törmää entiseen asiakkaaseen ja hän tulee kertomaan, että nyt heillä menee tosi mukavasti.”

”Osaltaan se, että pyrimme pitämään kaikki samassa veneessä ja tarjoamaan mahdollisuuden päästä eteenpäin, vähentää toivottomuuden kokemusta, lisää hyvinvointia ja turvaa näin yhteiskuntarauhaa.”

Avun tarve on pandemian aikana noussut varsinkin aikuissosiaalityön puolella. Avunpyynnöt ovat koskeneet samoja asioita kuin ennen koronaa mutta yhteydenottojen määrä on kasvanut. Monille asiakkaille tilanne on ollut uusi eivätkä yhteiskunnan tukijärjestelmät ole olleet välttämättä tuttuja.

”Meihin otetaan yhteyttä akuuteissa kriisitilanteissa, taloudellisissa ongelmissa tai vaikkapa asunnottomuuden uhatessa”, kertoo viitisen vuotta virkaa tehnyt päivystävä sosiaalityöntekijä Miika Salli.

Ihmisläheisessä ammatissa asiat joiden kanssa työskennellään ovat hyvin konkreettisia. Isommassa mittakaavassa kyse on kuitenkin yhteiskunnallisista ilmiöistä ja niiden syy-seuraussuhteista.

”Suurelta yleisöltä kaikessa hiljaisuudessa tehtävän työn tärkeyttä ei moni aina tule ajatelleeksi”, Salli pohtii.

Toisinaan unohtuu myös se, että sosiaalityötä tehdään ja kehitetään meitä kaikkia varten. Sosiaalitoimen asiakkaissa on niin työssäkäyviä kuin työttömiä, hyvin toimeentulevia ja vähemmän tienaavia, terveempiä ja sairaampia.

”Tämä työ on näyttänyt, kuinka kuka tahansa saattaa jossain elämänsä vaiheessa tarvita apua”, summaa Salli.

”Sosiaalityötä on tietysti tehty ja tehdään koko ajan vallitsevasta yleisestä tilanteesta riippumatta.”

Sosiaalityössä asiakkaista pitää aidosti välittää, mutta työ ei kuitenkaan saisi liikaa kuormittaa. Sallia jaksamisessa auttaa monitaustaisen ja avoimen työyhteisön tuki.

”Espoossa on tosi ammattitaitoista ja humaania väkeä töissä”, sanoo Salli.

Poikkeusolot ovat haastaneet tapoja, joilla sosiaalityötä on totuttu tekemään. Näkyvin muutos on ollut se, että kokoontumisrajoitusten johdosta Espoon kaupungilla siirryttiin käyttämään enemmän videovälitteisiä yhteyksiä.

”Kuntalaiskyselyn perusteella suuri osa asiakkaista toivoo jatkossa hyödynnettävän hybridimallia, jossa alku- ja lopputapaamiset hoidettaisiin kasvotusten ja siinä välissä seurannat etäyhteyksien välityksellä”, kertoo Mari Ahlström.

Miika Salli pitää hybridimallin ajatusta hyvänä, vaikka näkeekin siinä tiettyjä haasteita. Kaikilla ei esimerkiksi ole digitaalisten palveluiden käyttöön tarvittavia laitteita tai tekninen osaaminen on heikoissa kantimissa.

”Myös perinteiset kanavat tulevat olemaan jatkossa tarpeen. Mutta uusien työtapojen ja välineiden ottaminen käyttöön on jo tässä vaiheessa tehostanut työtä ja parantanut myös monen asiakkaan tilannetta”, Salli toteaa.

Espoo kehittyy myös silloin, kun poikkeusolot eivät siihen pakota. Kunta kokeilee mielellään uusia tapoja tuottaa palveluita ja työntekijät saavat aidosti vaikuttaa omaan työhönsä.

Espoon kaupungin lastensuojelussa kolmisen vuotta sosiaalityöntekijänä työskennellyt Jan-Erik Lunden mainitsee, että vaikka työtä tehdään vallitsevien lakien ja säännösten puitteissa, voi yksikössä luoda myös omia käytäntöjä.

”Työskentelytavoissa on lupa käyttää tiettyä luovuutta. Kaavoja ei tarvitse toistaa”, hän sanoo.

Parhaillaan Lunden tekee työparinsa kanssa erääseen asiakkaaseen liittyen sosiaalityön mallinnusta, jossa he luonnostelevat erilaisia skenaarioita, joita asiakkaan tapauksessa olisi mahdollista toteuttaa. Mallinnuksessa tarkastellaan myös eri menetelmien mahdollisia erilaisia lopputulemia.

”Omat ideat saa täällä kuuluviin ja työyhteisössä vuorovaikutus on välitöntä. Esimiehet työskentelevät kanssamme samalla käytävällä ja heitä voi matalalla kynnyksellä aina tarvittaessa konsultoida”, Lunden kertoo.

Oman motivaationsa työhön Lunden löytää sen monipuolisuudesta, mahdollisuuksista oppia uutta sekä tietysti työn tuottamasta merkityksellisyyden kokemuksesta.

”Parhaita ovat kohtaamiset, kun sattumalta jossain muussa yhteydessä törmää entiseen asiakkaaseen ja hän tunnistaa ja tulee kertomaan, että nyt heillä menee tosi mukavasti”, Lunden sanoo.

”Siitä tulee tosi hyvä fiilis.”

Katso Espoon kaupungin avoimet sosiaalialan työpaikat täältä: www.kuntarekry.fi

Lue myös: