[MAINOS: Terveystalo] ”Uneni on välillä rikki, olen krooninen huolestuja” – Asiantuntijat vastaavat: Sängyssä saa tehdä vain näitä asioita - Mainos | HS.fi
MainosTerveystalo

”Uneni on välillä rikki, olen krooninen huolestuja” – Asiantuntijat vastaavat: Sängyssä saa tehdä vain näitä asioita

MAINOS Anne Kuoksa on valvonut öitään vuosikausia. Lue, mitkä ovat huippuasiantuntijoiden tärkeimmät neuvot unettomuuden hoidossa.

Terveystalon unihoitaja Anne Huutoniemi kertoo, että unenhuollon keinoin on mahdollista ehkäistä ennalta unettomuushäiriön syntyä.


16.11. 12:52

Oulussa asuva Anne Kuoksa nukahtaa helposti iltaisin, mutta puolenyön ja kello neljän välillä hän havahtuu. Yhtäkkiä uni on tipotiessään.

Joskus Kuoksa on varma, että hän on unohtanut tehdä jotain tärkeää. Entä jos huomenna sataa lunta? Missä lasten kurahousut ovat? Olisiko heille jo pitänyt ostaa uudet?

”Sisäinen piiskurini huutaa, että olisi pitänyt tehdä enemmän edellisenä päivänä. Olen krooninen huolestuja, ja alkujaan unettomuuteni liittyi stressaaviin elämäntilanteisiin”, Kuoksa kertoo.

Kuoksalla on mielenkiintoinen ja vaativa työ esihenkilönä, hän pyörittää lapsiperhearkea ja osallistuu vapaa-aikanaan mielellään erilaisiin projekteihin. Elämä on hektistä.

”Unen ylläpitäminen on tärkeä kansalaistaito.”

Pikkuhiljaa unettomuus jäi asumaan vuoteeseen. Se äityi krooniseksi vuosina 2018–2019, jolloin Kuoksa hakeutui työterveyslääkärille, ja hänen unettomuuskautensa katkaistiin unilääkkeiden avulla.

Muutoin Kuoksa on hoitanut unettomuushäiriötään lääkkeettömästi asiantuntijoiden tuella. Hän on kokeillut muun muassa erilaisia rentoutumis- ja hengitysharjoituksia, painopeittoa ja kelluntaa. Kuoksa harrastaa mielellään liikuntaa, ja hän on joogannut jo 15 vuoden ajan.

Kuoksa sanoo, että hänen mielensä ei vain yksinkertaisesti rauhoitu koko yöksi.

”Teen kaikkeni sen eteen, että uneni pysyisi ehjänä. Silti uneni on välillä rikki.”

”Älä yritä nukahtaa väkisin. Makuuhuone on tarkoitettu rakastelemiseen, nukkumiseen ja kirjan lukemiseen – ei sängyssä pyörimiseen ja murehtimiseen. Huolet on käsiteltävä päiväsaikaan.”

Näin neuvoo Terveystalon Fokus Unen erikoisyksikön lääketieteellinen johtaja, unitutkimuksen pioneeri ja professori Markku Partinen.

Tilapäisesti unettomuus on luonnollinen reaktio stressiin, pelkoon, ahdistuneisuuteen ja kuormittaviin elämänmuutoksiin. Pitkäaikaisesta unettomuudesta, unettomuushäiriöstä, kärsii noin 10 prosenttia suomalaisista – eli joka kymmenes.

Unettomuuden syyt voivat olla moninaisia. Taustalla saattaa olla esimerkiksi unihäiriö, kipuja, vaihdevuodet, kilpirauhasen liikatoiminta, levottomat jalat tai masennus. Esimerkiksi mielialahäiriöitä pitäisi hoitaa ennen tai samanaikaisesti kuin unettomuutta.

”Jos uni säröilee, kannattaa hakeutua lääkärille ja univalmennukseen pian, jotta unettomuus ei kroonistu niin kuin minulla.”

”Jos ei pysty nukahtamaan tai nukkumaan, hoitajalta ja lääkäriltä kannattaa hakea apua mahdollisimman pian. On tärkeä selvittää, miksi nukkuu huonosti”, Partinen sanoo.

Tutkimusten mukaan lääkkeettömät hoidot ovat suositelluin ja tehokkain tapa hoitaa unettomuushäiriötä. Ylivoimaisesti parhaat tulokset saadaan lääkkeettömillä hoidoilla. Niistä hyötyvät noin 70–80 prosenttia uniongelmista kärsivistä.

”Jos aloitetaan unettomuuden hoito lääkkeettömästi ja otetaan unilääkkeet mukaan vain tarvittaessa ja lyhytaikaisesti, tulokset ovat paremmat ja pitkäkestoisemmat kuin unilääkkeillä aloittaessa. Jokaisen tilanne pitää kuitenkin katsoa tapauskohtaisesti.”

Yleislääkäri Eevert Partinen Terveystalon Fokus Unen erikoisyksiköstä myöntää, että aiemmin lääkärit saattoivat määrätä unilääkkeitä liian herkästi ja pitkäksi aikaa. Niiden haitoista ei tiedetty yhtä paljon kuin nykyisin.

”Suosittelemme unettomuudesta kärsiville ensisijaisesti univalmennusta.”

Lue lisää unettomuudesta

Unilääketieteen pioneeri Markku Partinen ja hänen poikansa, yleislääkäri Eevert Partinen toimivat Terveystalolla hyvän unen lähettiläinä ja luotsaavat Terveystalon uuden Fokus Unen erikoisyksikön toimintaa.

Terveystalolla on tarjolla kolmen käyntikerran univalmennus, joka ennaltaehkäisee unettomuuden kroonistumista ja unettomuushäiriön kehittymistä.

Unettomuuden lääkkeettömässä hoidossa käytetään ensisijaisesti kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä. CBTI (cognitive behavioral therapy insomnia) on hoidon kruununjalokivi: siinä pyritään muuttamaan uneen liittyvää ajattelua ja toimintatapoja.

Univalmennuksissa käydään läpi yksilöllinen tilanne ja sen perusteella annetaan ohjeita muun muassa rentoutumiseen ja vuoteessa olon rajoitukseen.

”Hektisessä arjessamme toimimme jatkuvasti ilman, että saamme aivoillemme tarpeeksi aikaa lepoon. Siten saatamme iltaisin olla ylivireystilassa”, Eevert Partinen kuvaa.

”Iltaa kohden tulee rauhoittua: elimistö ei sammu kuin off-nappulasta.”

Valmennuksissa saa tieteellistä ja tutkimuksellista tietoa esimerkiksi vireystilaan säätelyyn vaikuttavista tekijöistä, unen rakenteesta ja unettomuuden mekanismeista.

”Unettomuus on autonomisen hermoston toimintahäiriö. Se on sidottu ihmisen koko monisyiseen olemukseen. Unettomuuden hoidossa pitää tehdä muutoksia useammalla elämän osa-alueella”, sanoo Terveystalon unihoitaja Anne Huutoniemi.

Lue Fokus Unen palveluista

Vireystilan säätely ei ole tahdonalaista toimintaa – emme siis voi nukkua tahdon voimalla. Nukkumista ei voi suorittaa. Huutoniemi toteaa, että unenhuollon keinoin voi kuitenkin ehkäistä ennalta unettomuushäiriön syntyä.

”Unettomuus on lähes aina päiväaikainen ongelma. Päivällä jää jotain tekemättä tai tekee liikaa, mikä heijastuu uneen. Iltaa kohden tulee rauhoittua: elimistö ei sammu kuin off-nappulasta.”

Kun unettomuus on kehittynyt unettomuushäiriöksi, ihminen tarvitsee ammattiapua.

”Häiriötilassa ihminen on sokea omille ajatuksilleen ja tunteilleen. Silloin hän saattaa ylläpitää unettomuutta omilla toimintavoillaan”, Huutoniemi sanoo.

”Unettomuus on autonomisen hermoston toimintahäiriö. Iltaa kohden tulee rauhoittua. Unettomuuden hoidossa pitää tehdä muutoksia useammalla elämän osa-alueella”, sanoo Terveystalon unihoitaja Anne Huutoniemi.

Univalmennuksessa johdatetaan ihmistä tarkastelemaan usein haitallisia uskomuksiaan ja ajatuksiaan nukkumiseen ja unettomuuteen liittyen. Esimerkiksi se, että valvoo vuoteessa ja yrittää nukahtaa, pitää yllä ylivireyttä. Samalla keho ehdollistuu siihen, että vuode on valvomista varten.

Eevert Partinen toteaa, että lyhyenkin unen tehokkuus on parempi kuin yrittää pakottaa itsensä uneen sängyssä pyörimällä.

”Unettomuutta ylläpitävien tekijöiden ymmärtäminen ja uusien toimintamallien omaksuminen antavat unettomuudesta kärsivälle itselleen niitä menetelmiä, joilla pyrkiä palauttamaan hyvä uni”, Huutoniemi jatkaa.

”Ihmiseltä vaaditaan kärsivällisyyttä harjoitusten teossa. Hoitajan tehtävä on kannustaa ja vahvistaa luottamusta unettomuuden hoidon keinoihin.”

Lue Fokus Unen palveluista

Kuoksa pysähtyy muistelemaan erästä perhelomaa. Hän valvoi yöllä yksinään hotellihuoneessa muun perheen nukkuessa.

”En ollut enää ahdistunut unettomuudesta, niin kuin olin ollut aina ennen. Ymmärsin, että unettomuus ei pilaa elämääni – se on minun elämääni.”

Tuo hetki oli Kuoksan mielestä henkinen voitto taistelussa unettomuutta vastaan. Silti hän on edelleen joskus turhautunut siihen, miksi ei taaskaan nuku yöllä. Nykyisin Kuoksa kuitenkin tietää, että unettomuuden kanssa ei pidä jäädä yksin.

”Ymmärsin, että unettomuus ei pilaa elämääni – se on minun elämääni.”

”Jos uni säröilee, kannattaa hakeutua lääkärille ja univalmennukseen pian, jotta unettomuus ei kroonistu niin kuin minulla. Unen ylläpitäminen on tärkeä kansalaistaito.”

Kun Kuoksa herää aamuyöllä ylivireänä, hän nousee ylös sängystä – sen sijaan, että jäisi epätoivoisena makuuhuoneeseen pyörimään.

”Saatan mennä esimerkiksi viikkaamaan pyykkejä. Se on minulle myös omaa aikaa.”

Lisäksi Kuoksa on oppinut pitämään iltarutiineistaan tiukasti kiinni.

”Jos kaikki menee pieleen, alkuillan uni on se, jonka ansiosta selviydyn seuraavan päivän. Menen nukkumaan kello 22. Kun herään esimerkiksi kello 2, olen ehtinyt nukkua jo neljä tuntia. Ne ovat tärkeitä tunteja! En ole onneksi täysin uneton.”

Kuoksa toteaa, että joskus nukkuminen tuntuu hyvin vaikealta taiteenlajilta. Hän on ryhtynyt noudattamaan säntillisiä nukkumaanmenoaikoja myös viikonloppuisin.

”Olen huomannut, että unenhuoltoon liittyvät ohjeet ovat toimivia, vaikka ne saattaisivat tuntua hassuilta aikuisen mielestä.”

Terveystalon Fokus Unen huippuasiantuntijat ovat apunasi kaikissa uniongelmissa. Pääset helposti ja nopeasti unitutkimuksiin, myös yleislääkärin kautta. Saat laadukasta ja yksilöityä hoitoa esimerkiksi nukahtamisvaikeuksiin, kuorsaukseen tai uniapneaan.

Lue Fokus Unen palveluista

Lue myös: