[MAINOS: Amazon Web Services] Uusi maailma vaatii uudenlaista koulutusta – digitalisaatio tuo mukanaan muutoksia - Mainos | HS.fi
MainosAmazon Web Services

Uusi maailma vaatii uudenlaista koulutusta – digitalisaatio tuo mukanaan muutoksia

MAINOS Pandemia pakotti koulutuslaitokset siirtymään lähiopetuksesta digiopetukseen kaikkialla maailmassa. Tämä antoi sysäyksen uusille innovaatioille. Korona ei kuitenkaan ole ainoa syy tälle muutokselle.

Oppilaitoksilla on mahdollisuus menestyä nopeasti muuttuvassa ja digitalisoituvassa maailmassa teknologian avulla.


19.11. 13:07

”Pandemia näytti, että tilanteet todella voivat muuttua hetkessä. Silloinkaan emme voi tinkiä opetuksen laadusta. Yliopistona haluamme tukea jokaisen opettajan osaamispolkua omannäköiseen pedagogiseen osaamiseen”, kertoo Vaasan yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Annukka Jokipii blogikirjoituksessa.

Vaasan yliopisto ei ole uusien haasteiden edessä yksin ja tarjolla on aineksia varsin sakeaankin soppaan. Pakkaa sekoittavat eri tekijät. Samaan aikaan opiskelijat kaipaavat opintoihinsa yhä suurempaa joustavuutta ja henkilökohtaistamista. Kolmas tekijä on teknologia, joka tarjoaa uusia ja parempia mahdollisuuksia oppimiseen.

”Tämän ajan haasteiden kääntöpuolena oppilaitoksilla on nyt ennennäkemätön mahdollisuus luoda uutta ja menestyä. Uudet teknologiat voivat tehostaa opetusta, edistää ryhmätyötä ja parantaa oppimistuloksia. Kysymys kuuluu, mitkä ovat ne keinot, joiden avulla koulutus muovataan tulevaisuuteen tähtääväksi. Uusi maailma vaatii uudenlaista otetta myös koulutukselta”, painottaa Jarkko Elo, Amazon Web Servicesin koulutussektorin vastaava Suomessa.

”Emme voi jättää ainuttakaan koululaista tai opiskelijaa teknologian tai avun ulkopuolelle.”

Amazon Web Services (AWS) on analysoinut trendejä, joita olemme kohtaamassa opetuksen saralla. Yliopistojen ja koulujen haasteet eivät kuitenkaan rajoitu vain läsnä- ja verkko-opetuksen tasapainottamiseen tavalla, joka vastaa terveyden ja tietoturvallisuuden vaatimuksiin.

Käsissä on Rubikin kuutiota monitahoisempi palapeli, jossa on ratkottava sosiopoliittisia, taloudellisia, kilpailullisia ja teknisiä pulmia.

”Joustavuus ei ole termi, jota olisi perinteisesti yhdistetty koulutukseen. Koulutus on päinvastoin pyritty pitämään yhdenmukaisena ja yhdenlaisena. Opetus on tapahtunut sille varatuissa fyysisissä tiloissa ja se on annettu kaikille samassa muodossa. Nyt on herätty erilaisten mahdollisuuksien tarjoamiin etuihin”, Elo kuvailee.

Teknologia luo alati uusia mahdollisuuksia erityisesti opiskelumuotoihin, joista yhtenä todisteena on ollut massaverkkokurssien, kuten MOOCien, sekä videopohjaisten etäluentojen suosio.

Oppiminen ei ole enää sidottu luentosaleihin ja luokkahuoneisiin. Verkko-opetuksen ja kasvokkain tapahtuvan oppimisen hybridi on jo pitkään ollut todellisuutta yliopistoissa, kun taas koulut joutuivat pandemian myötä uudenlaisen tilanteen eteen.

”Meidän on huomioitava oppimisen digitalisaation mukanaan tuomat vaatimukset, kuten tietokoneiden hankkiminen ja mielenterveyden haasteissa auttaminen.”

Yksi väylä tehokkaampaan opetukseen on hyödyntää entistä paremmin kunkin opiskelijan omia kiinnostuksen kohteita. Olennaista on, kuinka opiskelijoita ohjataan käyttämään erilaisia lähteitä, ja miten teknologiaa hyödynnetään sitoutumisen ja vuorovaikutuksen edistämiseen.

Esimerkiksi flip classroom -mallissa opiskelijat omaksuvat uutta materiaalia kotitehtävänään ja luokkahuoneessa keskitytään keskusteluun. Kyseessä on käänteisen oppimisen prosessi, jonka avulla luodaan yksilöllisempiä oppimispolkuja.

Teknologia tekee oppimisesta myös inklusiivisempaa, kun jokainen saa mahdollisuuden opiskeluun itselleen parhaiten sopivassa tahdissa. Opettajat voivat hyödyntää etenemisestä kertyvää dataa ymmärtääkseen paremmin oppilaiden oppimista ja tarjotakseen yksilöllisempää ja personoituja oppimispolkuja

”Yliopistojen tekemään tutkimukseen vaikuttaa tällä hetkellä erityisesti kaksi asiaa. Hallitukset ovat kiinnostuneet mahdollisimman helposti sovellettavasta tutkimustiedosta, ja toisaalta yhteistyön ja monitieteellisyyden merkitys kasvaa. Esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, kansanterveys, ilmastonmuutos ja turvallisuus edellyttävät koordinoitua yhteistyötä, päällekkäisyyksien poistamista, kumppanuutta ja monitieteisyyttä”, Elo selvittää.

Käyttämällä korkean suorituskyvyn tallennus-, laskenta- ja tietokantaresursseja sekä data-analytiikkaa ja koneoppimista, tutkijat pystyvät työskentelemään suuremman tietomäärän kanssa ja tulkitsemaan havaintoja nopeammin kuin koskaan ennen.

Lisäksi tutkijat ympäri maailmaa voivat käyttää näitä ominaisuuksia turvallisessa yhteistyöympäristössä ilman, että yksittäisten yliopistojen tarvitsee investoida infrastruktuuriin tai odottaa sen hankintaa ja käyttöönottoa.

”Vaikeista ajoista ja vaikeasta tilanteesta huolimatta uskon, että oppilaitoksilla on mahdollisuus luoda uutta ja menestyä nopeasti muuttuvassa, aiempaa epävarmemmassa maailmassa.”

Digitalisaatio on tullut kiistattomaksi osaksi maailmaamme, niin tutkimusta kuin koulunkäyntiäkin. Monilla koululaisilla ja opiskelijoilla ei kuitenkaan ole käytössään tarvittavaa teknologiaa, oli kyse sitten laitteista tai luotettavasta internet-yhteydestä. Ongelma koskee erityisesti peruskoululaisia.

Digitaidot ovat nykyisellään perusedellytys niin opiskelulle kuin työskentelylle, ja tietokoneita käytetään esimerkiksi kouluissa jatkuvasti entistä enemmän. Suomessa mahdollisuuksia tasa-arvoiseen opiskeluun on ajanut esimerkiksi Kaikille kone -kampanja, joka on kerännyt käytettyjä tietokoneita koululaisille.

Teknologian puute ei kuitenkaan ole ainoa etäopintoja varjostava haaste. Etäoppimisen haittapuoleksi nousee myös sosiaalisen vuorovaikutuksen ja inhimillisten kontaktien puute. Yhdessä pandemian aiheuttaman stressin kanssa etäopiskelu on lisännyt mielenterveysongelmia.

”Meidän on huomioitava oppimisen digitalisaation mukanaan tuomat vaatimukset, kuten tietokoneiden hankkiminen ja mielenterveyden haasteissa auttaminen. Emme voi jättää ainuttakaan koululaista tai opiskelijaa teknologian tai avun ulkopuolelle”, Elo painottaa.

Kasvavat kustannukset, kansainvälisten opiskelijoiden määrän lasku ja rahoituksen leikkaukset asettavat uusia taloudellisia haasteita oppilaitoksille kaikkialla maailmassa. Suomessakin koulutus on joutunut leikkurin alle. Esimerkiksi menneellä hallituskaudella päätettiin 690 miljoonan euron leikkauksista kasvatukseen ja koulutukseen.

Samalla tarvitsemme esimerkiksi teknologiaosaajia kipeämmin kuin koskaan aikaisemmin. Teknologiateollisuus ennustaa, että alalle tarvitaan 10 vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa.

Tilannetta pahentaa, että osaajatarpeita on myös muilla aloilla eikä oppilaitoksista valmistu tarpeeksi osaajia. On ilmiselvää, että koulutuksen laatuun ja resursseihin on panostettava. Tulevaisuuden koulutusta pohjustetaan nyt.

Elo kuitenkin näkee tulevaisuuden valoisana.

”Vaikeista ajoista ja vaikeasta tilanteesta huolimatta uskon, että oppilaitoksilla on mahdollisuus luoda uutta ja menestyä nopeasti muuttuvassa, aiempaa epävarmemmassa maailmassa. Uusi teknologia voi tuoda merkittävää tukea oppimiseen. Jotta oppilaitokset voivat saada teknologian tarjoaman täyden hyödyn, niiden tulisi omaksua uusi, mukautuvampi kulttuuri ja hyödyntää tätä murroshetkeä mahdollisuutena kokeilla uutta”, hän painottaa.

AWS:n kartoittamien trendien mukaan oppilaitoksien kannattaa huomioida toiminnassaan erityisesti aiempaa joustavammat, yksilöllisemmät ja monimuotoisemmat opetustavat niin luokkahuoneessa kuin verkon välitykselläkin. Ne valmistavat opiskelijoita tulevaisuuden maailmaan ja tarjoavat uusia resursseja tutkimukselle.

Yksilöllisiä tarpeita on tärkeää palvella myös tarjoamalla oppilaille tukea maailmassa, jossa ollaan enemmän yhteydessä kuin yhdessä. Huomioimalla kaiken tämän oppilaitokset voivat vastata paremmin omien oppilaidensa ja opiskelijoidensa muuttuviin tarpeisiin.

Mitä kaikkea meidän on huomioitava koulutuksessa huomisen varalle? Lisää tietoa koulutuksen trendeistä löydät AWS:n julkaisemasta Emerging Trends in the New World of Education -oppaasta.

Lue myös: