MainosOP Yrityspankki

Romahtaako maailma? OP:n pääanalyytikko kertoo, miltä suomalaisyritysten tilanne näyttää tuloskauden jälkeen

MAINOS Energian ja raaka-aineiden hinnat ja korot nousevat, toimitusketjuilla on ongelmia. Inflaatio, valuuttakurssien heiluminen ja kansainvälisen maksuliikenteen epävarmuudet heijastuvat kotimaistenkin yritysten arkeen. Asioilla harvoin on kuitenkaan vain yksi puoli.


1.9. 9:44

Poikkeusaika ei loppunutkaan pandemian hiipumiseen. Ukrainan sotatilanteesta johtuen epävarmuus taloudessa jatkuu, se vain muutti muotoaan aivan kuin viruskin matkanvarrella. Nousutoiveista loppuvuotta ja tulevaisuuden näkymiä varjostavat uudet pilvet.

Energian ja raaka-aineiden hinnat ja korot nousevat, ja toimitusketjuilla on edelleen ongelmia ympäri maailman. Geopoliittisesta kriisistä ja jännitteiden kasvusta johtuvat kansainvälisen kaupan vaikeudet, maksuliikenteen epävarmuudet ja valuuttakurssien heiluminen heijastuvat kotimaistenkin yritysten arkeen. Kuka olisi viisi vuotta sitten uskonut, ettei rajanaapurin kanssa käydä enää kauppaa, eivätkä lännen kauppasuhteet edes Kiinaan ole enää entisellään.

”Inflaatio on niin käsinkosketeltava, että sen kanssa elävät kaikki.”

OP:n pääanalyytikko Antti Saari nojautuu tuolissaan taaksepäin ja miettii mistä aloittaisi. Huonoja uutisia ja uhkakuvia riittää, sen hän myöntää. Tilanne näyttää yritysten kannalta hänen mielestään kuitenkin synkemmältä kuin oikeasti on.

Kun kaikki linkittyy toisiinsa, on vaikeaa erotella pandemian ja sodan vaikutusta kaikesta muusta. Olemme keskellä isompaa talouselämän murrosta, jossa asioilla harvoin on vain yksi puoli.

”Hintojen voimakas nousu on tullut yllätyksenä, mutta suomalaisyritykset ovat yleisesti ottaen varautuneet hyvin. Velkatasot ovat maltilliset ja rahoitusta on ohjattu pitkäaikaisiin maturiteetteihin. Nopealta inflaatiolta on ollut vaikeampi suojautua”, Saari sanoo.

Elintarviketeollisuus on kyennyt reagoimaan tilanteeseen yllättävänkin hyvin, rakennusalaan on inflaatio sen sijaan osunut pahasti.

Eniten suojauksia on Saaren mukaan käytetty yrityksissä, joille jokin tietty raaka-aine on toiminnan kannalta hyvin kriittisessä roolissa. Pitkäaikaiset sopimukset pysyvillä hinnoilla ovat antaneet aikaa suunnitella hintojennousun siirtämisen omaan hinnoitteluun.

”Inflaatio on niin käsinkosketeltava, että sen kanssa elävät kaikki. Sen ansiosta kannattavuuspainetta on voitu purkaa hinnoittelun kautta. Vielä pari vuotta sitten olisi hintojen nostaminen ollut monilla aloilla paljon vaikeampaa”, Saari pohtii.

Elintarviketeollisuus on Saaren mukaan kyennyt reagoimaan tilanteeseen yllättävänkin hyvin, kun taas rakennusalaan, jossa hinnat lyödään lukkoon hyvin varhaisessa vaiheessa ja kohde myydään usein ennen kuin valmistusta on edes aloitettu, on inflaatio osunut pahasti. Hintojen nousun lisäksi on vielä puutetta materiaaleista, henkilöstöstä ja energiasta. Valuuttamarkkinoiden epävarmuus puolestaan kurittaa esimerkiksi ilmailualaa, jossa polttoaine hinnoitellaan dollareissa sen lisäksi, että öljyn hinta jo muutenkin on korkealla.

Tulevaisuudennäkymien osalta oleellista on, missä kohtaa inflaatio saavuttaa huippunsa ja taittuu laskuun. Saaren mukaan yhdeksästä prosentista on pitkä matka EKP:n tavoittelemaan kahteen prosenttiin, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa huippupiste on jo ohitettu.

Globaalin maksuliikenteen häiriöissä omien kumppaneiden tunteminen ja sujuva tiedonkulku korostuvat. Tiukassa kilpailutilanteessa joustavat maksuehdot ja toimivat maksujärjestelmät voivat olla ratkaiseva valttikortti.

Pankki on yrityksen kumppani rahaliikenteen suunnittelussa, pääoman hallinnassa ja talouden joustavuudessa. Ukrainan sodan takia pääasiassa venäläisiin ja valkovenäläisiin toimijoihin on Yhdysvaltojen, EU:n ja Iso-Britannian toimesta kohdistettu lyhyessä ajassa huomattavan paljon kansainvälisiä pakotteita, jotka yritysten on otettava huomioon kaupallisissa transaktioissaan.

Asioiden selvittämiseen, lisätietojen kysymiseen ja maksujen palauttamiseen kuluu aikaa. Osa venäläisistä pankeista on asetettu kokonaan pakotteiden piiriin ja poistettu SWIFT-verkosta, joka on maailman eniten käytetty tietoverkko kansainvälisten maksujen välittämisessä. Maksuvälitysten kanavat ovat vähentyneet, eivätkä maksut liiku entiseen malliin.

Maksuliikenteen häiriöissä omien kumppaneiden tunteminen ja sujuva tiedonkulku eri toimijoiden välillä korostuvat. Tiukassa kilpailutilanteessa joustavat maksuehdot ja toimivat maksujärjestelmät voivat olla ratkaiseva valttikortti. Näissä pankin asiantuntemusta kannattaa hyödyntää.

Kun aiemmin kansainvälisissä maksuissa kesti päiviä, nyt 90 prosenttia maksuista hoituu minuuteissa ja niitä pystyy seuraamaan reaaliajassa.

OP pyrkii jatkuvasti ja määrätietoisesti kehittämään kansainvälisen maksamisen palvelujaan ja toimimaan niin, että maksujen välittäminen olisi yrityksille mahdollisimman sujuvaa. Kansainvälisestä maksamisesta on tullut entistä nopeampaa ja läpinäkyvämpää: kun aiemmin kansainvälisissä maksuissa kesti päiviä, nyt 90 prosenttia maksuista hoituu minuuteissa.

OP Yritystaloudessa, op.fi -verkkopalvelussa ja yrityksen pankkiyhteysohjelmassa voi maksaa kansainvälisiä maksuja kaikkialle maailmaan. Lisäksi yritys voi seurata OP:n verkkopalvelussa kansainvälisten maksujensa kulkua reaaliajassa.

Vielä inflaatiota ja valuuttaliikkeitäkin isompi kysymysmerkki on Saaren mukaan energia. Suomessa tilanne on sentään parempi kuin Keski-Euroopassa, mutta mekään emme sähkön osalta omavarainen ole.

”On täysin mahdollista, että talvella joudutaan säästämään energian kulutuksessa Keski-Euroopan vaikutuksesta. Esimerkiksi Saksan pitäisi monien arvioiden mukaan pystyä vähentämään 15-20% kulutuksestaan ja suomalaisyrityksillä on tuotantoa siellä. Toistaiseksi sähkön käyttöä on pyritty hillitsemään pehmein kehotuksin ja säästötoimin julkisessa sähkökulutuksessa, mutta riski, että talvella joudutaan ottamaan käyttöön kovempia toimenpiteitä ja teollisuuden energiankulutusta ruvetaan pakotetusti rajoittamaan, on todellinen”, Saari sanoo.

Nearshoring -ajatustapa, jossa toimitusvarmuus ja luotettavuus nousevat arvoiksi, kasvattaa suosiotaan. Tuotteen tai materiaalin kalliimpi hinta hyväksytään, kun tuotannon halutaa olevan lähellä.

Globaalien toimitusketjujen haavoittuvuus on asia, jonka poikkeusaika ja Venäjän sotatoimet ovat Saaren mukaan tuoneet konkreettisesti esiin. Monet yritykset ovat alkaneet miettiä, olisiko sittenkin parempi, että tavara tulee lähempää.

Suezin tukos keväällä 2021 sai paljon huomiota, mutta jäi sivuseikaksi Kiinan suljettua koronapandemian alussa tehtaat ja ne seisoivat pitkän aikaa. Samaan aikaan voimakkaasti kasvanut elektroniikan kysyntä söi komponenttivarastot, kun koteihin ostettiin telkkareita, pesukoneita ja erilaisia härveleitä pizzauuneista lähtien.

”Kulutus on normalisoitumassa, mutta keskustelu omavaraisuudesta yritysten ja valtioidenkin tasolla on käynnissä. Sillä on positiivinen vaikutus kotimaisen tuotannon ylösnostamiseen ja sitä kautta työllisyyteen. Globaalisaation mukana mentiin lean -ja just-on-time -ajatteluun. Nyt suosiotaan kasvattaa nearshoring -ajatustapa, jossa toimitusvarmuus ja luotettavuus nousevat arvoiksi. Kalliimpi hinta hyväksytään, kun tuotanto halutaan lähemmäs”, Saari sanoo.

”Murroskohdissa on aina mahdollisuuksia. Pakon edessä toimintatapoja saadaan usein muokattua oikeaan suuntaan.”

Henkilöstöpula näkyy Saaren mukaan tällä hetkellä joka paikassa, osaavien tekijöiden puute on monella alalla tosiasia. Vaikka ollaan kulkemassa kohti heikomman talouden aikaa, se poikkeaa Saaren näkemyksessä aiemmista heikkenevistä talouskasvun ympäristöistä juuri työllisyyden näkökulmasta. Osaajille on erittäin hyvin töitä tarjolla ja yrityksillä on paine pitää aiempaakin tiukemmin kiinni ammattilaisistaan, vaikka liiketoiminta lyhyellä aikavälillä hiljentyisikin.

”Huolimatta tulosvaroituksista, ei irtisanomisista ole suurissa määrin uutisoitu. Koronapandemian katkonaisina poikkeusaikoina joustavaa työskentelyä ja tuotantoa päästiin harjoittelemaan niin, että sopeutustoimia haetaan ennemmin tuoteportfoliota ja tuotantotapoja muokkaamalla kuin ihmisistä, ja se luo toivoa”, Saari summaa.

vaikka huolia on joka suunnassa poikkeuksellisen paljon, OP:n pääanalyytikko Antti Saari haluaa muistuttaa hyvistä puolista.

”Murroskohdissa on aina mahdollisuuksia. Pakon edessä toimintatapoja saadaan usein muokattua oikeaan suuntaan – näinhän kävi esimerkiksi koronapandemian aikana, kun digitalisaation hyödyntäminen otti valtavan harppauksen eteenpäin”, Saari summaa.

op yrityspankki

» Kansainväliset maksut eli muut kuin eurovaluutat sekä maksut Euroopan ulkopuolelle välitetään globaalissa, pankkien omistamassa SWIFT-verkossa, jonka kautta kulkee yli 5 miljardia maksua vuodessa.

» Pankkien liittyessä SWIFTin uuteen nopeutettuun palveluun kansainväliset maksut ovat nopeutuneet. Mukana olevien pankkien välillä maksut kulkevat useiden päivien sijaan minuuteissa.

» OP:n kansainvälistä maksuista jo 90 % välitetään nopeana palveluna, maksujen kulkua voi seurata reaaliajassa.

» Myös eurooppalaiset tilisiirrot ovat nopeutuneet: SEPA-pikasiirrot ovat saajalla alle kymmenessä sekunnissa kaikkina vuorokauden aikoina.

» OP on edelläkävijä reaaliaikaisissa maksuissa: OP:n osuus kaikista Euroopan pikasiirroista on jopa viidennes.

Lue lisää: op.fi/maksutmaailmalle

Lue myös: